Perunankylvö

Kevät on niin pitkällä, että piakkoin alkavat hedelmäpuut ja marjapensaat kukkia. Niinpä veimme pari pesää sukulaisten puutarhojen hedelmöitysavuksi. Saimme pesät kuljetettua peräkärryllä aivan pesäpaikan viereen.

Samalla matkalla kävimme mökillä istuttamassa perunat - peräkärryssä oli hyvä kuljettaa akkasahrakin.

Aurinkoinen ja tuulinen päivä. Mukava mökkipäivä. Ahveniakin oli uinut katiskaan. Mökillä oli aivan kuivaa  - niinpä kastelin kaikki hedelmäpuiden alut ja marjapensaat kantamalla järvestä jokaiselle vähintään ämpärillisen vettä. Tulipa reilusti askeleita, kun lisäksi sauvakävelin mökille muutaman kilometrin. Piti näet vielä saada kilometrejä tänä vuonna hankituille vaelluskengille ennen vaellusta.

Matkaansiunaus Caminolle

Leivoin aamupäivällä sämpylätaikinasta nakkisarvia. Nakkisarviin laitoin sisälle prinssinnakin eli noita pieniä nakkeja. Paistoin myös mustikkapiirakan kaurapohjaan.

On kiirus saada veroilmotus valmiiksi ennen lähtöä matkaan. Kuitteja olen etsiskellyt ja miettinyt, mitä kaikkea vähennyksiä voin laittaa. Olin näet töissä viime vuonna jonkin aikaa.

Tänään lähetyspiireissä kerroin Etiopiasta Metun hiippakunnan pappisvihkimyksestä ja myös siitä, miten kirkko kasvaa siellä ja vapaaehtoiset ovat aktiivisesti mukana seurakunnassa. Jos hiippakuntaan kuuluu noin 375000 jäsentä ja siellä on 23000 vapaaehtoista, niin se on paljon. Miten me pääsisimme samaan? Vapaaehtoinen pariakymmentä seurakuntalaista kohti. Toki Etiopiassa on liiankin vähän pappeja ja evankelistoja, ja muu seurakuntatyö hoituukin vapaaehtoisvoimin.

Lähetyspiireissä puhuttiin myös vaeltamisesta ja vaeltamisen siunauksista sekä varusteista, jotka ohjaavat sisälle pyhiinvaelluksen maailmaan (Pyhiinvaellusta voi tehdä myös omassa lähiympäristössä.): Kengät - hitaus, sauva - vapaus, hattu - huolettomuus, viitta -yksinkertaisuus, laukku - jakaminen, simpukka - hiljaisuus, lyhty - rukous.
Jotta vaellus olisi pyhiinvaellus, tulee siihen liittyä myös hengellinen osuus: rukouselämä, Raamatun lukeminen ja jumalanpalvelukset.

Sain myös siunauksen matkaan.

"Kutsukoon tie sinut matkaan, olkoon tuuli myötäinen, 

suokoon aurinko lämpöään kasvoillesi, virkistäköön sinua raikas sade, 

herättäköön matka sinussa uusia ajatuksia. 

Siunatkoon sinua Jumala, kunnes jälleen kohdataan."

Siemenperunat pian maahan

Kevät etenee ja luonto herää eloon. Senpä vuoksi tällä viikolla haasteena valokuvatorstain 324. haasteessa on siemen.

 Meillä viljellään perunaa vuosittain omaksi tarpeeksi puutarhan ja mökin kasvimaalla. Niin on aina perunaa kotosalla saatavilla.

 Bataatti on tämän vuoden kokeilukasvi.

Lisää varustautumista Caminolle: kompressiosukat

Tänään kävin kaupungissa hakemassa tilaamani puuvillaiset tukisukat eli hoitosukat. Erityiset multifi lamentti-säikeet tuovat joustavuutta näihin ykkös-puristusluokan mustiin Cotton-sukkiin.

Punaiset sukat ovat myös kompressiosukat, 2XU Compression Performance run Socks, jotka ostin urheilukaupasta. Sukat ovat vahvaa ja samalla kevyttä neulosta, joka antaa tuotteen mukaan optimaalisen paineen ja tukee pohjelihaksia. Sukissa on pehmusteet niin kantapäillä kuin varpaissakin. Myös ne ovat hengittävät ja lämpötilaa säätelevät - kuljettavat hien pois ihosta. Juoksusukiksi näitä sukkia kutsutaan, mutta kävelyä varten nämä on hankittu - juoksut on jo suostu...
Sain näihin urheilukompressiosukkiin vinkin viime vuonna vaeltaneelta kollegalta.

Neuloin kokouksessa sukatkin valmiiksi. Tällä kerralla ne ovat mustasta Seitsemän Veljes-langasta samaa Kerttu-mallia kuin aikaisemminkin. Sukat painavat 99 grammaa.

