Siell' kaunis kannel soi, veisaamme virttä uutta,
ei koskaan lopu se, ei koskaan vanhene.
Täällä en lauluun voi saada sen ihanuutta,
kuitenkin laulan ylistystä Herralle.
Hän verellänsä ja hengellänsä
myös minut Jumalalle lunastanut on.
Kunnia, kirkkaus, voima ja ylistys
sinulle, Jeesus, ikuisesti kaikukoon.
Ja taivas, maa ja meri aamen vastatkoon.
ei koskaan lopu se, ei koskaan vanhene.
Täällä en lauluun voi saada sen ihanuutta,
kuitenkin laulan ylistystä Herralle.
Hän verellänsä ja hengellänsä
myös minut Jumalalle lunastanut on.
Kunnia, kirkkaus, voima ja ylistys
sinulle, Jeesus, ikuisesti kaikukoon.
Ja taivas, maa ja meri aamen vastatkoon.
(Virsi 632:4)
Olemme viime päivinä tehneet ahkerasti sukulaisvierailuja. Lentopallokin on jäänyt väliin jouluaikaan, minkä vuoksi meillä on ollut aikaa vierailuihinkin. Tänäänkin matkasimme naapurikaupunkiin. Saimme tavata pitkästä aikaa sukulaisia ja jutella heidän kanssaan.
Tämän perheen uudelleensisustetussa asunnossa oli mukava vihje minulle hätähousulle:
7 kommenttia:
Aika hyvä huoneentaulu. Minun iässäni noita kuolinviestejä alkaa tulla, kun sukulaiset ovat jo niin vanhoja.
Joskus surusanomia tulee ryppäänä. Raskasta, mutta muuta ei voi kuin vastaanottaa ja muistella siunaavin ajatuksin poislähteneitä.
Tätä elämä on, iloja ja suruja.
Aurinkoisen kaunista loppiaista. Ihanaa että meillä on toivo jälleennäkemisestä
Tuulento: Mitä vanhemmaksi elää, sen useammin noita viestejä tuntuu tulevan.
Jaana: Jossakin heitelläänkin, että ei yksi ilman toista eikä kaksi kolmatta ja ei kolme paritta...
Maca: Elämään mahtuu, jotta se elämää olisi.
seijap: Iankaikkisen elämän toivo.
Tuo on yksi suosikkivirsistäni, ei vain tahdo tavallisesti pystyä kyyneliltä laulamaan. Nykyään aika moni muukin virsi tai hengellinen laulu toppaa kesken, kun nostattaa mieleen muistot tai taivaskaipuun.
Aila: Tuon virren toivoisin hautajaisissani laulettavan.
Lähetä kommentti