Kaikki valmista on

Kahdeskymmenes neule eli sukkapari valmistui tänään. Kaikki Löysäpipoisten Jyjy 2017 -haasteen neuleet on neulottu. Ja kaikki olivat sukkia.

Löysäpipoisten Jyjyssä 2017 on aikaisemmin aloitettu ja ovat valmistuneet:

1. Farkunsiniset perussukat lapselle. Aloitettu 25.12. Valmiit 28.12.  Paino 60 grammaa.   
2. Harmaankirjavat Olga-sukat. Aloitettu 29.12. Valmiit 2.1.  Paino 50 grammaa.
3. Jämälangoista Aalto-sukat. Aloitettu 4.1. Valmiit 4.1.  Paino 102 grammaa.
4. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 6.1. Valmiit 6.1.  Paino 103 grammaa.  
5. Vaaleankirjavat Pitsisukat. Aloitettu 9.1.  Valmiit 11.1.  Paino 82 grammaa.
6. Jämälangoista raitasukat. Aloitettu 13.1. Valmiit 15.1. Paino 88 grammaa.
7. Jämälangoista kapearaitasukat. Aloitettu 16.1. Valmiit 16.1. Paino 93 grammaa.
8. Vihreänkirjavat Aalto-sukat. Aloitettu 18.1. Valmiit 20.1. Paino 70 grammaa.
9. Sinapinkeltaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 26.1. Valmiit 30.1. Paino 97 grammaa.
10. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 2.2. Valmiit 5.2.. Paino 93 grammaa.
11. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 6.2.. Valmiit 7.2. Paino 100 grammaa.
12. Rikottua helmineuletta sukat. Aloitettu 9.2. Valmiit 10.4. Paino 96 grammaa.
13. Jämälangoista perussukat. Aloitettu 14.2. Valmiit 31.5. Paino 89 grammaa.
14. Sammalenvihreät Kerttu-sukat. Aloitettu 20.2. Valmiit  2.4.. Paino 98 grammaa.
15.Sinivalkokirjavat Nalle Gardenista Olga-sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 11.3. Paino 67 grammaa
16. Mustankirjavaa  ja harmaata  sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 28.5. Paino 62 grammaa.
17. Sinivalkoisesta Polkasta perussukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 5.3. Paino 93 grammaa.
18. Lilakirjavaa ja vaaleanharmaata sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 7.4. Paino 106 grammaa.
19. Keväisenvaaleat sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 20.3. Paino 68 garmmaa.
20. Valkoista ja lilaa sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 19.5. Valmiit. Paino 59 grammaa

Nämä ovat haasteen numero 13 sukat. Jämälangoista eli Novitan Seiskaveikan sinapinkeltaisesta ja lilasta neulotut sukat ovat  omaan jalkaani sopivat. Ne painavat 89 grammaa. Sukat on neulottu perussukkamallilla vain raidat kummassakin sivussa parilla nurjalla silmukalla koristeena kolmen ja puolen puikoilla sekä 48 silmukalla..

Oranssi

Appelsiini ja porkkana tulevat heti mieleen ensimmäisinä, kun kuulen sanan oranssi. Vaikkapa raastettua porkkanaa ja appelsiininpaloja, loraus öljyä, hieman omenaviinietikkaa ja ripaus hunajaa päivän salaatiksi. Raikasta. 

Tämän viikon MakroTex-haasteen aiheena on myös ORANSSI. Oranssi on raikas väri.

Kun olin vaelluksella, minulla oli pyyhkeenä kevyt oranssinen pyyhe, joka pakkautui hyvin pieneen tilaan. Tämä retkipyyhe  on 58 cm x 120 cm kokoinen, jonka imutehon mainostetaan olevan 5-kertainen verrattuna puuvillaan. Pyyhe kuivasi hyvin ja kuivui sitten nopeasti. Sopi tyynyliinaksikin. 

Oranssia löytyy kotona monesta, kun vain silmäilee ympärilleen. Tämäkin iltarusko on olohuoneessamme.

Olin näet kevättalvella El Salvadorissa. Ostin pari tällaista käsinmaalattua värikästä, tarinaakin kertovaa ristiä. San Salvadorissa, pääkaupungissa, taiteilija Christian Armando Chavarria Ayala maalaa ja suunnittelee ja valmistaa näitä kuvioita risteihin ja muihin tuotteisiin erään kirkon yläkerrassa olevassa pajassaan. Christianin tuotteita on annettu lahjoiksi monille kuten paaville, Suomen presidentille ja monien kirkkojen arkkipiispoille.

