Verlassa ja Repovedellä

Verlan tehdasmuseo on Unescon maailmanperintökohde. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on ainutlaatuinen ja eheä tehdaskokonaisuus Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Kokonaisuutta täydentävät alueen työväenasunnot ja lukuisat muut rakennukset. Vanha puuhiomo ja pahvitehdas on säilytetty sellaisenaan kuin se oli toiminnan lakkautushetkellä heinäkuussa 1964. Verlan pieni ruukkiyhdyskunta syntyi 1870-luvun alkupuolella Jaalan ja Valkealan pitäjien rajamaille Pohjois-Kymenlaaksoon. Verlan tehtaan päätuote oli valkoinen puupahvi, joka tehtiin kuusipuusta ilman kemikaaleja paljolti käsityönä. Tärkeimmät Verlan pahvin käyttäjät olivat kotelotehtaat ja kirjansitomot. Valmistettiin mm. hyvää kirjankansipahvia!

   

Työntekijät olivat pitkään töissä - eivät jääneet sairaslomille eivätkä usein eläkkeellekään, vaan tekivät työtä paljon pitempään kuin nykyisin. Työajatkin olivat rankkoja. Viikko päivävuoroa, viikko yövuoroa, kumpikin 12 tuntia, sunnuntain lepo ja vuoronvaihto paitsi lämmittäjillä, joilla seitsenpäiväinen työviikko.

 

Verlan ehjänä kokonaisuutena säilynyt omaleimainen arkkitehtuuri muodostaa jo sinänsä nähtävyyden. 

 

Kaikki koneet ovat vielä alkuperäisillä paikoillaan.  Kuvata niitä ei saanutkaan museokierroksen aikana.

Verlasta jatkoimme matkaa Hillosensalmelle. Orilammen maja ja lomakeskus sijaitsevat Repoveden kansallispuiston reunalla,Vuohijärven ja Orilammen välisellä kannaksella. Siellä nautimme maittavan lounaan.

 

Olimme urheiluseuramme veteraanien kera kesämatkalla. Joka kesä teemme - veteraanit -  jonnekin reissun ja tänä kesänä olimme Verlassa ja vesibussiristeilyllä Pohjois-Valkealan erämaa-alueilla eli Repovedellä. Reitti alkoi Vuohijärveltä Repoveden puolelle, jossa näimme matkan varrella mm. Lapinsalmen riippusillan, Löppösen luolan, Mustalammen näkötornin ja Kuutinlahden uittorännin.

Löppösen luola. Löppösen luolalla on myös ikivanhoja kalliomaalauksia.

 

Kuutinlahti. Kuutinlahdesta lähtee Kuutinkanavan uittoränni, joka rakennettiin Tervajärven ja Repoveden välisille uitoille vuonna 1912 ja oli käytössä aina vuoteen 1968 saakka.Vedet yhdistävän kanavan pituus on noin 270 metriä korkeusero 2,3 metriä. Alun perin kanava oli kivetty uoma, mutta siihen ei riittänyt tarpeeksi vettä. Tilalle rakennettiin puiden uittamiselle sopivampi puinen ränni eli uittoruuhi eli ränni.
Kuutinlahdella on myös erinomainen akustiikka ja siellä pidetään kesäisin konsertteja.

 

Lapinsalmen riippusilta on noin 10 metrin korkeudessa. Ylitys hiljaa huojuvaa siltaa pitkin on kokemus. Sillan saisi ylittää yksi retkeilijä kerrallaan. Lapinsalmen itä- ja länsipuolen toisiinsa yhdistävä silta on 50 m pitkä ja 5 t painava. Silta valmistui vuonna 1987.

Riippusiltaan on kiinnitetty paljon rakkaudenlukkoja.

  

Vuohijärven pohjoisosassa on rauhallinen ja hiekkarantainen Mäntysaari, jonka kalmistoon on haudattu ainakin 1200-luvulta lähtien. Kellotapuli-kappelin on Kinansaaren kulmakunta rakennuttanut seurakunnan tukemana vuonna 1911.  Saarelle ei ole maayhteyttä, vaan sinne kuljetaan veneillä.

 

Kappeliin on vuonna 1980 keräysvaroin hankittu Arvo Summasen maalaama alttaritaulu "Jeesus Getsemanessa". 

  

 Kappelin vihkiryijy. Kappeli on tullut myös suosituksi vihkikirkoksi.

 

 Saaren hyvin hoidettu hautausmaa on  lähinnä kinansaarelaisten hautausmaa.

 
Saaren sankarihauta-alue.