Pikkuinen

 

Tällä viikolla MakroTex-haasteen aiheena on PIKKUINEN.
Olikin aikamoinen miettiminen, mikä olisi pikkuista. Paljon monenlaista pienenpientä löytyy jo kotoakin. Pikkuinen on tulitikkukin, mikä tuossa alemmassa kuvassa on mittatikkuna.

Tämän pikkuruisen jouluseimen sain kollegalta lahjaksi. Se on tehty pähkinänkuoren puolikkaaseen.

Eipähän ole kuin hujaus, kun olemme jo joulussa taas! Ainakin edes silloin voimme muistella Jeesuksen syntymistä, tulemista ihmiseksi tähän maailmaan. Jouluahan vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi.

KyJy2014 viimeiset aloitukset

Tässä ovat vihdoin kaikki KyJy2014 aloitukset:  (valmiit sukat ovat kuvineen blogissa)  
1. Junasukat merinovillasta Aloitettu 22.7. Valmiit 23.7.     lisäksi tulevat toiset
2. Valepalmikkosukat vihreästä Seiskaveikasta. Aloitettu 24.7. Valmiit 11.8.    
3. Resorisukat 32 numeron jalkaan Nallesta  Aloitettu 26.7.   
4. Valepalmikkosukat vanhan roosan värisestä Nallesta. Aloitettu 12.8. Valmiit 20.8.  
5. Valepalmikkosukat kanervan värisestä Nallesta. Aloitettu 21.8. Valmiit 25.8.  
6. Valepalmikkosukat valkoisesta Nallesta. Aloitettu 25.8. Valmiit 26.8.  
7. Valepalmikkosukat farkunsinisestä Nallesta. Aloitettu 27.8. Valmiit 31.8.  
8. Kerttu-sukat vaaleanpunaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 31.8. Valmiit 6.9.  
9. Sukat vihreänkirjavasta Raita-Seiskaveikasta. Aloitettu 31.8.  
10. Sukat tummanvihreästä Kotikulta sukkalangasta. Aloitettu 31.8.
11. Resorisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 2.9. Valmiit 15.9.
12. Mammutinpitsisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 15.9. Valmiit  18.9.
13. Mammutinpitsisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 18.9. Valmiit 24.9.
14. Miesten sukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 24.9. Valmiit 28.9.
15. Pinkki-harmaa-raitaiset pitsisukat Nallesta. Aloitettu 28.9.
16. Junasukat vaaleanvihreästä Pikkusiskosta. Aloitettu 29.9. lisäksi tulevat toiset.
17. Pitsisukat lilasta Nostalgiasta. Aloitettu 29.9.
18. Sukat Seitsemän Veljeksen ruskeankirjavasta Tweedistä. Aloitettu  29.9.
19. Kerttu-sukat punavihreäkirjavasta Tweedistä. Aloitettu 29.9.
20. Sukat kanervanvärisestä Nallesta. Aloitettu 29.9.

 

Miesten viidakkosukat

KyJy2014 numero 14 on tässä. Sukat painavat 131 grammaa. Neuloin ne jälleen Novitan maastonvärisestä Viidakko-langasta. (Neljännet sukat peräkkäin samanlaisesta langasta innostuin neulomaan.) Sukat ovat miesten 42-numeroiseen jalkaan sopivat.

Neuloin sukat 52 silmukalla (16,12,12,12). Ensin 15 kerrosta resoria yksi oikein yksi nurin, sitten 15 kerrosta 2 oikein, kaksi nurin, sitten jälleen 15 kerrosta yksi oikein, yksi nurin ja taas toistin seuraavat 15 kerrosta kaksi oikein, kaksi nurin. Tein vahvistetun kantapään 26 silmukalla ja jatkoin päällysosaan mallikuviota, kunnes oli 22 senttiä neulottu eli 15, 15, 15 ja 10 kerrosta, jonka jälkeen tein kärkikavennukset.

Kännykkä nokkosissa

Näin, että nokkosia oli kasvanut. Ruoho oli leikattu joskus ja nokkosetkin ja nyt nokkoset olivat sopivan pieniä vielä kuivaukseen.