Toiseksi viimeinen

Lasten raitasukat valmistuivat tänään. Nämä sukat on neulottu harmaasta Seitsemän veljes -langasta ja mustankirjavasta Nostalgia-langasta kolmen ja puolen puikoilla 40 silmukalla. Sukat painavat 62 grammaa. Sopinevat noin 30-numeroiseen jalkaan. Ainahan saapassukkia tarvitaan - kesälläkin.

Sukat ovat toiseksi viimeiset Löysäpipoisten Jyjy 2017 -haasteessa. Yksi sukka on enää kesken: parin toinenkin puolikas on jo neulottu.

Löysäpipoisten Jyjyssä 2017 on aikaisemmin aloitettu ja ovat valmistuneet:

1. Farkunsiniset perussukat lapselle. Aloitettu 25.12. Valmiit 28.12.  Paino 60 grammaa.   
2. Harmaankirjavat Olga-sukat. Aloitettu 29.12. Valmiit 2.1.  Paino 50 grammaa.
3. Jämälangoista Aalto-sukat. Aloitettu 4.1. Valmiit 4.1.  Paino 102 grammaa.
4. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 6.1. Valmiit 6.1.  Paino 103 grammaa.  
5. Vaaleankirjavat Pitsisukat. Aloitettu 9.1.  Valmiit 11.1.  Paino 82 grammaa.
6. Jämälangoista raitasukat. Aloitettu 13.1. Valmiit 15.1. Paino 88 grammaa.
7. Jämälangoista kapearaitasukat. Aloitettu 16.1. Valmiit 16.1. Paino 93 grammaa.
8. Vihreänkirjavat Aalto-sukat. Aloitettu 18.1. Valmiit 20.1. Paino 70 grammaa.
9. Sinapinkeltaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 26.1. Valmiit 30.1. Paino 97 grammaa.
10. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 2.2. Valmiit 5.2.. Paino 93 grammaa.
11. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 6.2.. Valmiit 7.2. Paino 100 grammaa.
12. Rikottua helmineuletta sukat. Aloitettu 9.2. Valmiit 10.4. Paino 96 grammaa.
13. Jämälangoista perussukat. Aloitettu 14.2. Valmiit. Paino grammaa.
14. Sammalenvihreät Kerttu-sukat. Aloitettu 20.2. Valmiit  2.4.. Paino 98 grammaa.
15.Sinivalkokirjavat Nalle Gardenista Olga-sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 11.3. Paino 67 grammaa
16. Mustankirjavaa  ja harmaata  sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 28.5. Paino 62 grammaa.
17. Sinivalkoisesta Polkasta perussukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 5.3. Paino 93 grammaa.
18. Lilakirjavaa ja vaaleanharmaata sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 7.4. Paino 106 grammaa.
19. Keväisenvaaleat sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 20.3. Paino 68 garmmaa.
20. Valkoista ja lilaa sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 19.5. Valmiit. Paino 59 grammaa

Jokasunnuntainen lentopallopelimme alkoi tänään haravoinnilla. Haravoimme pelipaikan isoa pihamaata porukalla. Pressu on hyvä lehtien kuljetusväline. Siihen mahtuu paljon ja sitä on kevyt vetää perässä tai kantaa porukalla.
Tänään pelikenttä pöllysi kovin, koska on ollut varsin kuivaa. Peli oli vauhdikasta, kun tuulikin vei toisinaan palloa minne sattui.

Makkaraa ja ruohosipulia

Töistä tullessa pistäydyin eli ajattelin pistäytyä vilaisemaan kummilapsia. No, eihän tuo jäänyt aivan pistäytymiseksi. Heillä oli juuri alkamassa makkaranpaisto. Niinpä pääsin pihapiknikille heidän kanssaan. Olipa mukavaa yhdessäoloa.

Vein heille kirkkopäivien tuliaisina katekismuksia, mutta ne eivät olleetkaan heidän kotikielellään, vaan urdua. Enpä osannut tunnistaa noista koukeroista, mitä ne ovat. Ei edes kirkkopäivillä minulle nuo kirjat antanut henkilö tiennyt , etteivät nuo olleekaan farsia. No, kummilasten ystävä kertoi tietävänsä urdunkielentaitajia, joten nuo katekismukset lähtivät kuitenkin etenpäin,  ehkä vieläkin tarpeellisemmille.

