Ehdin sentään suolämpäreelle karpaloita poimimaan. Pitkään en pystynyt siellä oleilemaan, koska selkä teki stopin. Parisen litraa ehdin kuitenkin noukkia marjoja, jotka mies sitten putsasi.
Syksyiseltä näyttää maisema saunan verannalta katsottuna.
Puutarha alkaa olla tyhjä kasveista, talvea odottelemassa. Vielä löysin muutaman kypsän vatun, kun oksia olin siivoilemassa. Hedelmäpuut saivat verkot suojakseen koska pupusia hiippailee tontilla usein.
Kotona hilloamiset jatkuvat.Tänään valmistin Aurinkoruusu-hilloa. Kiehautin (2 dl vedessä ) japaninruusukvitteneitä, joista oli poistettu siemenet, ja pehmeän seoksen hieroin isolla teräslusikalla sihdin läpi kattilaan. Toisessa kattilassa keitin pienessä vesiannoksessa (2 dl) talvikurpitsan paloja, jotka pehmeinä hienonsin sauvasekoittimella. Lisäsin kvitteniseoksen ja hillosokerin, kuumensin ja keitin, lisäsin vielä hieman sitruunamehua ja vaniljasokeria ennen purkittamista.
3 kommenttia:
Olen seuraillut teidän säilöntäpuuhianne ja voin todeta, että koko talvi on turvattu ja varmaan vähän seuraavaakin.
Nyt on vitamiinit tallessa. Voi, saispa vielä joskus karpaloita, mutta ei näillä jaloilla ole enää asiaa suolle eikä pahemmin metsäänkään. Kaunista syysviikkoa sinulle .
Puikoillanikin: Kyllä nyt löytyy kellarista kaikenlaista koko suvulle.
Sude: Karpalosuolla oli aikaa olla vain hetki eikä voimiakaan olisi ollut pitempään.
Lähetä kommentti