Pikkupojan naulat ja naulanreiät

- Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi hänelle pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran, kun hän menetti malttinsa, hänen tulisi vasaroida yksi naula aidan takaosaan. Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäinen naulojen määrä yhä pieneni. Hän huomasi, että oli helpompi hillitä kiukkuaan kuin takoa nauloja aitaan.

Vihdoin koitti päivä, jolloin poika ei kertaakaan menettänyt malttiaan. Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisisi aidasta pois yhden naulan jokaisena sellaisena päivänä, jona hän ei kiivastunut. Päivät kuluivat ja lopulta poika saattoi vihdoin kertoa isälleen, että hän on poistanut kaikki naulat.

Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi: Olet tehnyt hienoa työtä, poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä. Aitaa ei koskaan saada entiselleen. Vihapäissäsi sanomasi sanat jättävät juuri tällaisia arpia. Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan samantekevää, kuinka moneen kertaan pyytelet anteeksi, haava on yhä olemassa. Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin ruumiillinenkin. Meidän tulee varoa haavoittamasta toisten ihmisten mieltä. 

 Vilpittömistä ponnisteluista huolimatta yksi jo toinenkin meistä on jättänyt lähimmäistensä sydämiin naulanreikiä.  Anteeksipyyntö on paikallaan, vaikkei se kokonaan kittaisikaan naulanreikiä näkymättömiin. Anteeksipyyntö on noiden naulojen poisvetämistä. Parasta on pyrkiä siihen, ettemme tuottaisi pahoilla sanoilla noita kipeitä haavoja. Tuossa pyrkimyksessä voimme aina pyytää Taivaalliselta Isältämme apua, jotta voisimme kertomuksen pojan tavoin hillitä mielemme ja kielemme.

Tuon  mieleenpainuvan kertomuksen luin Lea Kranzin kirjasta Tuhkaa ja timantteja. Tuossa kirjassa Kranz pohtii elämää ja ihmissuhteita lämmöllä. Hänen kertomuksensa puhuttelevat. Kiitos Lea Kranz kirjoituksistasi! 

Tuota kertomusta olen hieman muutellut ja aion käyttää  sentapaista ideaa päivänavauksissa ala-asteilla. Anteeksipyyntö on tärkeää, kun on loukannut toista ihmistä.