Tänään olin rippikoululaisten kanssa tutustumassa lähetystyöhön, josta nimikkolähettimme kertoivat.  Muuten jännä huomio: Kun oli ilmoitettu/sovittu alkamisaika, niin nuoria oli silloin vasta muutama paikalla - useimmat tulivat myöhässä, oli kello sitten 10 tai 11 tai 12 tai 13.  Onkohan tuo tavallista muuallakin esim. koulussa?

Ruohosipuli on kasvanut jo täyteen mittaansa ja pikkuhiljaa alkamassa kukkia - nuppuja jo näkyi siellä täällä. Niinpä pilhasin pari litraa ruohosipulia pakastimeen. Ja kylläpä silmät vuotivat!

Ja mikä riemu eilen mökillä, jossa kävin istuttelemassa taimia: päärynäpuut, molemmat pienet, kukkivat! Ja jopa pari luumupuuta, jotaka eivät aikaisemmin ole tehneet hedelmää, olivat kukkanupuilla kirsikoista puhumattakaan. Kirsikoissa on taas paljon kukannuppuja, mutta omenapuussa  ei lainkaan.

 Vuorenkilpien kukat ovat avautuneet.

Kylläpä oli kastelemista!  Kaikki on ylen kuivaa. Onneksi nyt sain harson koko kasvimaalle, en sentään perunalle, ja myös renkaiden päälle kurkkujen ja kurpitsoiden suojaksi. KOmpostissa nuo talvikurpitsat ovat ilman suojia.

Kotipihallakin kukkii. Ja on paljon hedelmäpuitakin kukkivina. Ilo katsella niitä, kriikunoita, luumuja, kirsikoita, päärynöitä. Omenavuosi jäänee heikoksi.

Raamatun sana tänään: Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen. (Roomalaiskirje 8:28)

Kahdenlainen helatorstai

Tänään on helatorstai eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä ja reformaation muistelemispäivä. Tänään on myös presidentti Mauno Koiviston hautajaispäivä.

Helatorstaita vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Raamattu kertoo, että Jeesus näyttäytyi ylösnousemuksensa jälkeen maan päällä 40 päivän aikana ja opetti seuraajiaan.   Tämän jälkeen Jeesus astui taivaaseen.  Kristuksen taivaaseen astumisesta kerrotaan evankeliumien lopussa ja Apostolien teoissa. Jeesus siirtyi taivaaseen, mutta on seurakuntansa kanssa Raamatun sanan ja sakramenttien kautta. Hän antoi kristityille tehtäväksi kertoa sanomaa eteenpäin.

Helatorstai muistuttaa siitä, että pyhä elää keskellä arkea. Kristuksen läsnäolo arjessa on armoa, ja se on tarkoitettu elettäväksi todeksi yhdessä. Jumalan rakkaus herättää armollisuuteen toisia ihmisiä kohtaan.

Seurakunnissa ympäri Suomea istutettiin helatorstaina myös omenapuita kirkon pihapiiriin  eli Toivon sisar-puita toivon merkiksi.Niin myös meidän seurakunnassamme istutetiin paratiisiomenapuu Erstaa (samanlainen puu kuin kotona istutimme muutama päivä sitten puutarhaamme).
”Vaikka tietäisin, että huomenna tulisi maailmanloppu, istuttaisin tänään omenapuun”. Lausetta siteerataan usein Lutherin suuhun laitettuna. Vaikka Lutherin suuhun laitetut sanat puiden istuttamisesta eivät olisikaan alun perin häneltä peräisin, sopii puiden istuttaminen reformaation merkkivuoteen erinomaisesti. Jokaisessa puuntaimessa kasvaa uuden alku, joka antaa toivoa huomisesta yhteisessä maailmassa.

 

Suomen Lähetysseura kutsui reformaation juhlavuoden kunniaksi seurakuntia mukaan istuttamaan metsää Tansaniaan. Seurakunnat ovat keränneet varoja taimien ostamiseksi. Lähetysseuran yhteistyökumppani vastaa puiden istuttamisesta paikallisen yhteisön kanssa kuivuudesta kärsivälle Kishapun alueelle.  

Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät jo Kishapussa. Kuivuus on suuri ongelma. Puiden istuttaminen ja uudelleenmetsitys sitovat kasvihuonekaasupäästöjä. Puut myös parantavat ja auttavat sitomaan maata. Paikalliset ihmiset toivovat puiden tuovan sateet takaisin.

Lähetystyön hyväksi paistettiin lettuja ja kahvia ja pullaa diakonialle puun istutuksen jälkeen kirkon pihalla. Lettuja jonotettiinkin.

Tänään Suomen liput liehuivat puolitangossa, koska vietetiin presidenttimme Mauno Koiviston hautajaisia. Paljon hautajaissaaton seuraajia oli Helsingissä katujen varsilla, mutta me seurasimme koko siunauksen ja saaton televisiosta kotosalla.

Emerituspiispa Eero Huovinen siunasi Mauno Koiviston.

Tämän kesän ensimmäinen vihta

Keskiviikko oli kastelupäivä puutarhassa. Pari tuntia lorotin vettä puille ja pensaille. (Meillä on oma kaivo pihassa!) Etenkin isot omenapuut ja päärynäpuu tarvitsivat vettä, jotta kohta avautuviin kukkiin alkaisi mesi nousta ja mehiläiset ja kimalaiset tulisivat sitten niistä noutamaan mettä. Vaikka olisi ollut lämmintä ja aurinkoista, mehiläiset pysyvät pesässä. Pesän tiedustelijat ovat silloin huomanneet, että mettä ei ole kerättäväksi, joten lennolle on turha lähteä. Eilen kastelin mm. kukkivan kirsikkaluumupuun, jossa ei ollut lainkaan mehiläisiä ja tänään siellä on ollut niitä paljon.

Metsämansikat, kai ne ovat ahomansikoita, kukkivat pihan reunamilla ja jopa on raakileitakin näkyvissä. Kun kuljin pyhiinvaelluksella Espanjassa, siellä nuo mansikat olivat jo punaisina tienvierissä.

Tuomi kukkii ja tuoksuu. Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset terttuinsa peitos on puu. Lehdossa laulanta soi satakielien, hiljaiseen yöhön luo loisteensa kuu... Tuon laulun sävel soi mielessä.

Puutarhassamme on pieni pensas, joka on tuottanut paljon hedelmiä. Tuo suklaakirsikka tekee suklaanruskeita miedosti mantelilta maistuvia kirsikoita. Hedelmät kypsyvät jo elokuulla. Se on venäläinen itsepölyttyvä pensaskirsikkalajike, joka kasvaa vain puolentoista, kahden metrin korkuiseksi aikanaan.

Toisetkin kirsikkalajit kukkivat jo sekä osa luumupuistakin. 

Marjatuomipihlaja eli saskatooni on tuomipihlajalaji, joka kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan keski- ja länsiosissa. Tämä marjanviljelyyn jalostettu valkokukkainen pensas tai pikkupuu on samalla puutarhan koristekasvi. Loppukesällä kypsyvät  tummansiniset marjat. Ne kypsyvät epätaisesti, joten niitä saa poimia useamman kerran - vähän samaan tapaan kuin pensasmustikoitakin. Marjat soveltuvat parhaiten hilloksi ja mehuksi yhdessä muiden marjojen kanssa. Sanotaan, jos ei anna versojen kasvaa 2–2,5 senttiä paksummiksi, pensas tuottaa runsaasti satoa joka kesä ainakin 30 vuoden ajan. Pensasta ei kannata myöskään kasvattaa kovin korkeaksi, muuten marjojen poimiminen käy hankalaksi.

 

Vihta tai vasta. Mies innostui tekemään tämän vuoden ensimmäisen vihdan. Oli näet suojaisessa, aurinkoisessa paikassa päässeet pienet koivunvesat kasvamaan ja lehdet olivat jo aika isoja. Niinpä niistä tuli tämä vasta, jolla vihdottiin tänään saunassa. mainio koivunlehtien tuoksu levisi koko saunaan.

Pihalla ja puutarhassa on paljon kukkivaa

Ketunleipiä kasvaa piharinteessä. Ketunleipä on toiselta nimeltään käenkaali. Se on C-vitamiinipitoinen  ravinnoksi kelpaava kasvi. Käenkaali  kukkii varhain keväällä, kun muu kasvillisuus on vielä keskenkasvuista ja kasvupaikoilla on runsaasti valoa. Mettä haeskelevien hyönteisten on silloin helppo löytää kasvin kookkaat kukat. Käenkaalin oksaalihappo  suojaa sitä  hyönteisen toukilta ja etanoilta.