Eilen kävin hetken oleilemassa pikkusiskon luona, kun isoveli kävi äitinsä kanssa kouluunlähtevien terveystarkastuksessa. Pikkusisko oli kovassa kuumeessa ja lepäili pääasiassa siellä ollessani. Toki sentään luin muutaman kirjan hänelle. Samalla reissulla tutustuin pikkukissoihinkin - olivatpa vikkeliä.
Sain samalla reissulla pikkusiskon äidiltä villaa varpaiden välejä varten vaellukselle.

Tärkeää oli myös eilen käydä vielä hieronnassa: jalat, niska ja kädet kaipasivat apua kireisiin lihaksiin.

 

Käenrieska pihalla loistaa keltaisena.

Kuivaa

 

Makroviikoilla numero 144 on tarkoitus kuvata joka viikko jokin kohde LÄHELTÄ!
VIIKON AIHE ON KUIVUUS/KUIVA/KUIVATTU.

Krookus on kuivunut ruukkuunsa

 

 

Pellavat kuivattiin koristeiksi.

Kuivunut ...

Emmauksen tiellä

Tänään seurakunnassamme vietettiin perhemessua.  Mukana toimittamassa perhemessua oli myös nuoria ja lapsia. Taivaan Isän lapsina olemme tulleet yhteen. Yhdessä saamme iloita ja kiittää. Saamme turvautua Jeesuksen ristinkuolemaan. Saamme iloita ylösnousemuksesta. Jumala on antanut meille Jeesuksen pelastajaksi.

Jälleen oli messun saarnana silminnäkijäkertomuksia. Emmauslaiset lapset leikkivät kuurupiiloa ja sitten pohtivat Nasaretilaisen kuolemaaa.

"Samana päivänä oli kaksi opetuslasta menossa Emmaus-nimiseen kylään, jonne on Jerusalemista noin kahden tunnin kävelymatka. He keskustelivat kaikesta siitä, mitä oli tapahtunut. Heidän siinä puhellessaan ja pohdiskellessaan Jeesus itse liittyi heidän seuraansa ja kulki heidän kanssaan. He eivät kuitenkaan tunteneet häntä, sillä heidän silmänsä olivat kuin sokaistut." (Luukkaan evankeliumi 24:13-16)

Opetuslapset tajusivat kenen kanssa olivat tekemisissä, kun näkivät naulan jäljet Jeesuksen käsissä. He olivat lähdössä Jeesuksen kadottua kiiruusti Jerusalemiin takaisin. Lähtiessään he sanoivat lapsille, että heidän tulee kertoa tästä koko maailmalle. Vielä sadankin vuoden kuluttua ihmisten pitää kuulla, että Jeesus Kristus voitti kuoleman.

Messun jälkeen oli seurakuntatalolla yhteinen ateria. Pääkokki puolisoineen oli laittanut makoista tarjottavaa.

ja pöydätkin oli katettu pääsiäiskoristein.

Valkovuokkoja

Kevään ensimmäiset valkovuokot löysimme mökin pihastakin. Monissa kasveissa on jo isot silmut - kohta ne ovat lehdessä ja kukkivat.

Aurinko paistaa lämpimästi - 18 astetta - vesikin jo 8-asteista, joten talviturkin heittoon! Saunan lämmitimme ensimmäisen kerran tänä keväänä.  Saunasta kävimme uimassa neljä kertaa, siis ihan kunnon vetoja vedessä.

Samoin nyt keväällä ensimmäisen kerran leivoin mökillä. Paistoin peruna-porkkanarieskoja jämäruoista.

Istutimme mökille uusia kasvejakin: marjasinikuusamaa, toinen pensas on Jakoba, toinen Morena. Marjasinikuusama on sinikuusamasta jalostettu, tiheän pyöreähköksi kasvava lajike. Kasvi on vaatimaton kasvupaikan suhteen ja kestää hyvin tuulta, lumen painoa. Toisin kuin sinikuusaman, marjasinikuusaman marjat ovat täysin syötäviä ja myrkyttömiä. Marjasinikuusama sisältää paljon  C-vitamiinia. Sato kypsyy aikaisin, mutta epätasaisesti. Marjat maistuvat kuulemma lähes pensasmustikanmarjoilta.
Kastelin kaikki hedelmäpuiden alutkin, koska oli ylen kuivaa. Kannoin järvestä erinäisiä ämpärillisiä vettä mäkeä ylös. Kuntoilua sekin.

Saimme saalistakin: ahvenia, joten ruokahuoltokin taas toimii hyvin. Tosin katiskaan oli eksynyt myös rupisammakko. Se laskettiin vapauteen.

Saunan kupeelta löytyi myös pöllön oksennus: myyrän tai hiiren karvoja. Tosi hyvä, jos pöllöt ovat löytäneet myyräapajamme ja tyhentäneet sen tai ainakin vähentäneet myyriä. Mökillä noita vesimyyriä on ollut paljon!