Mittailin noita jälkiä vielä tulitikkuaskillakin.
Pihlaja-angervon lehtisilmuja oli jo hieman auennut.
Pääsyy mökille menoon oli puiden kaato. Tänään mies kaatoi pitkän koivun ja ison männyn mökin pihamaalta. Kasasin pöllejä ja poltin risut. Osa männystä jäi vielä käsittelemättä, koska satoi aika runsaasti.
Mökin pihapiirissäkään ei ollut paljon lunta. Jäällä lainehti vesi. Kun tuuli, niin kauempaa katsoen järvellä olisi luullut veden vapaana aaltoilevan.Hiiret olivat syöneet kaiken rotanmyrkyn ja lossaankin oli jäänyt yksi kiinni. katselin netistä rotanmyrkyn hintoja. Todella paljon hinnat ovat nousseet parin vuoden sisällä. Miten kohta maaseudun eläjät pystyvät torjumaan rottia ja hiiriä, kun myös myytävät annoskoot ovat pienentyneet reippaasti? Ei niitä tuhoeläimiä pelkillä lossilla pysty hävittämään.
Tänään on tuhkakeskiviikko. Paastonaika alkaa laskiaisen jälkeisestä keskiviikosta, tuhkakeskiviikosta, joka on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle. Se oli katumuksen ja parannuksen vertauskuva.
4 kommenttia:
Ilveshän tuo varmaan on ollut, onneksi meillä on vielä jonkun verran pienpetoja jäljellä! Hiiret ovat kyllä ongelma maalla-asujille. Ja sitten kun taloudessa löytyy vielä koiria ja lapsia on myrkkyjen kanssa oltava erityisen varovainen.
Ei se karhun jälki liene, ne on paremminkin miehen saappaan kokoiset. Kokemusta on. Hiiret ja myyrät ovat aina iänikuinen riesa, ei niitä millään voi hyväksyä mökille.
PauMau: Tosiaan: koirat voivat syödä noita myrkkyjäö, mutta nmeillä ne ovat suojatuissa paikoissa iosmpien eläinten saamattomissa.
Tuulento: Myyrät etenkin!
Hienoa nähdä tuollaiset jäljet. Minä aina talvella mökillä käydessäni tähyilen joka suuntaan. Yhtenä talvena meillä juoksi myös ilves ja toissa talvena saukko.
Lähetä kommentti