 

Kirsikkaluumu on ensimmäinen hedelmäpuu, joka kukkii tänä keväänä puutarhassamme. Prunus cerasifera ’Podarok St. Petersburg’ eli Pietarin lahja on joissakin pihoissa koristekasvina - meillä hedelmäpuuna myös. Lajike on jalostettu tutkimusasemalla Pietarin lähellä ja rekisteröity lajikkeeksi 1999.

Jos jo tänä vuonna siihen tulisi runsaasti luumuja! Monena vuonna tuo puu on kukkinut hienosti, mutta kukkimisaikaan ei ole ollut pölyttäjiä liikkeellä ja niin sato on jäänyt meillä vain muutaman luumun suuruiseksi. Puu on osittain itsepölytteinen, mutta hyötyy toisesta vastaavanlaisesta aikaisin keväällä kukkivasta. Kullankeltaiset pienehköt hedelmät ovat lähes pyöreät ja erittäin makeat.

Vaahterankukissa pörisivät lähinnä kimalaiset tänään. Mehiläiset ovatkin nyt voikukissa - niissä on enemmän siitepölyä.

 Vuorenkilvetkin kukkivat.

Kielot tuoksuvat niin pihalla kuin sisällä maljakossakin. Otin muutaman helmihyasintin samaan maljakkoon - Suomen lipun värit.

Piharinteessä kielojen seassa on myös kalliokieloja. Kalliokielo kukkii yleensä tähän aikaan, touko-kesäkuussa. Kalliokielo on kielon tavoin myrkyllinen kasvi. Kalliokielo viihtyy monenlaisissa varjoisissa paikoissa, kuten kalliopengermillä,  kivisillä mäillä, harjuilla, niityillä, rinnemetsiköissä ja jopa puronvarsilehdoissa. Se  kasvaa 20–40 cm korkeaksi. Kukat ovat tuoksuvia. Marjat ovat sinimustia, siis myrkyllisiä.
Kalliokielon juurta on käytetty leipäjauhojen jatkeena nälkävuosina. Lääkkeenä juurta on käytetty turvotuksen alentamiseen. 

Istuttamista

Aina sunnuntaisin pelaamme suvun kesken lentopalloa. Nyt alkoi ulkopelikausi. Siksi menimme hieman aikaisemmin pelipaikalle ja siivosimme pelikentän kuntoon. Lehtipuhallitimella vielä viimeisteltiin alue.

Kun olin Turun reissulla, niin mies oli sinä aikana saanut taas eteenpäin puutarhan kunnostamista. Tänä vuonna pienennettiin vuorenkilpien aluetta, jotta kotiloilla ja myyrillä olisi hieman vähemmän piilopaikkoja.

Maanantaina olin mökillä. Olipa muutamassa päivässä tullut paljon vihreää ja jopa mustikat olivat alkaneet kukkia mökkitontilla. Toki paljon mustikanvarpuja oli kuivettunut, koska talvi oli niin vähäluminen. Kimalaiset pörräsivät niin mustikoissa kuin marjapensaissakin. Mukava huomata, että kimalaisia oli paljon.

Tänään vein mökille kurpitsojen ja kesäkurpitsojen taimia ja istutin ne. Kurpitsat taas kompostiin ja kesäkurpitsat renkaaseen. Toiseen renkaaseen kylvin kurkunsiemeniä ja ilmasipulin pieniä sipuleita. Ne ilmasipulit olivat kuivuneet - saa nähdä lähtevätkö vielä elämään - muutamassa oli vihreän alkua.

Mökin pihalla ja pihan reunamilla kasvaa nokkosta. Olen aivan tietoisesti jättänyt niitä kasvamaan. Nyt nokkosen alut olivat sopivan pieniä leikattaviksi ja ne pääsevät kasvikuivuriin. Tästä tämä tämän vuoden säilöntä alkaa. 

