Lapset lauloivat Joulupuu on rakennettu.
Uutena joululauluna opettelimme Minna Salmelan Joulun lahja. Minna Salmela kertoo
laulun synnystä: Laulu syntyi jo vuosia sitten joulukuisissa tunnelmissa oman pianon äärellä.
Halusin saada lauluun samanlaista tunnelmaa ja rauhoittumista jouluun, mitä
koin omien lasten ollessa pieniä vauvoja - sitä herkkyyttä ja onnellista Joulun
odotusta. Laulun melodiaa hyräillessä voi keinutuolissa pienikin nukahtaa.
Sanoilla piirsin kuvaa pienestä vauvasta, joka vielä viattomana nukkuu
tietämättä tulevista koettelemuksistaan. Taivas tummuu, maassa hämärtää. Pimeyteen emme jää.
Valo kirkkain onhan syttynyt. Valo Jeesuksen loistaa nyt.
Tähti syttyy pimeään. Nukkuu lapsi seimessään.
Pyhä lapsi Isän Jumalan valon antaa maailmaan.
Tänä yönä lapsi viaton toivon meille tuonut on.
Kaikki kansat Jeesus pelastaa. Seimen luokse nyt saapukaa.
Tähti syttyy pimeään. Nukkuu lapsi seimessään.
Pyhä lapsi Isän Jumalan valon antaa maailmaan.
Tein myös paikallislehdessa olleen reseptin mukaan pähkinä-emmentalsarvia suolaiseksi. Tuohon sarvitaikinaan tuli puoli litraa laktoositonta punaista maitoa, kaksi kuivahiivaa, teelusikallinen suolaa, ruokalusikallinen hunajaa, viisi desiä vehnäjauhoja, viisi desiä sämpyläjauhoja, kolme ruokalusikallista öljyä ja pari desiä pähkinärouhetta. Täytteeksi laitoin emmentaljuustotankoja 200 grammaa jaoin 32 osaan. ja puolisentoista desiä aprikoosimarmeladia. (Minulla oli tarkoitus ostaa appesiinimarmeladia ja olin ostanutkin vahingossa viereisen samannäköisen purkin.)
3 kommenttia:
Kävin minäkin kauneimpia joululauluja laulamassa. Kurkku ei tosin oikein kestänyt flunssan jälkeen, mutta tunnelma on tärkeintä. Meillä oli outona lauluna sellainen karitsalaulu.
Tuulento: Tuon karitsalaulun nimi on Pienen lampaan jouluyö. Kerrotaan SLS:n sivuilla, että laulu on syntynyt syksyllä, 1990-luvun alkupuolella, kun Sotkamon seurakunnan kanttori Risto Vähäsarja halusi tehdä joululaulun ja päätti vahvan intuition rohkaisemana soittaa virren 464 kirjoittajalle, Leena Impiölle. Vähäsarja pyysi joululaulun tekstiä, jossa olisi perinteisiä elementtejä, mutta myös jotain aivan uutta.
Leenä Impiö innostui pyynnöstä. Eräänä yönä hän heräsi ja katseli ikkunasta Tornionjoelle, joka lepäsi lumisena kuun valossa. Vaarat kaartuivat suojelemaan jokea. Näkymä avasi runoilijan mielen kaukaisille rinteille, kedolle, jouluevankeliumiin, koko luomakuntaan pientä karitsaa myöten. Luoja on tullut lastensa lähelle pienessä lapsessa. Leena Impiö kirjoitti runon paperille ja jatkoi untaan. Kun säveltäjä sai tekstin, runo tempaisi heti mukaansa ja sävelmä syntyi kuin itsestään.
Monelle joulun varsinainen odotus alkaa vasta Kauneimmat joululaulu-tapahtumasta.
Lähetä kommentti