Niinpä otin neljä ämpäriä ja sakset ja kertakäyttökäsineet ja lähdin saalistamaan. Ämpärit täyttyivät tupaten täyteen eli työntelin kasveja tiiviiksi ämpäreihin. Taskussani oli ollut kännykkä ja en huomannut sen poissaoloa ennen kuin kauppaan mennessä. Ostosten jälkeen palasin nokkoskeruupaikalle, mutta en löytänyt kännykkää. Menin kotiin, ei se ollut sielläkään, vaikka miehen kännykällä sitä hälyteltiin. Niinpä lainasin miehen kännykän ja palasin vielä kerran nokkospaikalle. Ja siellähän se kännykkä pirisi, kun siihen soittelin. Ääni kuului jo kauas. Aivan ensimmäisessä nokkospaikasta tuo känny löytyi!

 

Onpahan meillä nokkostuoksua, kun kuivuri ja uuninpäällystä ja kuivauskaappi on täynnä nokkosenlehtiä - ja vasta yksi ämpärillinen on laitettu kuivumaan. Kun nokkoset ovat kuivuneet, hienonnamme ne ja laitamme purkkeihin ja käyttöön. Kuivattu nokkonen on hyvä perusaines viherjauheeksi ja yrttijuoma-ainekseksi. Nokkoset sopivat soppaan ja sämpylöihin, leipään ja moneen muuhun kuten muhennoksiin ja kastikkeisiin. Nokkonen on ravintoaineiden tehopakkaus.

Vielä ovat kultapiiskunkin kukat voimissaan puutarhassa ja maljakossakin.

Mies toi myyjäisistä tuliaisiksi porkkanakakkua, jolla juhlistimme saunailtaa.

Jalkaansopivat kengät

Viime viikolla sain lääkinnälliset tukipohjalliset kenkiin. Nyt sitten tarvitsin uudet kengät, koska minulla ei ole ollut sisäkenkiä lainkaan. Käveleminen ilman tukipohjallisia on hankalaa. Yritin pitää pohjallisia vanhoissa aikanaan Lontoosta ostetuissa sandaaleissa, mutta pohjalliset eivät pysyneet niissä paikoillaan. Niinpä ei auttanut muu kuin lähteä etsimään uusia jalkineita.

Ja kun kerran menin kaupunkiin asti, niin sitten kiersin kaikki keskustan kenkäkaupat läpi. Ensimmäisessä oli aivan mukavia kenkiä, mutta ei minun kokoani ollut eikä sisäkenkää/kotikenkää.

Toisesta löysin sopivat Arcopedicon kevyet ja notkeat jalkineet, jotka on teknisestä Lytech-materiaalista. Tuo materiaali on konepestävää 30 asteessa, mukautuu jalkaan, on hengittävä ja säänkestävä mainoksen mukaan. Näistä kengistä sai pohjallisen irti, joten voin laittaa omat tilalle. Näistä tuli minulle kotiin sisäkengät ja ehkä kesällä ulkonakin pidettävät.

Kolmannesta jalkineliikkeestä löysin talvijalkineet, joista sai irti pohjallisen ja voi laittaa omat tilalle. Etsin sellaisia, joissa ei ole nauhoja, vaan sileää pintanahkaa. Toivon näiden kenkien sopivan myös työkengiksi talvella pitkien housujen kanssa. Nämä ovat Eccon jalkineet.

Etsin myös mustia avokkaita, mutta en löytänyt mistään sellaisia nättejä, jothin olisi mahtunut tukipohjallinen tai jotka olisivat olleet minun jalkani kokoa. Kun sellainen hyvännäköinen sopiva löytyi, niin oli joko liian iso tai liian pieni... Oli väärä vuodenaika hankkia pikkukenkiä.

Eilen hain puutarhasta vielä kukkia sisälle, kun pelkäsin hallan vievän kukat. Eipä hallaa tullutkaan, mutta saimme monenlaisia kukkia sisälle.

 

Mehiläisvahakynttilöitäkin on tehty. Syksyn pimeissä illoissa on mukava saada valoa kynttilöistäkin.

On ollut hilloamista: omenahilloa tein tänäänkin maijallisen ja omenoiden kuivaamista. Lähes viimeiset karhunvatutkin on poimittu. Niitä tulikin tänä vuonna ennätysmäärä.

Mies on nostanut perunaa, ja  minä saksin kaikki loput mangoldit ja kiehautin ne ja hienonsin ja purkitin pakastimeen. Toki tänään saimme lounaaksi mangoldikastikkeen kera sitten puutarhasta perunaa, porkkanaa ja punajuuria ja tietysti monenlaista salaattia niiden seuraksi. Kaikki juurekset kypsenämme samanaikaisesti painekattilassa.

