Sukua tapaamassa

Pyhäinpäivä. Kävimme viemässä kynttilät läheisten haudoille. Eilen jo kävimme miehen isän haudalla.

Tänään matkasimme minun vanhempieni ja muun suvun haudoille.

Samalla olimme jumalanpalveluksessa tutussa lapsuuden kotikirkossa. Viereemme istahti myös lapsuuden/nuoruuden ystävä yllättäen. Iloinen tapaaminen muistojen ja muistamisten päivänä.

Tänään veisattiin mm. virttä 632, joka on riemullinen:
1.  Nyt ylös, sieluni,
mullasta nouse tästä,
jo riennä eteen taivaan valtaistuimen!
Ja vaikkei silmäni
valoa Herran kestä,
luo Jumalan ja Karitsan käy riemuiten.
Iäiseen iloon
ja juhlaan jaloon
Karitsan suuriin häihin olet kutsuttu.
Armosta Jumalan
saat taivaan kunnian,
aarteesi kauniin, perintösi ikuisen.
Siis taivaan juhlaan kiiruhda jo kiittäen.
4. Siell' kaunis kannel soi,
veisaamme virttä uutta,
ei koskaan lopu se, ei koskaan vanhene.
Täällä en lauluun voi
saada sen ihanuutta,
kuitenkin laulan ylistystä Herralle.
Hän verellänsä
ja hengellänsä
myös minut Jumalalle lunastanut on.
Kunnia, kirkkaus,
voima ja ylistys
sinulle, Jeesus, ikuisesti kaikukoon.
Ja taivas, maa ja meri aamen vastatkoon.

Iltapäivällä käväisin Kätevä - käsityömessuilla Lahdessa. Paljon katseltavaa  ja tutkittavaa, mutta en löytänyt mitä etsin: parsinneulakoteloa hajonneen tilalle. 

Siellä oli näkyvillä paljon mm. nukkekotitavaraa. Ja tapasin myös taas sukulaisiakin.

Paluumatkalla poikkesin vielä Levon hautausmaalle, jonne on mm. isovanhempani haudattu.