Aamulla Alto do Poion albergessa join kuumaa vettä, johon liotin sokeria ja suolaa. Istuskelin aikani ja päätin, sinne en jää toiseksi yöksi. Ostin appelsiinilimsaa varoiksi, mutta en vielä juonut sitä kuitenkaan.
Niinpä lähdin kävelemään maantietä pitkin seuraavaan albergeen. Matka ei ollut pitkä, 3,5 km. Siellä oli kuppila, jossa kerroin, että olen sairas ja kysyin, saanko levätä jonkin aikaa, ennen kuin jatkan matkaa. Minut ohjattiin seurustelutilaan ja täällä olen ollut hyvässä hoidossa.
Pääsin sohvalle pitkäkseni siivouksen ajaksi ja sain peiton ja tyynyn ja mahalääkkeenkin. Emäntä kertoi, että hänellä on mahalääkettä, jota oli ollut hänen lapsellaankin ja se oli auttanut. Niin sain sitä ryyppylasillisen. Ja toisenlaista purkkijuomaa, sitruunajuomaa, joka auttaisi paremmin kuin appelsiinilimonaadi, josta emäntä sanoi, ettei ole nyt hyvä juoda sellaista.
Taas tapasin Carolan ja muita saksalaisia - aterialla pyöreässä maja-ravintolassa oli mukava jutella - olo oli jo hieman parempi.
Jospa huomenna...
Kaikki ei ole itsestäänselvää. Sen huomaa taas. Kuitenkin hyvän Jumalan johdatuksessa.
8 kommenttia:
Voih. Paranemista ja jaksamista toivotellen.
Paha juttu se mahatauti, se tosiaan vie voimat. Onneksi sait hoivaa!
Voimia ja paranemista!
Voi harmi! Toivottavasti se menee pian ohi! Voimia ja varjelusta loppumatkaan
Voi harmi, mahatauti vie niin totaalisesti voimat. Onneksi olet voinut lepäillä uudessa majapaikassa. Ja kiitos, että jaksat kirjoittaa!
Tervehtymistä, voimia ja siunausta!
Paranemisia!
Hei! Paljon voimia sinulle sinne, olet sitkeä ja sinnikäs :)
Täällä kohtalotoveri makailee Santiago de Compostelassa. Mahatauti ja kuumetta. Toivottavasti toivut pian jatkamaan. Minä lähden aamulla kohti Finisterrea, jos kunto sallii.
Lähetä kommentti