Caminolla eli tiellä

Valokuvatorstain 337. haaste on musiikkikappaleen avulla: Olavi Virta: Tie (La Strada).

Minulle tuo tie on camino eli vaellusreitti Santiago de Compostelaan. Vaellusmatka pyhällä tiellä Santiago de Compostelaan on  jokaiselle vaeltajalle suuri kokemus. Pyhän Jaakobin tietä eli Camino de Santiagoa Ranskan rajalta Pohjois-Espanjan Santiago de Compostelaan kulkevaa pyhiinvaellusreittiä olen kulkenut kaksi kertaa.

Maastonvihreät mammutinpitsisukat

KyJy2014 numero 13 valmistui 105 gramman painoisena maastokuvioisesta viidakonvihreästä Seitsemän veljes -langasta. Neuloin aluksi yksi oikein, yksi nurin -neulosta 10 kerrosta, sitten yhden kerroksen kaksi oikein, kaksi nurin. Mallikuviota neuloin 50 kerrosta eli 10 kuviokerrosta. Kantapään neuloin vahvennettuna. Kantapäästä kärjen kavennusten alkamiseen oli puikonmitta eli 20 senttiä. Sukka sopinee 37-38 numeroiseen jalkaan.

KyJy2014 aloitukset:  (valmiit sukat kuvineen blogissa)  
1. Junasukat merinovillasta Aloitettu 22.7. Valmiit 23.7.      
2. Valepalmikkosukat vihreästä Seiskaveikasta. Aloitettu 24.7. Valmiit 11.8.    
3. Resorisukat 32 numeron jalkaan Nallesta  Aloitettu 26.7.   
4. Valepalmikkosukat vanhan roosan värisestä Nallesta. Aloitettu 12.8. Valmiit 20.8.  
5. Valepalmikkosukat kanervan värisestä Nallesta. Aloitettu 21.8. Valmiit 25.8.  
6. Valepalmikkosukat valkoisesta Nallesta. Aloitettu 25.8. Valmiit 26.8.  
7. Valepalmikkosukat farkunsinisestä Nallesta. Aloitettu 27.8. Valmiit 31.8.  
8. Kerttu-sukat vaaleanpunaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 31.8. Valmiit 6.9.  
9. Sukat vihreänkirjavasta Raita-Seiskaveikasta. Aloitettu 31.8.  
10. Sukat tummanvihreästä Kotikulta sukkalangasta. Aloitettu 31.8.
11. Resorisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 2.9. Valmiit 15.9.
12. Mammutinpitsisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 15.9. Valmiit  18.9.
13. Mammutinpitsisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 18.9. Valmiit 24.9.
14. Miesten sukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 24.9.

Chili-bataattikeitto

Eilen siivosimme verannan kukkaset talvipaikoilleen. Bataattiruukutkin pääsivät ulos ja mullat kipattiin kasvimaalle. Ja mitä ruukusta löytyikään: Viisi bataattia. Tänään tein niistä keiton.

Keittoon kuorin saman verran bataattia, porkkanaa ja perunaa. Paloittelin ne pieniksi paloiksi. Sipulin  ja inkivääripalasen hienonsin sekaan. Liemeksi laitoin puolisen litraa vettä ja purkillisen kookosmaitoa. Keitin ainekset ja soseutin, lisäsin hieman suolaa, valkosipulijauhetta sekä teelusikallisen tujua unkarilaista chilipaprikaa. Vettä lisäilin vielä. Vielä hain valmiiseen keittoon  kasvimaalta nipun persiljaa, jonka silppusin lasissa. Keitto lämmitti hyvin kolean ilman kylmentämiä.

Aamupäivällä olen nyppinyt viinirypäleet tertuistaan kattilaan. Teen niistä mehua ja pienen hyytelön joulua varten. Saimme tänä vuonna yhteensä pari ämpärillistä rypäleitä puutarhan pengerryksellä kasvavista viiniköynnöksistä.

Maa-artisokat kukkivat reippaasti, mutta mukulat saavat olla vielä maan sisässä. Perunat pitää nostaa aiemmin ja muut juurekset. Perunannostoa on sentään jo aloitettu.

