Lauantaiaamuna sukua kokoontui yhteen lähteäkseen matkaamaan Kihniöön asti juhlimaan. Kihniössä on Puumila-talo, joka on hyvä paikka juhlia. Puumila sijaitsee Kihniön keskustassa pääraittien risteyksessä. Puumilan vanhatupa päärakennuksineen ja aittoineen on peräisin 1800-luvulta. Juhlatilamme oli kuitenkin uudemmassa rakennuksessa.
Sali oli koristeltu tähän aikaan sopivilla koristeilla, pihlajanoksilla.
Saimme maukasta lohikeittoa lounaaksi monien salaattien ja leipien kera.
Leipäjuustoa ja lakkahilloa.
Ja tietysti syntymäpäiväkakkua...
Syntymäpäiväsankari kertoi omasta elämästään juttuja meille. Sitten hän sai toivoa lauluja, joita lauloimme ja vietimme yhdessä myös rukoushetken.
"Herran armoa on se, että vielä
elämme, hänen laupeutensa ei lopu
koskaan.
Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen
uskollisuutensa.
Sieluni sanoo: »Herra on kaikkeni, häneen minä turvaan.»
Herra on hyvä sille, joka
panee toivonsa häneen, sille, joka häntä etsii."
(Valitusvirret 3: 22–25)
(Valitusvirret 3: 22–25)
Ikaalisten sankarihautausmaa oli kauniisti hoidettu. Sankarihautausmaalla oli hautojen äärellä tällainen muistomerkki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti