Ensimmäinen adventtisunnuntai aloittaa adventtiajan.
Adventti on jouluun valmistautumista. Sana adventti merkitsee Herran tulemista,
latinaksi adventus Domini. Adventtiaika
puhuu siis kirkkovuodessa Herran eli Jeesuksen Kristuksen tulemisesta. Adventin
alkuperäinen tarkoitus on kristikansan jouluun valmistaminen. Suomessa
adventtiin liittyy olennaisesti Hoosianna-hymni. Niinpä mekin tietysti lauloimme sitä. Sehän on
myös virsikirjamme ensimmäinen virsi. Iloisen päivän päätekstinä on kertomus
Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin aasilla ratsastaen. Päivän liturginen väri
on valkoinen, ilon väri. Sitä juhlistettiin jumalanpalveluksessamme myös juuri
puhdistetuilla kirkon kynttiläkruunuillakin – valoa.
Ensimmäinen adventtisunnuntai on vakiintunut joulun aluksi
1800-luvun lopulla. Ensimmäistä adventtia kutsuttiin myös pikkujouluksi,
jolloin sytytettiin joulun ensimmäinen kynttilä, adventtikynttilä, ja avattiin
ensimmäinen luukku adventtikalenterista. Niinpä meilläkin adventtina avattiin
ensimmäiset luukut adventtikalentereista. Partiolaisten kalenterissa on säilynyt
tapa luukkujen alkamisesta ensimmäisestä adventista silloin, kun se sijoittuu
marraskuun lopulle, samoin Lähetysseuran adventtikalenterissa. Muut, useimmat, kalenterit
taitavatkin olla joulukalentereita, jotka alkavat joulukuun ensimmäisestä
päivästä ja loppuvat jouluaattoon.