Eilinen aamupäivä kului vielä viimeisten omenien keräämisessä puun alta ja muutenkin puun alustan siivoamisessa ruohonleikkuuta varten. Yöllä on tuullut niin paljon, että kriikunatkin tippuvat jo puista.

Eilen lämmitimme jo takan. Niinpä sen päälle saa kuivumaan vähitellen monenlaista, niin maustevihanneksia kuin omenoitakin ja sieniä. Näin ei tarvitse välttämättä käyttää kasvikuivuria.

Eilen myös pitkästä aikaa tein leipäkoneleivän hilloamisen ja pannukakun paiston ohella. Tähän leipään ( 900 g) laitoin desin omenahilloa, 2,75 desiä vettä, 2 tl hunajaa, 1 tl suolaa, 2 tl kuivahiivaa, 1 desi ruisjauhoja, 1,5 desiä kaurahiutaleita, 2 tl kuivattua minttua ja 6 desiä vehnäjauhoja.

Sunnuntaina käväisin vihdoin pikkusiskon nimipäivillä jumalanpalveluksen jälkeen.  Uudenlaiset legot ovat karkkivärisiä.Isoveli näytteli omia veistämisiään kuten pikkusiskokin: kaarnalaivoja.

Illalla sitten olimmekin pelaamassa lentopalloa (kuten aina sunnuntai-iltaisin). Nyt aloitimme sisäpelikauden, kun ulkona alkoi olla jo sateista ja liian viileää pelaamiseen.

Herkullista herkkuhilloa

 

Makrotexin aiheena on tällä viikolla jotain herkullista. Hillothan ovat herkullisia ja niitä meiltä löytyy jokaisen makuun. On omenahilloa, päärynähilloa, vadelmahilloa, karhunvadelmahilloa, luumuhilloa, kriikunahilloa, japaninkvittenihilloa, karviaishilloa, kurpitsahilloa, puolukkahilloa, karpalohilloa, kirsikkahilloa ja mitä lieneekään niiden sekoituksia - monenlaisia kokeiluja.

Joskus kauan sitten olen löytänyt hillo-ohjeen, jonka nimenä oli Nannan herkkuhillo. Muuntelin sen sitten omaan käyttöön sopivaksi. Kutsumme tuota marja-aronia-kesäkurpitsa-omena-hilloa herkkuhilloksi. Se ei maistu miltään noista aineksista, vaan herkulliselta. 

Isoon kymmenen litran kattilaan laitoin 3 litraa riivittyjä ja pestyjä marja-aronioita, kolme litraa kesäkurpitsaraastetta ja samoin kolme litraa happamia omenanpaloja kuorineen sekä neljäsosa litraa vettä. Keittelin ne pehmeiksi, hienonsin sauvasekoittimella, lisäsin lähes kaksi kiloa sokeria ja kuumensin vielä ja lisäsin pussillisen punaista Melatinia pieneen määrään sokeria sekoitettuna. Purkitin Atamonilla huuhdeltuihin kuumiin keitettyihin purkkeihin ja kansiin.

Vasemmalla omena-aroniahilloa, takana herkkuhilloa ja oikealla omenahilloa.

Kokeilin saman tien toisenlaisenkin hillon, missä oli pääasiassa hapanta omenaa eli ns. hillo-omenaa ja ehkä puolitoista litraa marja-aroniaa (eli aronian marjojen viimeiset). Tähän hilloon höyrytin omenat ja aroniat mehumaijalla. Kun omenat kypsyivät, soseutin ne sosemyllyllä (jätin aronianmarjamäskin vatkapuuroa varten) suoraan isoon kattilaan, johon sitten valutin myös mehun mehumaijasta. Sekoittelin, lisäsin 800 grammaa sokeria ja sitten kiehuvaan seokseen sekoitin vispilällä puoli pussillista punaista Melatinia vähäiseen sokerimäärään sekoitettuna. Punaista lähinnä omenalle maistuvaa hilloa tästä tuli. Pienikin määrä marja-aroniaa antaa jo hyvin väriä.

Pannukakun päällä edessä herkkuhilloa, takana omena-aroniaa. Ja omenaviipaleita on myös pannukakussa.

Lapsenlapsia ja juhlintaa

 Lähdimme aamusella ajelemaan pääkaupunkiseudulle. Aamupäivällä olimme seuraamassa lasten ja kavereidensa koripallopeliä ja samalla tapasimme viisi lastenlasta. Kiipeily oli mukavaa.

