Porkkanarieskaa

Leipäkoneleipä, jonka tein eilen illalla täksi aamuksi mausteena mm. puolukkaa,  alkoi olla jo illalla lopussa. Niinpä tein pikaleipää eli porkkarieskaa. Laitoin siihen 2 desiä piimää, lorauksen öljyä, 3 desiä porkkanosetta, 1 teelusikallinen suolaa ja 2 teelusikallista hunajaa, teelusikallisen leivinjauhetta, pari desiä ohrajauhoja ja vehnäjauhoja niin paljon että sain notkean lusikallasekoitettavan taikinan. Levitin taikinaa pellille pyörylöiksi ja paistoin 225 asteessa 15 minuuttia pellillinen. Tuosta määrästä tulee noin 18 ohutta rieskaa.

     

Koska lämmitin uunin, niin samalla tein muutakin: paistoin taas pellillisen omenapiimäpiirakkaa. Omenat alkavat jo mustua keskeltä, joten niistä pitää kaivaa keskusta pois. Niinpä pilkoin omenat tuon piimäpohjan (1 dl öljyä, 3 dl laktoositonta piimää, 3 dl sokeria, 5 dl vehnäjauhoja ja 1 tl soodaa) päälle enkä laittanut enää viipaleita kuten aikaisemmin. Omenien päälle ripottelin kaneli-sokeriseosta.

 

Uunissa hautui myös kulhollinen kaura-omenapaistosta, joka on maistuvaa syötävää maidon kera.

 

Kun pilkoin omenia, niin yhtäkkiä näin niiden joukossa emoampiaisen. Se oli tullut sisälle puupinosta puiden mukana ja oli vielä hieman kohmeinen, mutta oli keksinyt tuoksun perusteella kuitenkin omenat.

 

Eilen käväisin pienelle hienolle miehelle synttärionnitteluja viemässä ja hän oli juuri saanut komean tupsupipon.

 

Samalla reissulla saimme häneltä tällaisen kutsun isovanhempien ja lastenlasten messuun, jossa oli teksti: "Tulethan isovanhempani kirkossa pidettävään perhemessuun kanssani sunnuntaina 4.11.2012 klo 10. Toivon kovasti, että pääset tulemaan. Soitellaan."

 

Eilen olin sauvakävelyllä  hierontaan ja  matkalla näin hienon lumiukon eräässä pihassa. Lumiukkoja kyllä näkyykin aika monissa lapsiperheiden pihoissa.

Makroviikko # 78: PIIRROS

Makroviikoilla on tarkoitus kuvata joka viikko jokin kohde LÄHELTÄ!

VIIKON AIHE ON PIIRROS.
 

Vieraskirjassamme on lapsenlapsen pieni piirros, jossa vanhempien selitys: naru ja paperi.

Vieraskirjassamme on myös Elinan piirros heidän pitkäkarvaisesta kääpiömäyräkoirastaan:

  

Kirjaimet # 005: KiisKI

 

Tämänkertaiset loppukirjaimet ovat KI.

 

"Vastarannan" kiiski. 
Harvoin meillä katiskaan tai verkkoon ui kiiski. Mökillä muutaman vuoden aikana vain pari kertaa. Yleensä saamme ahvenia ja toisinaan hauen. Ensimmäisen kerran kiisken saadessamme olin todella yllättynyt, koska olin luullut ettei järvessämme niitä ole lainkaan.

Pinkit Kertut

 

Sukkasadon keruun viimeinen keruupäivä on tänään. Neljännet sukat sen puitteissa valmistuivat tänä syksynä. Nyt neuloin Kerttu-ohjeella pinkistä Seitsemän veljeksestä kolmen ja puolen puikoilla noin 30 numeron jalkaan 41 silmukalla aluksi, sitten kavensin kantapääkavennuksissa 42:sta neljäänkymmeneen. 12 ja 12 sekä 8 ja 8 oli sitten puikoillaan. Kuvio on tehty 12 silmukkaa puikollaan. Sukat painavat 60 grammaa.

Lämpöä neuleillakin myös tohvelisankareille

Eilen oli Simon nimipäivä. ”Simo siltoja tekee”, sanoi vanha kansa. Pakkasta olikin eilen ja niin maa ja vedet alkavat vähitellen jäätyä. Tuo sanonta jatkuukin ”Martti maita vahvistaa, Antti aisoilla ajaa.”  Lumi on edelleen pysynyt maassa, vaikka tänään jo lämpötila käväisikin pikapäin plussan puolella. Kustaa Vilkunan Ajantiedon mukaan Simon päivään ovat kuuluneet  kalastusjuhlat. Syyskalastuskausi on ollut vilkkaimmillaan. Niinpä nyt kaupoissa on ollut muikkuja tarjolla useaan otteeseen. 

Keski-Euroopassa Simon oli aikoinaan kaikkien tohvelisankareiden suojeluspyhimys. Simonpäivänä ei sopinut omaa vaimoaan vastustella. Ja jos Simonpäivänä vaimo oli noussut ennen miestään, niin vaimo  piti (jälleen!) vuoden perheen hallitusohjaksia käsissään. 

 Takan lämmössä on mukava lueskella ja neuloa. 

