Mökkielämää olen viettänyt tämän kevään ja kesän ahkerasti. Ehkä eniten koko elämäni aikana olen ehtinyt olla täällä. Keväällä ja alkukesästä ehdin tehdä sauvakävelylenkkejä lähistöllä ja samalla tutustua nykyisiin maisemiin enemmän. Mökillä minulla on puutarha, jota olen hoitanut alkukesän. Kun marja-aika alkoi, olen luuhannut metsissä ja puutarha on jäänyt vähemmälle - vain pakolliset kastelut.
Mökin lähettyvillä on tänä kesänä löytynyt paljon mustikoita ja hieman kantarellejakin. Metsissä olen vaellellut ahkerasti näitä etsimässä. Ämpärikaupalla olen/olemme mustikoita kantanut kotiin. Kyllähän niitä poimii, mutta tuo putsaus vie oman aikansa. Poimin poimurilla mustikoita ja kaikkea oravaa pienempää osuu poimuriin ja sitä kautta ämpäriin. Kuitenkin metsässä kuljeskeleminen ja luonnon antimien poimiminen on mukavaa. Ja putsaaminen vaatii vain sitkeyttä. Mustikoita olen pakastanut ja halukkaille myös myynyt.
Mustikkapöperö on herkkuruokaani. Siihen laitan mustikoita, jotka muussaan lusikalla, lisään reilusti talkkunaa, jonka sekoitan mustikoihin. Vielä juoksevaa hunajaa (sitäkin on omasta takaa - meillä on mehiläisiä) lisään seokseen. Ja herkku on valmis nautittavaksi.
Sienten puhdistus on tarkkaa puuhaa, jota mieheni urakoi useimmiten.
Mökillä olen uinut päivittäin nelisen kertaa: aamulla, pari kertaa päivällä ja vielä ennen nukkumaanmenoa. Jos olemme lämmittäneet saunan, uintikerrat tuplaantuvat. Saunassa on hyvä olla pitkään ja välistä pulahtaa veteen ja taas löylyyn. Kesäiloa!
Tänä vuonna ensimmäisen kerran kaikki kolme omenapuuta kukkivat ja tuottivat myös hedelmää. Tosin ei montaa omenaa puuta kohden, mutta maistiaiset olen saanut. Ainoa harmi on ollut, että yhden puun omenat muumioituvat järjestään. Kirsikkapuu kukki hyvin, mutta sitten lehdet kuivivat - ja tulivat pieninä uudelleen. Yllätyksenä myös kirsikoita ilmestyi paljon. Ehdin poimia alaoksat, mutta lähdin välillä kotiin ja kun palasin, rastaat olivat ryöstäneet puun putipuhtaaksi.
Keväällä istutin muutaman kriikunanalun, jotka ovat lähteneet kasvuun. Nyt sain pikkuserkultani keltaisen luumun pieniä alkuja, joille yritän etsiä paikkaa ja laittaa kasvamaan tänne. Luumu tarvitsee paljon kalkkia, myös kaikki tuhkat, mitä tulee saunasta ja kamiinasta, kippailen aina jonkun luumupuun juurelle. Muutama luumupuukin tuottaa tänä kesänä ensimmäisen kerran hedelmää - jos eivät kaikki tipu raakoina maahan ennen kypsymistään ja jos ehdin ennen mustarastaita osingolle.
Viinimarjat, vaaleanpunaisen Ailin ja valkoisen ja punaisen viinimarjan olen jo poiminut ja keittänyt mehuksi. Viherherukka odottaa nyt viikonlopun urakkaa. Mustaherukka silvottiin viime vuonna ja muutaman marja vain tänä kesänä tuli syötäväksi. Sain lastenlasten äidiltä kyllä uuden mustaviinimarjapensaan, mutta se tuottaa vasta muutaman vuoden kuluttua mehuksi asti marjoja.