 

Pieni neitikin halusi kiipeillä isompien  perään.

Sillä aikaa kun vanhemmat pelasivat, pappa ja mummo huolsivat lapsenlapsia. Pienin nukkui vielä vaunuissaan.

Isosisko, ekaluokkalainen, sitten kotosalla opetti minulle, miten lautasliina taitetaan kukan muotoiseksi ja asetellaan kattauksessa lasin alle koristeeksi. Tosi näppärästi se kävi häneltä ja hyvän opettajan hänestä sainkin.

Iltapäivällä oli kummilapsen lapsen kaste. Poika oli isänsä sylissä kasteen ajan. Sain lapsen syliini sitten viimeisen virren ajaksi ja poika "lauloi" eli äänteli iloisesti virren ajan. Kun virsi loppui, niin poikasen ääntelykin loppui. Musikaalinen lapsonen!

Kasteen jälkeen ennen esirukouksia kastetun isä lauloi latinaksi "Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen."
(Psalmi 91:11-12)

Illalla vielä kävimme yhden lapsenlapsen, ekaluokkalaisen, myöhästyneillä syntymäpäivillä. Siellä oli kilpikonna karannut ulkona olevasta aitauksestaan lasten leikkimökin alle. Niinpä poika ja mies nostivat leikkimökkiä ja isompi lapsenlapsi sai kilpikonnan otettua mökin alta takanurkasta ulos.

Ekaluokkalainen oli itse tehnyt julisteet ja laittanut tien viereen omenoita tarjolle ohikulkijoille.

Suppilovahveroita löytyi

Viimeiset omenat nyt muutama päivä sitten otettu pois viimeisestä omenapuusta - eipä ollut montaa otettavaksikaan - olivat kaikki tippuneet maahan -maassa niitä läjittäin. Sieltä maasta niitä keräilimme ja monet kävivät hakemassakin. Nyt lähes kaikki loput omenat on koottu ämpäreihin ja jonkin verran laitettu myös säilöön sanomalehtien sisään pahvilaatikoihin.

Omenista olen edelleen keitellyt hilloja. Tein myös omena-aronia-mehua mehumaijallisen. Laitoin puolet  omenaa ja puolet marja-aroniaa. Mäskin vielä kiersin sosemyllyn läpi ja pakkasin puolen litran pakastepurkkeihin. Ne ovat sopivankokoisia puuroaineksiksi.

Tänään tein omena-aroniahilloa, jossa oli kaksi kolmasosaa omenaa. Maijallisen omenat (aroniaosan laitoin pois kompostiin) taas soseutin sosemyllyllä isoon kattilaan ja lisäsin valuneen mehun ja kuumensin seoksen ja lisäsin kilon sokeria sekä pariin desiin sokeria sekoitetun pussillisen punaista Melatinia.

Eilen torstaina kävin hakemassa yksilöllisesti valmistetut kenkätuet. Ne pitää ottaa käyttöön vähitellen - ei saa kuulemma heti koko päivää niitä käyttää, mutta parissa viikossa pitäisi jalan tottua niihin. Jos ei, niin ne tuet pitää korjata.

 Lähdimme eilen mökille syystöihin. Kun istuimme verannalla välipalalla, huomasimme komeamaksaruohossa mehiläisiä. Ja ne eivät olleet meidän mehiläisiä (!), koska meillä ei ole mökillä pesiä. Italialaisia kylläkin. Järven takana lähes kilometrin päässä on muutama pesä jollakin kasvattajalla metsäautotien varrella. Sieltä nuo olivat tulleet...

 Mustikanlehdet ovat saaneet syysvärinsä.

 Samoin koivut ja haavat alkavat pudotella lehtiään kellastuttuaan.

 

Sadonkorjuuta on ollut. Keräsin japaninruusukvittenit jo. Osa niistä oli kellastunutkin eli kypsynyt. Laitoin ne kotona vielä parvekkeelle odottelemaan joksikin aikaa. Kotoakin pitää vielä kerätä täällä olevista sato.

 Kurpitsat jaksavat vieläkin kukkia, vaikka niiden aika alkaa olla jo muuten ohi. Otinkin jo yhden kurpitsan mökiltä kotiin.

 Kävin eilen myös parilla sienireissulla. Saaliiksi löytyi yllättäen myös suppilovahveroita. Löysin hieman mustia torvisieniä ja oikein hyviä kantarelleja. Metsästä löytyi karvalaukkujakin, mutta lampaankääpiä ei ole ollut näillä main tänä kesänä.

