Tinttipullia

 

 Eilen olin esittelemässä Lahdessa Ristinkirkkoa unkarilaisille vieraillemme. Oppaita ei kirkossa näkynyt. Tänä kesänä ei tuo Ristinkirkko olekaan edes tiekirkko, mitä ihmettelemme. Kirkkohan  on yksi Alwar Aallon piirtämistä rakennuksista.

 

Leivoin sämpylöitä, joissa oli pohjana talvikurpitsaraastetta ja mukana hunajaa, öljyä, suolaa, kuivahiivaa, hieman vettä, vehnäjauhoja, kaurahiutaleita ja nuorison pyynnöstä myös siemeniä eli auringonkukansiemeniä ja pellavansiemeniä. Mies nimittikin nuo sämpylät sitten tinttipulliksi. Leivoimme ne muffínsivuokiin, jossa ne kohosivat hyvin ja näyttivät aivan sieniltä.

 

Lapsenlapsia tuli vierailulle. Aika kului muun muassa tutkiessa valokuva-albumeita ja kuvia ajalta paljon ennen heitä.

 

 Jäätelökin maistui pihatouhujen ohella.

 

Pienet kaivoivat kaivurilla ja leikivät kotia - tässä ruoanlaittoa. Oli kiviä, multaa, sammalta, heinää, sieniä ym. ruoka-aineksina veden ohella.

 

Tänään olimme retkellä. Marjastimme metsämansikoita, vadelmia ja mustikoita puutarhamarjojen ohella.

Kirsikkapuun rungosta vuotaa ikäänkuin pihkaa - lieneekö versotauti, koska oksia kuivuu myös. Versotaudin saattaa aiheuttaa Monilinia fructicola sieni, joka talvehtii hedelmissä ja saastuneissa oksissa sekä rungossa. Sienen itiöt leviävät tuulen mukana ja jos sää on kostea, itiöt itävät ja saastuttavat kukintoja, joista leviävät lehtiin ja oksiin, jotka kuihtuvat ja kuolevat. Torjuntakeinona on saastuneiden oksien leikkaaminen terveeseen osaan asti. Saastuneet oksat ja hedelmät pitää hävittää polttamalla eikä niitä saa laittaa  kompostiin. Kolhut, oksien hankaumat ja hyönteisvioitus altistaa puun versotaudille eli kasvukunnosta on hyvä huolehtia sekä torjua itiöitä.

  

Tuo ruskea kirsikka on suklaakirsikka, sitten makeakirsikka ja hapankirsikka. Ne kaikki kasvavat puutarhassamme.

Lapasia aluillaan

 

KyJyn aloituksia edelleen tulossa. Tässä numero 14 ja numero 15, lapasia viiden numeron puikoilla Novitan Isoveli-langasta. Vielä uupuu muutama aloitus ja sitten jouluun mennessä pitäisi olla kaikki valmiina.

Juhlia, juhlia ja juhlintaa

 

Tänään oli kolmen kasteen päivä. Sain viettää kolmet ristiäiset, joista ensimmäiset olivat ulkona heti kaatosateen jälkeen lämpimässä auringonpaisteessa. Kastepöydän kynttilä oli suojattu hyvin tuulelta. Kastemaljan vesi hieman lisääntyi tuossa sateessa. Maljassa oli vettä Janakkalan Pyhän Laurin lähteestä.

 

Kolmansissa  ristiäisissä oli iloisennäköinen täytekakku.

 

 Suomi-Unkari-seuran Lahden osasto sai vieraita Pécsistä ja yhdessä vietimme tervetuliaisiltaa Railan puutarhassa omenapuiden katveessa. Aurinko jakoi lämpöään ja tunnelma oli hyvä koko illan. Ennen illanviettoa vieraamme olivat isäntineen olleet laivaristeilyllä ja sieltä palatessa kävelleet juhlapaikalle vesiurkujen soidessa - fantastista!

Lohisoppaa eli ns. pikakalakeittoa (= helppoa valmistaa) oli alkuruoaksi. Ei se nyt ihan pikaisesti sentään valmistunut tuossa kaasuliekillä - taisi liekki olla liian pienellä aluksi. Kolme kilon pussia peruna-sipulisuikalepakastetta, noin 6 litraa kiehuvaa vettä, 10  kalaliemikuutiota, valkopippureita ja kilon verran savulohiroippeita ja reilusti, puoli litraa hiennettua tilliä. Lohessa ja liemikuutioissa oli jo suola mukana, joten ei tarvinnut enää sitäkään  lisätä. Yli neljällekymmenelle tästä riitti soppaa...

 

Pääruokana oli unkarilainen keitto.

Jälkiruokana oli ihan suomalaista mustikkapiirakkaa ja kakkua ja pipareita.

 

 Aava-ryhmä oli laulamassa ja soittamassa kansanmusiikkia.

Hopeisen kunniamerkin saaja  tyttärensä kanssa ovat lähdössä puolestaan Unkariin parin päivän kuluttua.

