Yllätyksiä

 Posti toi uusia kotieläimiä. Tänä vuonna nuo uudet mehiläisemot on merkitty vihreillä pisteillä.

 Hevoskastanja kukkii meillä ensimmäistä kertaa.

Sataa. Niinpä ei paljon ole voinut ulkohommia tehdä. Toki mies on touhunnut puutarhassakin, mutta minä olen vielä laiskotellut sisällä. Pyykkiä, pyykkiä eli eilen ja viime yönä pestyjä pyykkejä olen lajitellut paikoilleen. Olen päivittänyt ahkerasti matkakertomusta lisäämällä siihen kuvia.

Soitin hierojalle ja sain ajan heti tälle päivälle. Se oli tosi iso onni. Hieroja tutki jalkani ja hieroi ne ja sanoi, että nyt olisi kyllä lääkäri paikallaan. Niinpä ajelin kotiin ja sain jopa lääkäriajan  vielä iltapäivällä,  vaikka onkin aattopäivä. Lääkärissä sain lähetteen röntgeniin, mutta sinne pääsen vasta perjantaina. Näet ehkä vasemmassa jalkapohjassa on rasitusvamma: marssimurtuma.

Alkuvaiheen oireena tuossa on rasituksen aikainen kipu. Rasitusmurtuma voi syntyä luuhun epätavallisen ja pitkäkestoisen rasituksen seurauksena. Ellei liikuntaa vähennetä, rasitusmurtuma pahenee ja kipua voi esiintyä myös kävellessä ja levossa. Niinpä niin, kun vaelluksella olivat vasemman jalan varpaat aina puuduksissa ja tajuamattani myös jalkapohja turvonneena, niin saattaa olla hankalampaankin. Tulehduskipulääkettähän söin siellä polvienikin takia.

No, tukevaa jalkinetta on joka tapauksessa pidettävä jalassa kävellessä ja pitäisi olla paljolti levossa. Enpä tuollaista osannut edes ajatella matkan aikana. Onneksi on sentään  matkavakuutus!