Istutin myös kääpiösamettikukan, auringonkukan ja zinnian taimia mökille.  Oli aivan kuivaa ja niin kastelin myös edelliset kylvökseni. Viime käynnillä laitoimme ison vesiastian kuntoon. Sen hanasta jäi hieman vesi tippumaan - tiptip -  ja niin luulin, että koko 1000 litraa oli valunut maahan. Onneksi vain pari sataa litraa vettä oli hävinnyt - ja siitä 10 litraa sentään ämpärissäkin - ja vielä jäi puoli tankillista kasteluiden jälkeenkin. En kyllä hanaa uskaltanut avata lainkaan, vaan otin yläkautta ämpärillä ja kastelukannuilla vettä tästä tankista. Samalla tyhjensin kyllä myös tynnyrit, jotka ovat mökin parilla nurkalla ja saavat veden räystäskouruista (jos sataa). - Nyt on ainakin lupailtu sadetta. Jo iltapäivällä taivas meni pilveen. Toki lämpömittari näytti vielä pariakymmentä astetta lähtiessäni kotiin neljän tienoilla. Järven vesikin on jo kymmenasteista.

Olimme pohtineet jo jonkin aikaa vanhojen koristeomenapuiden poistamista. Tänään se sitten tapahtui: Mies sahasi pois vanhat ränsistyneet puut ja niiden tilalle lähistölle istutti uuden puun: paratiisiomenapuun Erstaa. Se on marja- ja tarhaomenapuun risteymä Erstan puutarhasta Nastolasta 1870-luvulta. 
Tällä koristepuulla on runsas valkoinen kukinta ja kauniit pienehköt omenat. Hedelmät sopivat hilloihin ja mehuihin. Lajike on erinomainen tarhaomenapuiden pölyttäjä. Runko ja alimmat oksat kannattaa suojata talveksi verkoilla jyrsijöiden varalta. Erstaa on hillittykasvuinen, kasvaa leveäksi, noin 4–5 metriä korkea puuksi, jonka notkeat oksat riippuvat kärjistään. Vanhan puun latvus tullee pyöreähköksi. 
Kerrotaan, että jo nuorena puu kukkii runsain valkoisin kukin, Etelä-Suomessa yleensä toukokuun lopulla. Hedelmät ovat  n. 3-4 cm, pyöreitä, loistavan keltaisia, toiselta sivultaan kirkkaan oranssisia. Maku imelähkö, lievähappoinen. Kypsänä erinomainen mehuomena. Ennen täyttä kypsyyttään korkean pektiinipitoisuutensa vuoksi sopiva hilloihin ja hyytelöihin. Melko korkea C-vitamiinipitoisuus.  
Kasvualustan tulisi olla tuore, runsasravinteinen, kalkittu ja hyvin vettä läpäisevä. Koska juuristo ei siedä märkää eikä kylmää maata, omenapuu kannattaa istuttaa loivaan kumpuun.

Illalla olimme taas kummilasten luona aterialla. Maukasta, hyvää, mukavaa seuraa muutenkin ja ilo saada olla yhdessä.

Raamatun sana: Meidät on pelastettu, se on varma toivomme. Mutta toivo, jonka jo näkee täyttyneen, ei enää ole toivo. Kukapa toivoo sellaista, minkä jo näkee! Jos taas toivomme jotakin mitä emme näe, me myös odotamme sitä kärsivällisesti.
    Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin. Ja hän, joka tutkii sydämet, tietää mitä Henki tarkoittaa, sillä Henki puhuu Jumalan tahdon mukaisesti pyhien puolesta.
    Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.( Roomalaiskirje 8: 24-28)

Turussa Lähetysjuhlilla

Myös osallistuin jälleen tänäkin vuonna SLS:n vuosikokoukseen. Suomen Lähetysseuran vuosikokous kokoontui Turussa Lähetysjuhlien yhteydessä lauantaina 20.5.  Vuosikokous on Suomen Lähetysseuran ylin päättävä elin, joka kokoontuu vuosittain kesäkuussa valtakunnallisten Lähetysjuhlien yhteydessä. Vuosikokous vahvistaa Lähetysseuran tilinpäätöksen sekä valitsee hallituksen. Vuosikokoukseen osallistui tänä vuonna 393 seurakuntien ja järjestöjen edustajaa ja henkilöjäsentä. Uusiksi jäseniksi hallitukseen valittiin Nousiaisten seurakunnan kirkkoherra Juhana Markkula ja Vartiokylän seurakunnan kirkkoherra Jukka Pakarinen. Kokouksen päätteeksi Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle syksyllä.