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry  teki keväällä 2012 käsityöalan trendikyselyn. Kysely kertoi käsityön arvostuksen nousseen ja näkyvyyden lisääntyneen. Käsityö on muuttunut trendikkääksi ja kaikkien asiaksi. Etenkin nuoret ovat kiinnostuneet käsitöistä. Käsityö näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. Käsityöt ovat myös hyvinvoinnin ja terveyden lisääjiä. Toisinaan itse tekeminen saattaakin olla valmista tuotetta tärkeämpää ja antaa elämyksiä koko loppuelämälle.  Käsityöstä on tullut yhteisöllistä toimintaa: myös hyväntekeväisyyskäsityö on noussut entistä näkyvämpään rooliin. Neulotaan vaikkapa Etiopiaan vauvoille nuttuja, Missiokauppoihin sukkia ja lapasia, syöpää sairastaville sytömyssyjä tai vauvojen myssyjä ja sukkia synnytyssairaaloihin jne.

 

Eilen käväisimme illan lentopallopelimatkalla kurkistamassa lapsen perheen pienokaisiakin. No jaa, ikääkin on jo monilla näillä pitkäkarvaisilla kääpiömäyräkoirilla -  eivät enää ole niin kovin pienokaisia - vanhimmalla jo 11 vuotta.

Virren 176 toinen säkeistö puhuttelee tänäänkin: 

"Pois ihmispelko heitä ja pelkää Jumalaa.
Ken kulkee Herran teitä, häneltä avun saa.
Maailman nytkin voittaa vain usko Kristukseen,
hän antaa armon koittaa, tuo rauhan kansalleen."

Aurinkoisena pakkaspäivänä teatteriin

 

Tänään oli kaunis auringonpaisteinen pakkaspäivä, aamulla vielä kuutisen astetta pakkasta.

Urheiluseuramme veteraani-ryhmäläiset tekivät tänään teatterimatkan Riihimäelle. Näimme Riihimäen teatterissa Pian koittaa aika -näytelmän, joka tuntui aluksi aika erikoiselta. Pariskunnat sekoilevat ja pelailevat narsistisia pelejä. Vanheneminen on kiellettyä eikä muistikaan pelaa kaiken kaaoksen keskellä. Näytelmä kertoi ydinperheen kadonneesta ajasta, kuvasi dementiasta, keskenkasvuisuudesta ja kuolemanpelosta kärsivää omaa aikaamme. ”Rakkaus on ihanaa ja tärkeää, mutta välillä se vie kaiken ajan, ettei pysty edes siivoamaan. Joskus taas täytyy vaan hulluna siivota koko ajan, ettei tarvitsisi yhtään yrittää rakastaa.”

  

Teatterin aulassa oli tällainen - jos ei ole otettu aikanaan vihkikuvaa, niin tässä vielä voisi korjata unohduksen. ;)

 

 Iltapalaksi söimme omenahyvettä: otin omenista kannat, kukkaperät ja siemenkodat pois, pilkoin ne vuokaan, sekoitin sokeria, kanelia, kaurahiutaleita ja juoksevaa margariinia ja ripottelin sen omenoiden pinnalle ja hieman sekaankin. Vuoallisen laitoin uuniin ja haudutin muun ruoanlaiton yhteydessä. Nautimme sitä laktoosittoman jogurtinkin kanssa.

 

Piakkoin nämäkin huovutetaan. KyJy20 on lasten kokoa.

Numerokuvat # 009: 10

         Viikon NUMERO on 10 
 

  

Vuonna 1983 oli kymmenes kerta, kun Finlandia-hiihtoa hiihdettiin. Tämä mitali on Kain Tapperin suunnittelema.

Joulupalloja ohjeen kera

Sarja joulupalloja eli KyJy17 on valmistunut. Nuo kuusi painavat yhteensä neulottuina (nahkoina) 52 grammaa. Neuloin ne kolmosen puikoilla Novitan punaisesta ja valkoisesta Nallesta. Täytin pallot tyynytäytteellä eli tuhosin yhden vanhan tyynyn ja sieltä kaivoin täytettä. Aluksi loin 8 silmukkaa ja jaoin ne neljälle puikolle. Neuloin yhden silmukan, otin sen ja seuraavan välistä langan ja nostin sen puikolle ja neuloin kiertäen lisäyssilmukan. Joka puikolla ja joka kerroksella lisäsin silmukat samoin puikon ensimmäisen silmukan jälkeen kunnes kullakin puikolla oli 14 silmukkaa. Sitten neuloin kuviota 12 kerrosta ja päättelin joka kerroksella joka puikon lopussa yhden silmukan, kunnes jokaisella puikolla oli 2 silmukkaa. Katkaisin langan noin 90 senttimetrin pituiseksi ja silmukoin parsinneulalla viimeiset silmukat, täytin reiästä pallon ja vedin reiän umpeen, otin  virkkukoukun ja virkkasin ketjusilmukoilla ripustusnauhan, jonka päättelin parsinneulan avulla samaan kohtaan, mistä se lähti ja loppulanganpään työnsin pallon läpi.

Valokuvatorstai # 261: Hautajaiskaramelli

Valokuvatorstain haasteviikon aiheena on ajankohtaan sopiva Karkki vai kepponen?

 On tulossa pyhäinpäivä ja silloin muistellaan edesmenneitä läheisiämmekin. Käymme haudoilla, viemme kynttilöitä ja laitamme talveksi kukat haudoille.  

Hautajaiskaramellikin oli muisto vainajasta ja hautajaisista. Niitä jaettiin yleisesti 1930-luvulle saakka, jonka jälkeen tapa jäi pikkuhiljaa.  Näitä makeisia ei ollut tarkoitus syödä, vaan säilyttää muistona.
Koristeena noissa hautajaiskaramelleissa oli usein pieni enkelikiiltokuva tai lause, joka kertoi ihmiselosta tai oli muu uskonnollinen aihe.
Kuvassa olevat makeiset ovat parin vuoden takaa hautajaisista, joissa tuon hautajaiskaramellin sai jokainen läsnäolija.