Mehustusta on ollut tämä päiväkin. Nyt on poimittu ja mehustettu kaikki mustaherukat ja viherherukat. Muuten: hyvä kikka on kumikorkkia päälle laitettaessa "ilmata" se. Laitan haarukan yhden piikin korkin ja pullon väliin ja sillä ilmaan.
Mehumaijan yläkattilaan jää sakka vai miksi tuota kutsuisi. Se laitetaan sosemyllyyn ja kierretään ja siitä valunut mäski eli puuros pakastetaan puolen litran rasioihin ja käytetään talven mittaan pohjaksi leipiin ja puuroihin. Marjat hyödynnetään siis monin tavoin.
Wienissä ja Unkarin Várbalogissa asuva ja kesäisin Suomessa kuukauden viettävä kirjailija Maija Asunta-Johnston kertoi tuotannostaan tänään Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa.
Hän on kirjoittanut mm. teokset ”Punapukuisen naisen talo”, ”Mulperipuun varjossa”, ”Naiset eivät syö retiisejä” ja ”Verkkorakkautta varttuneille”. Näistä ainakin kaksi ensimmäistä kuvaavat pienen unkarilaisen Várbalogin kylän elämää Unkarin ja Itävallan rajalla. Yksi hänen teoksistaan, "Punainen jääkaappi" toi esille ruokareseptejä ja hilloamisreseptejä - paljolti niiden ainekset ovat hänen omasta Várbalogin puutarhastaan. Vuonna 1994 Asunta-Johnston hankki talon Unkarista, Várbalogista. Olipa siis kiinnostava tilaisuus Unkarista kiinnostuneille!
3 kommenttia:
Ahkerat vauhdissa! Tuo on kyllä ihan ehdottoman hyvää mehua.
Oi ahkeruutta! =) Kauniilta näyttää - ja houkuttelevalta. Niin mehupullot kuin ajatus mehumäskin jatkokäytöstäkin. Itsellä ei ikinä ole oikein tilaa tuolla pikkuruisessa pakastimessa, että pystyisi tuota keinoa käyttämään, mutta valtavan hyvä idea!
Maija Asunta-Johnston on jännittävä nainen, olen lukenut hänen kaikki kirjansa. Yhtenä vuonna minun piti erään ystävättäreni kanssa käydä hänen luonaan Unkarissa, mutta aikomus ei toteutunutkaan. Harmi.
Lähetä kommentti