Paljon olisi ollut siivottavaa, komerot jne. olisi hyvä käydä läpi. Tässä iässä olisi hyvä vähentää tavaroita roppakaupalla. Taas sain siihen vinkkiä ja toivottavasti intoakin luettuani Margareta Magnussonin kirjan kuolinsiivouksesta Mitä jälkeen jää, taito tehdä kuolinsiivous (Tammi 2018). Alkuteos: Dödstädning : ingen sorglig historia (Bonniers, 2017)
Kääntäjä: Heidi Tihveräinen ja Lauri Sallamo
Kirja alkaa: Ainoa aivan varmasti tietämämme asia on, että jonakin päivänä me kuolemme. Mutta sitä ennen voimme tehdä mitä vain.
Mitä kuolinsiivous sitten on? Minulle se tarkoittaa sitä, että käyn läpi koko omaisuuteni ja päätän, miten hankkiudun eroon tavaroista, joita en enää tarvitse tai edes halua.--- Kuolinsiivous on sitä, kun siivoaa perusteellisesti ja hankkiutuu samalla eroon tarpeettomista tavaroista tehdäkseen arjesta helpompaa.
Kannattaa aloittaa kodin suurista esineistä ja säästää pienet viimeiseksi, kuten valokuvat, kirjeet ja muut henkilökohtaiset paperit. Muuten saattaa uppoutua niihin eikä muu edisty lainkaan. Myös on hyvä varata aikaa projektiin vaikka vuosi, itselle sopivalla aikataululla. Kuolinsiivous ei ole vain toisia varten, vaan myös itseä varten, omaksi iloksi, koska on myös mukavaa tutkia tavaroita ja muistella.
Ruotsalainen, monessa maassa asunut Margareta Magnusson oli 82-vuotias kirjoittaessaan tämän kirjan - hän ilmaisi ikänsä olevan 80 ja 100 välillä. Hän on ammatiltaan muoti- ja mainospiirtäjä ja taiteilija. Tämän kirjankin oivaltava kuvitus on hänen.
Tämä teos osuu Helmet lukuhaasteen 2019 kohtiin
4, Kirjailijan ainoa teos
18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
25. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aikaisemmin
4 kommenttia:
Minäkin suunnittelen tavaroiden vähentämistä. Aloittaisinko lukemalla tämän kirjan?
Toivottavasti paranet kevään korvaksi. Tosin, olet ollut kovin energinen ja ahkera, etten olisi arvaillut sairastamisiasi.
Kovin raju nimi on kirjalla, vaikka tavallaan samanlaista puuhaa olen jo muuton jälkeen tehnyt useampia kertoa, turhaa pois.
Oma talveni on mennyt myös sairastelun pikkiin ja usein aamulla tunnen kiitollisuutta, että olen saanut uuden aamun.
ehkä luen tuon kirjan, jos saan käsiini.
p.s. saatko paljon roskapostia, kun sinulla on kovin hankala roskaposti suodin. Monesti jää kommenttini menemättä, kun en selviä todistamaan, etten ole robotti.
Minusta on hauskaa ajatella, kuinka perikunta läpikäy manaten jäämistöäni! Tämä "kuolinsiivous" ei minuun kolahda yhtään, vaan pikemminkin koen sen kuvana tästä ajasta: Kaikkea pitää pystyä hallitsemaan - myös kuolemaa - edes jollain tasolla.
Kirsti K: Onnistunee ilman kirjaakin, jos muuten onnistuu.
Aimarii: Roskapostisuodin jäi päälle ainoinaan, kun tuli paljon roskapostia. kun sen hyppää yli, ei kai tarvitsekaan sitä käyttöä. eli ei huomioi sitä lainkaan - onnistuuuko?
Voimisia - uusi kevät virkistänee!
Jaana: Hyvä perikunta!
Lähetä kommentti