Lähetysjuhlille tullaan saamaan ajankohtaista tietoa siitä, mitä lähetystyössä eri puolilla maailmaa tapahtuu. Juhlilla kohdataan muiden kulttuurien kristittyjä ja pohditaan heidän kanssaan sitä, mitä merkitystä kristillinen usko tuo elämään, ja miten usko vaikuttaa kehityksen ja maailman epäoikeudenmukaisuuden ongelmien ratkaisemiseen. Iloisissa juhlissa myös rukoillaan ja lauletaan yhdessä vanhojen ja uusien ystävien kesken. Juhlille tullaan myös tapaamaan ystäviä ja uusia ihmisiä. 
Niinpä myös Etiopian lähetit ja ystävät kohtasimme taas hetkiseksi tapaamaan toisiamme ja vaihtamaan kuulumisia ja rukoilemaan yhdessä.  

Lauantai-iltana osallistuin Betel-kirkossa afrikkalaiseen rukousiltaan. Riemullista ylistystä, laulua, rukousta, rukousopetusta

 Betel-kirkko on ollut nimenomaan lähetyskirkko.

Kirkkopäivät ja Lähetysjuhlat päättyivät tänään Suvivirsikirkkoon, jossa siunattiin Lähetysseuran ulkomaiseen työhön diplomi-insinööri Tiina Harju Botswanaan, psykologian maisteri Ilkka Koivisto ja teologian maisteri Satu Koivisto Thaimaahan, kasvatustieteen maisteri Teija Lievonen Angolaan, kasvatustieteen maisteri Kirsi Piittala ja filosofian maisteri Marko Piittala Israeliin sekä teologian maisteri Ulla Rissanen Tansaniaan.

Pari paria sukkia ja ohjekin pitsisukkiin

Bussimatka on aina hyvä paikka neulomiseen. Tälläkin reissulla valmistuivat jo pitkään tekeillä olleet valko-lilat perussukat, jotka ovat Löysäpipoisten Jyjy 2017-haasteessa mukana ja sitten toiset sukat lapselle, keltsaiset pitsisukat. Pitsisukat painavat 55 grammaa ja raitasukat 59 grammaa.

Raitasukat on neulottu kolmen ja puolen puikoilla 40 silmukalla 30-numeroisen jalkaan.
Keltaiset pitsisukat ovat 50 silmukalla neulottu samoin noin 30-numeroiseen jalkaan sopiviksi. Pitsisukat neuloin Novitan Nallesta kolmosen puikoilla.

Ohje pitsisukkiin:
Kuvio on viidellä jaollinen, joten neuloin 15,10, 15, 10 silmukkaa puikollaan. Kolme kerrosta kolme oikein, kaksi nurin -neulosta. Neljännellä  kerroksella oikeiden silmukoiden sijaan: Langankierto, yksi nostetaan neulomatta, kaksi yhteen, neulomaton vedetään näiden kahden yhteenneulotun yli, langankierto. Kymmenen reikäkerrosta ja kolme kerrosta vielä kolme oikein, kolme nurin. Sitten ensimmäisen puikon nurja silmukka ja kolmannen puikon nurjasilmukka siirtyivät viereisille puikoille. Näin reunasta tuli molemminpuolin tasainen, kun tein päällispuolenkin pitsineuleena. Kantapää vahvistettuna.

Löysäpipoisten Jyjyssä 2017 on aikaisemmin aloitettu ja ovat valmistuneet:

1. Farkunsiniset perussukat lapselle. Aloitettu 25.12. Valmiit 28.12.  Paino 60 grammaa.   
2. Harmaankirjavat Olga-sukat. Aloitettu 29.12. Valmiit 2.1.  Paino 50 grammaa.
3. Jämälangoista Aalto-sukat. Aloitettu 4.1. Valmiit 4.1.  Paino 102 grammaa.
4. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 6.1. Valmiit 6.1.  Paino 103 grammaa.  
5. Vaaleankirjavat Pitsisukat. Aloitettu 9.1.  Valmiit 11.1.  Paino 82 grammaa.
6. Jämälangoista raitasukat. Aloitettu 13.1. Valmiit 15.1. Paino 88 grammaa.
7. Jämälangoista kapearaitasukat. Aloitettu 16.1. Valmiit 16.1. Paino 93 grammaa.
8. Vihreänkirjavat Aalto-sukat. Aloitettu 18.1. Valmiit 20.1. Paino 70 grammaa.
9. Sinapinkeltaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 26.1. Valmiit 30.1. Paino 97 grammaa.
10. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 2.2. Valmiit 5.2.. Paino 93 grammaa.
11. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 6.2.. Valmiit 7.2. Paino 100 grammaa.
12. Rikottua helmineuletta sukat. Aloitettu 9.2. Valmiit 10.4. Paino 96 grammaa.
13. Jämälangoista perussukat. Aloitettu 14.2. Valmiit. Paino grammaa.
14. Sammalenvihreät Kerttu-sukat. Aloitettu 20.2. Valmiit  2.4.. Paino 98 grammaa.
15.Sinivalkokirjavat Nalle Gardenista Olga-sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 11.3. Paino 67 grammaa
16. Mustankirjavaa  ja harmaata  sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit. Paino grammaa
17. Sinivalkoisesta Polkasta perussukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 5.3. Paino 93 grammaa.
18. Lilakirjavaa ja vaaleanharmaata sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 7.4. Paino 106 grammaa.
19. Keväisenvaaleat sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 20.3. Paino 68 garmmaa.
20. Valkoista ja lilaa sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 19.5. Valmiit. Paino 59 grammaa