Zetor ja mustikkapiirakka (munaton ja maidoton)

 

Zetorilla olivat jotkut tulleet aamusella kyläyhdistyksen kesämarkkinoille.

 

Huomaa nuo istuimet!

 

 Markkinoilla oli monenlaista myytävää: marjoja, hunajaa, leivonnaisia, lettuja, käsitöitä, koruja ym. ja kirpputorikauppakin kävi. Lapset saivat tulla myymään kirpputorille maksutta muun muassa vanhoja lelujaan. Oli poniratsastusta, paikallisia musiikkiesityksiä, jäteneuvontaa jne.

 

 Työpäivän jälkeen leivoin huomista unkarilaisten tapaamista varten sämpylöitä

 

ja mustikkapiirakoita. Mustikkapiirakoiden taikinassa on 100 grammaa laktoositonta margariinia ja desi sokeria vaahdotettu, lisätty 2 desiä vehnäjauhoja ja 1 desi kaurahiutaleita, 2 tl valnijasokeirai ja 1 tl leivinjauhetetta sekoitettu ja lisätty noin kananmunan verran vettä. Vuokaan päälle mustikoita lähes litra ja ripottelin kaiken ylle hillosokeria. Paistoin piirakat 225 asteessa 25 minuuttia.

 

Viikonlopuksi kotiinkin piti jotain leipoa. Korvapuusteja ja

mustikkapiirakoita pullataikinasta.

Ketunlenkki

Minulla oli tänään testipäivä. Ajelin Verlaan ja sieltä Repovedelle, koska ensi viikolla unkarilaisten ryhmä tekee saman reissun kanssani.

  

Verla on yksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on ainutlaatuinen ja eheä tehdaskokonaisuus Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Kokonaisuutta täydentävät alueen työväenasunnot ja lukuisat muut rakennukset.  Vanha pahvitehdasmiljöö Verlankosken äärellä sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa, noin 30 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta. Vuodesta 1972 alkaen tehdasmuseona toiminut Verla hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon 1996.

 

Tehtaan perusnäyttelyä.

 

 Taidenäyttely: Helsingin kivipainon taiteilijat Kollamakasiinissa.

Tämän kesän ensimmäinen jäätelötötterö - löytyi näet laktoositonta irtojäätelöä.

 

Repoveden kansallispuistossa on monia merkittyjä reittejä.Yksi niistä on Ketunlenkki, joka sopii erityisesti lapsiperheille. Se on merkitty oranssein ketunkuvin. Tuttu eläinhahmo saduista ja tarinoista on kettu, repo, punaturkki. Sanan kettu merkitys on ollut nahka, jonka vuoksi kettua metsästettiin. Muinaisen suomalaisen uskomuksen mukaan revontulet syntyvät, kun kettu huiskii lumihankea hännällään. Ketunlenkki on 5 kilometrin pituinen rengasreitti, joka kiertää Kapiaveden pohjoisosan ja ulottuu Katajavuoren näköalapaikalle. Reitillä on myös Määkijänsalmen ylittävä käsikäyttöinen Ketunlossi.

 

Matkalla riippusillalle oli pitkospuitakin kosteimmissa kohdissa.

 

Riippusiltaa on kuljettava yksi kerrallaan ja sittenkin se heiluu. Sillan kaiteisiin on laitettu rakastuneiden lukkoja.

 

 Uskaltaisikohan!

 Katajavuoren näköalapaikalle on portaita portaiden perään kiivettäväksi. Unohdin laskea, kuinka monta porrasta sinne on kaiken kaikkiaan...

 

Repovedellä retkeillään roskattomasti. Puistossa ei ole jäteastioita, joten eväät pakataan niin, ettei jätteitä synny. Palavat roskat voi polttaa tulisijoissa, kompostoituvat jätteet voi laittaa käymäläastiaan. Tulenteko on sallittu vain tulentekopaikoilla: teräksiset uudet tulipesät sallivat tulenteon myös metsäpalovaroituksen aikaan.

 

 Uimaan kannattaa mennä...

 

Käsikäyttöinen Ketunlossi.

Ketunlossin vetäjä. Lossia vedettiin köysistä - siten sen sai liikkumaan ja pääsi sillä toiselle rannalle.

Satoa, satoa

Kun meidän pihaan tulee, niin vastassa ovat heti rajalla pelargoniat lobeloiden kera.

Mustikkamehu on valunut ja sokeria sekoitetaan - pullotusta vailla enää tällä hetkellä.

 

Tässä kappelissa, jossa on tällainen krusifiksi, oli tänään siunaus.

 

 Kirsikatkin alkavat kypsyä. Olemme kilpailussa rastaiden ja harakoiden sekä varisten kanssa, ketkä ensinnä kerkiävät saamaan kypsyvän sadon.

 

Viinimarjoja olen alkanut jo poimia -punaiset ja valkoiset vaikuttavat aivan kypsiltä ja mustakin osittain. Hyytelömarjoja jo löytyy hyvin. Ja makoisilta nuo maistuvat. Vadelmia kypsyy pihassakin tiuhaan tahtiin. Sisko kertoi, että villivadelmatkin ovat tänä kesänä puutarhavadelmien kokoisia ja maukkaita myös. En ole muualle vielä kerinnyt vadelmia poimimaan enkä kai edes lähdekään, koska sen verran kuin me tarvitsemme, kasvaa omassa pihassakin.

