Moninkertaiset kirkkokahvit

 

 Marjastus on alkanut. Mustikoita näyttää tulevan ihan hyvin. Eilenkin kuljin moneen otteeseen marjoja keräämässä.

  

Kyllähän niitä poimii, mutta kun ne on putsattavakin! Viime kesänä mies erehtyi lupaamaan, että kyllä hän puhdistaa ne, kun minä poimin. Ehkä tänäkin kesänä kävisi samalla tavalla...

 

 Marjat makeutuvat mukavasti hunajalla. Mehiläiset sitä ahkerasti keräävät ja pian saamme nauttia hunajasadon ensimmäisiä maistiaisia.

  

Tänään on kirkoissamme vietetty apostolienpäivää. Jo varhain keskiajalla on vietetty apostolien Pietarin ja Paavalin päivää heidän marttyyrikuolemansa muistoksi.  Heidät surmattiin perimätiedon mukaan Roomassa keisari Neron toimeenpanemissa vainoissa vuonna 67. Nykyisin tänä sunnuntaina muistellaan kaikkia apostoleja. Kirkkovuodessa ei ole montaa pyhäpäivää, jolloin liturginen väri on punainen  - tänään on.

"Apostolinsa maailmaan
lähetti Kristus saarnaamaan,
nimeensä kansat kastamaan
ja seuraajikseen saattamaan."

(Virsi 418:1)

 

Tässä kirkossa, jossa minulla oli tänään jumalanpalvelus, suntio sytyttää joka sunnuntai katosta riippuvaan pieneen kynttelikköön neljä kynttilää. Kirkon iso kynttelikkö on käytössä vain jouluisin.

 

 Jumalanpalveluksen jälkeen taas tänäänkin suntio tarjosi kirkkoväelle kirkossa kirkkokahvit.

  

Matkasin sitten mökkiseurakuntaan, jossa vietettiin kesävieraiden kirkkopyhää. Kirkon lähettyvillä oleva museokin oli auki. Museon näyttelyt oli äskettäin uudistettu.

Seurakuntakoti kutsui kirkkokahveille messun jälkeen.

 

 Kirkkokahveilla runoryhmäkin esiintyi - heillä oli luonnonkukista tehdyt seppeleet.

Samalla matkalla käväisin juttelemassa 50 vuotta sitten ripillepäässeiden kanssa, jotka juhlivat tänään yhteisen aterian ääressä messun jälkeen. Aika monta oli paikalla. Joukosta oli kuitenkin jo kuollut seitsemän.