Turun torillakin

Vuonna 2017 Lähetysjuhlia vietetään Kirkkopäivien yhteydessä Turussa 19.–21.5. osana reformaation merkkivuoden tapahtumia. Turussa on siis tänä viikonloppuna niin Suomen Lähetysseuran vuosijuhla kuin kirkkopäivät. Paljon on monenlaisia tapahtumia yhtäaikaa ja rinnakkain eri puolilla kaupunkia. Ehdin mukaan muutamaan päivän mittaan.

Aamulla seitsemältä lähti bussi kohti Turkua. Bussissa ehdin neuloa keskeneräiset haastesukat valmiiksi ja aloitin toisia, jotka ovat menossa Missiokauppaan kunhan valmistuvat.

Veimme hotellille matkatavarat säilöön, aterioimme ja lähdin Logomolle tutustumaan kirkkopäivämateriaaleihin. Joitakin näytteitä tarttui mukaan. Jännä huomio: monilla näytteilleasettajilla oli tarjolla karkkeja. Sokerihumalaa tarjolla.

Löysin mm. farsinkielisiä katekismuksia vietäväksi kummilapsille ja muille farsinkielentaitoisille.

Päivällä oli lähetystilaisuus Mikaelin seurakuntakodissa, jossa tansanialainen johtava piispa, Moshin hiippakunnan piispa Shoo toi esille hyvin, miten kirkko juuri Afrikassa kasvaa niin paljon. Hän selosti kirkon kasvun mahdollisuuksia ja kertoi, miten heillä tuo onnistuu.
Myös Etiopian Mekane Yesus  -kirkko kasvaa voimakkaasti samalla tavoin.

Nautin lämpimästä päivästä kävellessäni entisen kämppäkaverin kanssa pitkin Aurajoen rantoja. Ihmiset olivat ottaneet rennosti ja istuskelivat siellä täällä auringossa monet perheineen tai kaveriryhmineen ja eväineen. Ja jäätelökioskilla oli pitkän pitkä jono halukkaita  herkkua vartoomassa. Rannan puihin oli kiinnitetty paljon neulegraffitteja.

Pistäydyin kirjastossakin katsomassa Pipliaseuran pystyttämän  Raamattunäyttelyn.

Myös osallistuin ammattiliiton tarjoamalle iltapalalle ohjelmineen. Olipa musiikkia. Viis papeista, mutta neljä paikalla,  musisoimassa, kaikki kirkkoherroja reipasta railakasta, meille sopivaa.

Illalla oli varsinaiset lähetysjuhlien avajaiset Turun tuomiokirkossa.  Mielenkiintoisesti. Vain yksi jäi puuttumaan; rukous. Tosin laulujen ja virsien sanat olivat myös rukousta. Safarikuoro juhlii myös 50-vuotistaivaltaan. Ja kirkko oli täynnä väkeä. 

 

Lähetysjuhlien avajaisissa omaa tietään lähetyksen työhön pohtivat Frans Hannula, aidsin takia orvoksi jäänyt Tesfaye Nigusu ja lähetystyöntekijä Ammi Kallio.

 Frans Hannula oli Lähetysseuran lähetystyöntekijänä Ambomaalla ja myöhemmin Turun seudulla herätyspuhujana. Hannulaa esitti näyttelijä Hannu Pajunen.