Valepalmikot

KyJy 12 on jälleen sukkapari, nyt Vaaleasta farkunsinisestä Nallesta. Tällä kertaa kokeilen kuvioksi valepalmikkoa. Mallineule on viidellä jaollinen, minulla 60 silmukkaa eli kullakin puikolla 15 silmukkaa. Ensin neulon resoria viisi senttiä kolme oikein, kaksi nurin. Sitten

1. kerros: Nosta 1 silmukka neulomatta, neulo 2 silmukkaa oikein, nosta nostettu silmukka kahden seuraavan yli, neulo 2 silmukkaa nurin. Toista.

2. kerros: Neulo 1 silmukka oikein, tee langankierto, yksi oikein, 2 nurin. Toista.

3. ja 4. kerros: Neulo kolme silmukkaa oikein, kaksi nurin. Toista.
Toista sitten näitä neljää kerrosta niin pitkään kuin haluat sukkavarren tehdä, tee kantapää ja jatka kuviota jalan päällä kahdella puikolla kärkikavennuksiin asti, pohja oikeaa neulosta.

KyJy numero 13 on Revontulihuivi, tässä aluillaan. En ole koskaan aikaisemmin neulonut tällaista enkä mitään muutakaan huivia. Ostin Unkarista ohutta lankaa, jota pitää kokeilla tällaiseen työhön. Kävin ostamassa 80 senttimetrin mittaiset 5 millimetrin pyöröpuikot, joilla tätä voisi neuloa. Revontulihuivin ohje löytyy Ullaneuleesta.

Leipää ja puuroa mustikoista

Ajastin leipäkoneleivän aamuksi. Laitoin mustikkamäskiä reilusti, 2 dl vettä, 1 tl suolaa, 1 rkl hunajaa, 2 rkl rypsiöljyä, 6 dl vehnäjauhoja, 2 dl kauraryynejä  ja 2 tl kuivahiivaa. Mustikkamäski on jätettä, mikä jää siivilään, kun laitoin siihen valumaan viinihappovedessä liotetut survotut mustikat.

Keitin myös mustikkapuuron. Siihenkin laitoin noin puoli litraa mustikkamäskiä ja litran verran vettä, kiehautin ne, lisäsin mannaryynejä ja hieman grahamjauhoja, kun mannaryynit loppuivat kesken, ripauksen suolaa ja haudutin ja lisäksi vielä sekoitin ainakin desin hunajaa. Aamulla, kun puuro on jäähtynyt, vatkaan sen vielä kuohkeaksi.
Mustikkamehua on tulossa: seos on siivilässä vielä valumassa aamuun, jolloin sen sokerin lisäämisen jälkeen pullotan.
Luonnon antimia alkaa löytyä paljon niin metsästä kuin puutarhasta. Tänäänkin söimme lounaaksi mm. itsepyydystettyjä ahvenia ja kasvimaalta haettua monenlaista salaattia.

"Ah, jos joka puulla ja pensaallakin ja ruoholla äänensä oisi,
jos järvet ja metsät ja vainiotkin kuin enkelit veisata voisi,
ei Jeesusta Kristusta, Herraamme, ne taitaisi kylliksi kiittää.
Kas, lintunen lentävi korkeuteen, niin kauas kuin silmämme kantaa,
ja lauluunsa yltyen riemulliseen se Herralle kiitoksen antaa.
Myös, ihminen, astu jo valkeuteen ja Luojalle kiitosta laula!" (Virsi 532:4,5)

Mustikkamehun valmistus

 

Mustikoita olemme poimineet eilen ja tänäänkin aamusella. Mustikoista voi valmistaa monenlaista. Tässä on tulossa mehua. Ämpärillinen puhdistettuja mustikoita soseutetaan sauvasekoittimella, lisätään keitettyyn veteen (2,5 litraa) liotettu pussillinen (50 g) viinihappoa, sekoitetaan ja laitetaan pariksi päiväksi kylmään tekeytymään. Sekoitetaan välillä. Sitten tuo neste siiviloidään ja lisätään saatuun mehuun sokeria maun mukaan ja jälleen sekoitetaan niin kauan, että sokeri on kokonaan liuennut. Mehu pullotetaan ja säilytetään kylmässä.

 

 Mökillä on liljakin alkanut avata terälehtiään.

 

 Kuunliljat kukkivat myös mökillä.

  

Tänään olimme juhlimassa paria nimipäiväsankaria serkkujoukolla. Lippukin nostettiin salkoon juhlan kunniaksi.

 

 Nuorin juhlavieras innostui onkimaan ja sai komean lahnan. Hänelle luvattiin paistaa tuo kala, mutta nuori neiti ei kalasta välilttänyt, vaan lupasi sen viedä kotiinsa omille kissoilleen.