Sivun näyttöjä yhteensä

10.9.2015

Lähetystyöntekijöiden kertomaa



Olen lueskellut mielenkiinnolla loppukesän ja syksyn aikana muutamia kirjoja liittyen lähetystyöhön.  
Eeva-Liisa Syrjän Laajoille hiekoille Hän vie minut lepäämään (Pilot-kustannus Oy 2005) alkaa prologilla, jossa Eeva-Liisa kertoo suuresta surustaan. Hän katsoi vanhoja valokuvia ja kuvan katsominen, jossa vanhemmat ja kaksi pikkusisarusta olivat laivan kannella ja lähdössä Afrikkaan Ambomaalle lähetystyöhön, oli tiukka paikka. 8-vuotias Eeva-Liisa ja pikkusisarensa Sirkka näet jätettiin Suomeen sukulaisten hoiviin ja kouluun. Eeva-Liisa oli syntynyt Namibiassa ja elänyt siellä kuusivuotiaaksi asti.
(Tästä samasta asiasta, heistä Sirkasta ja Eeva-Liisasta ja kaltaisistaan lähetyslapsista, on Hilja Haahti kirjoittanut romaanin  Maksoi mitä maksoi (Otava 1944).)
Eeva-Liisa Syrjän kirja kertoi elämästä Ambomaalla, mitä hän muisti ja mitä oli hänelle kerrottu. Kirja kertoi myös Eeva-Liisan elämänhistorian. Epilogissa tuli esiin matka Namibiaan tutuille paikoille. Uusien ja vanhojen ikimuistojen täyttämä matka, jolla hän tapasi myös hoitajansa, Emilian yli viidenkymmenen vuoden jälkeen. Tästä Emilian huolehtivasta rakkaudesta oli hänelle jäänyt koko elämän ajaksi meme-ikävä.
Kuinka ihailenkaan ambolaisten viisautta, kun he päättävät päivänsä syöden ja jutellen tulen ääressä. Kiirettä ei ole. Tarinaa on helppo iskeä, kun ympärillä olevien ystävien kasvoille häilyy salaperäinen valon ja varjon leikki.”

Aune Mikkonen: Kotona viidakkokylässä kertoo lähetystyöntekijä Pirkko Luoman elämästä Papua- Uudessa-Guineassa. Tämäkin kirja kertoo lähetystyöstä ja lähetystyöntekijöistä. 
Pirkko Luoma asui lähes kolmekymmentä vuotta Papua-Uudessa-Guineassa. Hän työsti urimin kieltä alusta lähtien kirjakieleksi ja käänsi Raamattua urimin kielelle paikallisten urimilaisten kera asuen jaksoja viidakkokylässä. Niinpä hän tutustui sikäläisten elämään aluksi opetellen paikallista kieltä ja kulttuuria. Hänet otettiin perheenjäseneksi urimin heimoon. Urimin kielialueella asuu kahdessatoista kylässä yhteensä noin 3200 ihmistä. 
Ensimmäisten vuosien aikana tärkeää oli urimin kielen oppiminen. Pirkko ja työtoverinsa Ritva keräsivät ja järjestelivät materiaalia sekä kieliopin että äänneanalyysin tekoa varten. Vähitellen oli luotu kirjakieli. Sitten alkoi oppimateriaalien valmistaminen ja lukutaitokoulutus. Ja sitten vähitellen päästiin alkamaan kääntää Raamattua luodulle kirjakielelle.
Esimerkiksi I-kirjainta opetettiin kirjoittamaan paikallisessa esikoulussa näin: ”Piirtäkää keppi ja roska sen päälle.”
Mielenkiintoista oli tämän kirjan avulla tutustua aivan uudenlaiseen kulttuuriin ja heimoelämään, luonnon ehdoilla elävän viidakkoheimon elämänrytmiin.

Kolmantena lähetystyöstä kertovana kirjana luin eilen Mailis Janatuisen Kaksi Naista, yksi usko (Perussanoma Oy 2014). Mailis Janatuinen toimi pitkään Japanissa lähetystyöntekijänä. Kirja kertoo hänen tukijstaan eli lähettäjästään Laurasta ja japanilaisesta Chiekosta. Molemmat, laura ja Chieko ovat kokeneet kovia kohtaloita. He ovat lähes samanikäisiä ja elämänkohtalot ovat tavallaan kulkeneet samoja latuja. Mm. heidän puolisonsa ovat kuolleet suhteellisen nuorina. Tärkeää on, että molemmat ovat kohdanneet Jeesuksen Vapahtajanaan. Molemmat ovat toimineet ahkerasti seurakunnassaan.
Kirja kertoo vuoroluvuin Lauran ja Chiekon elämästä lapsuudesta yli 90-vuotiaiksi asti. Kummankin vanhemmat kuolivat lasten ollessa hyvin nuoria. Laura koki evakon tien, Chieko tavallaan myös: Japanilaisen lapsena Koreassa ja sieltä sitten Japaniin 16-vuotiaana.
Kun Mailis Janatuinen haastatellessaan kysyy, mitä Laura toivoisi läheteille, Laura sanoo: ”Että he kulkisivat sitä latua, jonka Jumala on edeltä käsin valmistanut heitä vasten ja pysyisivät sille uskollisina. Herra kyllä tietää, mitä varten heidät on kentälle  lähetetty. Pyydän rukouksessa sitäkin, että heidän tielleen lähetettäisiin ne ihmiset, jotka tarvitsevat heitä juuri sinä päivänä.”
Chieko sanoo: ”Evankeliumi on uskoni kulmakivi. Se on pitänyt minut seurakunnan yhteydessä, vaikka ihmissuhteiden vuoksi kirkossa käyminen on ollut joskus vaikeaa. En halunnut, että minulle kävisi, kuten monelle tuntemalleni kristitylle, että luovutaan ensin kirkosta ja sitten vähitellen uskostakin.”
Monet Laura ja Chieko-kertomukset kirjassa vahvistivat minua uskossani.

Nämä kirjat osuivat lukuhaasteen kohtiin. (15, 22, 24, 46)
Kirjan vuoden 2015 lukuhaaste
  1. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
  2. Kirja, josta on tehty elokuva
  3. Vuonna 2015 julkaistu kirja
  4. Kirja, jonka kirjoittaja oli alle 25-vuotias, kun kirja julkaistiin
  5. Kirja, jonka henkilöistä kaikki eivät ole ihmisiä
  6. Kirja, jonka nimi on yksi sana
  7. Novellikokoelma
  8. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat Suomen ulkopuolelle
  9. Tietokirja
  10. Suositun kirjailijan ensimmäinen kirja
  11. Sellainen suosikkikirjailijasi kirja, jota et ole aiemmin lukenut
  12. Kirja, jota ystäväsi on suositeltu sinulle
  13. Kirja, joka on voittanut merkittävän kirjallisuuspalkinnon, esim. Finlandia-palkinnon
  14. Tositapahtumiin pohjautuva kirja
  15. Kirja, jonka lukemista olet harkinnut jo pitkään
  16. Kirja, jota äitisi rakastaa 
  17. Kirja, joka on mukaelma jostakin klassisesta tarinasta, esim. sadusta, Shakespearen näytelmästä tai kirjallisuusklassikosta
  18. Yli 100 vuotta vanha kirja
  19. Kirja, joka kertoo seksuaalivähemmistöön kuuluvasta henkilöstä/henkilöistä
  20. Kirja, jonka valitset pelkästään kannen perusteella
  21. Kirja, joka sinun piti lukea koulussa, mutta et lukenut
  22. Muistelmateos tai elämäkerta
  23. Kirja, jonka pystyt lukemaan päivässä
  24. Kirja, joka tapahtuu paikassa, jossa olet aina halunnut käydä
  25. Syntymävuonnasi julkaistu kirja
  26. Kirjatrilogia
  27. Nuorille tai nuorille aikuisille suunnattu kirja
  28. Kirja, jonka nimessä on väri
  29. Kirja, jossa on taikuutta
  30. Sarjakuva-albumi tai -romaani
  31. Elämäntaito- tai self-help-kirja
  32. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat kotikaupunkiisi tai -kuntaasi
  33. Kirja, jonka kirjoittaja ei ole kotoisin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta 
  34. Kirja, jonka nimessä on numero
  35. Kirja kirjailijalta, jonka nimikirjaimet ovat samat kuin sinulla
  36. Runokirja
  37. Kirja, joka on kielletty jossain päin maailmaa
  38. Kirja, jonka lukemisen olet aloittanut, mutta joka on jäänyt kesken 
  39. Kirja, jonka muistat lapsuudestasi
  40. Tulevaisuuteen sijoittuva kirja
  41. Kirja, jonka kirjoittaja oli yli 65-vuotias, kun kirja julkaistiin
  42. Kirja, jonka lukeminen hieman nolottaa sinua 
  43. Kirja, jossa on yli 500 sivua
  44. Klassinen rakkausromaani 
  45. Kirja, joka pelottaa sinua
  46. Kirja, joka kertoo jonkin alkuperäiskansan jäsenistä tai kulttuurista, esim. saamelaiset, intiaanit tai aboriginaalit
  47. Hauska kirja
  48. Kirja, joka kertoo henkilöstä, joka on eri sukupuolta kuin sinä
  49. Jännityskirja tai dekkari
  50.  Kirja, jota kirjaston henkilökunta suosittelee sinulle

2 kommenttia:

Mizumatte kirjoitti...

minä muistan Hilja Haahdin kirjan lapsuudesta, mummolla oli sen ja luin sen useamman kerran

pappilanmummo kirjoitti...

Mizumatte: Samoin kuin sen ensimmäisen kerran yli 50 vuotta sitten.