Suvisunnuntai

Kierttelin kotipihamaalla. Paljon on monenlaista kukkivaa ja valmistuvaa. Keisarinkruunut ovat komeimmillaan.

Viiniköynnös on vihdoin alkanut kasvaa reippaasti, mutta kukkaterttuja tänä vuonna on vain muutama. Kun tuo köynnös kasvaa avomaalla, niin viime talvi ei ollut sille kovin suotuisa.

Tämän Japanin ihmepensas -kukan juurakko on joka syksy nostettava ylös ja vietävä kellariin talveksi. Meillä tämä pensas kasvaa ruukussa. Nyt alkaa pensaan kukinta - sekin aikaisessa tänä vuonna.

Vihdoin sain ensimmäisen kesäkurpitsan syötäväksi. Nyt satoa alkaa varmaan tulla päivittäin. Kotona kasvatamme kesäkurpitsaa ruukussa (ja ruukku on portailla, jotta kotilot eivät tulisi sinne kiipeilemään), mökillä kaivonrenkaissa. Mökillä saa vielä tovin odottaa - kukivat kyllä jo sielläkin.

 

Kirsikat punottavat. Jo muutamia kypsiä olemme saaneet maistaa. Herkkuahan nämä. Mökillä kirsikka vielä aivan vihreänä, mutta kotipuutarhan pienet ja isommatkin kirsikkapensaat ja -puut alkavat tuottaa punaista. Kilpailu on käynnissä: kerkiämmekö me vai linnut osingoille. Pari pensasta onkin suojattu verkoin, mutta puut ovat jo niin isoja, että olemme luopuneet niiden verkottamisesta.

Punaiset viinimarjapensaat on verkotettu. Punertavat nuo marjat - aivan turhan aikaisin siihen nähden, milloin kerkeäisin niistä tekemään mehuja ja muuten niitä hyödyntämään. Nythän  on mustikoiden aika. Metsään vain pikapikaa marjastamaan!

Tänään en tosin kerennyt kuin maistelemaan mustikoita, koska oli työpäivä. Mökiltä lähdin messuun. Tänään oli kesävieraiden kutsupyhä. Oli ilo saada tekstinlukijaksikin entinen luokkatoveri. Kesävieraiden juhlan jälkeen oli vielä kaste aivan toisella puolella pitäjää. Olenpahan taas ajellut! Joskus on todella kiire siirtyä paikasta toiseen. Ja kyllä silloin harmittaa ns. alinopeutta  ajavat, kun mutkaisilla teillä ei helposti löydy ohituspaikkoja.

Illalla taas olimme suvun kera pelaamassa lentopalloa - tänään osin sateessa. Pelatessa alkoi sataa. Hieman siinä kastuttiin, mutta se oli lämmintä kesäsadetta eikä satanut koko peliaikaa. Eipähän kenttä pölynnyt tänään!

Mies yritti perata eilisiä mustikoitani, mutta yllättäen talon katon alla olevat ampiaiset kiukustuivat jostakin ja alkoivat pyöriä marjaämpärin ja putsaajan ympärillä niin ahkerasti, että putsaaja joutui jättämään homman kesken. Pitkään nuo ampiaiset jaksoivat olla vauhdissa. Onneksi tuli sadekuuro, joka sai nuo hieman rauhoittumaan. - Ehkä huomenissa hävitämme pesän?

 Olkaa keskenänne yksimielisiä. Älkää pitäkö itseänne muita parempina, vaan asettukaa vähäosaisten rinnalle. Älkää olko omasta mielestänne viisaita. Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä. Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa. (Roomalaiskirje 12:16-)