Tänään mies halkoi keväällä kaadetun koivun pöllit ja kannoimme halot saunan seinustalle suojaan. Ensi kesänä on sitten taas kuivia halkoja saunan lämmitykseen ja tuohta sytyttämiseen.

Myös vuorenkilpiä on kaivettu pois mökin pohjoispuolelta ja tilalle istutettu mehikasveja, joita sain syntymäpäivälahjakseni.

Järven vesi oli vielä uimakelpoista: 16 astetta. Toki illalla kävimme ainoastaan saunasta uimassa, kylläkin monta kertaa. Aamu-uinnilla kuitenkin vielä pistaydyimme  järvessä virkistäytymässä!

Mammutinpitsisukat ohjeineen

KyJy2014 numero 12 valmistui jälleen Novitan seitsemän Veljeksen maastonvärisestä Viidakko-langasta. Sukat painavat 101 grammaa. Sain Rantapuikolta ohjeen sukkiin, koska olin nähnyt hänen blogissankin kuvan niistä. Hän kertoi saaneensa puolestaan ohjeen Mammutin blogista, joten sen mukaan tuo mallin nimi: Mammutinpitsi.

Neuloin yhden kerroksen kaksi oikein, kaksi nurin. Sitten aloitin varsinaisen kuvion, joka on neljän silmukan mittainen ja neljän kerroksen korkuinen. Langankierto puikolle, 2 silmukkaa oikein yhteen takakautta, kaksi nurin jne. Seuraava kerros kaksi oikein, kaksi nurin. Kolmas kerros kaksi oikein yhteen, langankierto, kaksi nurin. Neljäs kerros taaas sama kuin toinen kerros eli kaksi oikein, kaksi nurin.

Neuloin seitsemän kuviokerrosta eli 28 kerrosta, sitten resoria kaksi oikein, kaksi nurin 14 kerrosta, vahvennettu kantapää. Tein kolmiomallisen koristeen jalan päälle pitsikuviosta, mutta muutoin neuloin sileää.

Pienen ja ison pojan laiva

Valokuvatorstain 336. haasteessa on tällä viikolla haasteena on laiva.

Säilöntää edelleen

 Kehäkukat kukkivat vielä puutarhassa. Keräsin niiden siemeniä kuivumaan ensi kevättä varten.

Muutama viikko sitten kukki uudelleen unkarinsireeni. Nyt se tekee vieläkin uusia kukkanuppuja ja lehtiä. Saa nähdä, kerkiävätkö kukkanuput avautua ennen pakkasöitä.

Vilja on korjattu.  Lähipelloilla jo kynnetään.

Mies sai jo miltei valmiiksi halkovajamme. Takaseinälle, siis vajan taakse pitkän lipan alle on jo pinottu puupinokin.

Eilen tein omena-tyrnimarmeladia. Tyrnejä tänä vuonna saimme vain vähän mausteeksi. Tänään kiehui yksi maijallinen omenahilloa, jonka pakkasin isoihin useamman litran purkkeihin. Omenoita olen yhä keräillyt puun alta ja laittanut myös niitä kuivuriin kuten tyrnimäskinkin.

Tänään tuli ystävä auttamaan marja-aronioiden poimimisessa ja vei onneksi poimimansa itselleen. Samoin naapurikin kävi hakemassa lapsineen omenoita - ehkä ne vähitellen vähenevät tarpeeseenkin.

Tänään leivoin sentään jotain (leipomasormea olikin jo syyhynnyt ;)  Tein taas omenapiirakan ja lisäksi ns. teeleipää pellillisen. Taikinaan laitoin seesaminsiemeniä, auringonkukansiemeniä, vehnäjauhoja, kaurahiutaleita, suolaa, öljyä, hunajaa, leivinjauhetta ja vettä. Sekoitin kaikki aineet lusikalla ja kaadoin taikinan pellille leivinpaperin päälle ja levittelin taikinan  ja taikinapyörällä vedin viivat - 16 palasta. Omenahilloa niiden päälle syödessä tai voita ja juustoa ja kesäkurpitsanviipaleita.

Raamatun sana tänään: "Hyvin käy sen, joka on armelias ja lainaa omastaan muille, sen, joka aina toimii oikeuden mukaan." (Psalmi 112:5)