Sivun näyttöjä yhteensä

17.8.2014

Sadonkorjuuta mehiläisiltä

Mehiläisten satokausi on ohi elokuun alussa, kun hunajakasvien kukinta on loppunut mm. horsmien. Jollakin alueella voi elokuussa saada vielä kanervahunajaa. Tässä vaiheessa mehiläisyhdyskunnat kuluttavat enemmän hunajaa kuin saavat kerätyksi. Siksi pesistä ottetaan kesän aikana kertyneet hunajat pois ja aloitetaan talviruokinta. Pesiin jää kuitenkin jonkin verran hunajaa ja yleensä lisäksi yhdyskuntaa kohti syötetään noin 25 kiloa 60-65 -prosenttista sokeriliuosta.

Sokeriliuoksessa on vähemmän hivensaineita kuin hunajassa. Näin mehiläiset selviävät yli talven tällä ruoalla käymättä  tyhjentämässä suolistoaan. Maalis-huhtikuulla ilmojen lämmittyä ne sitten tekevät puhdistuslennon.

16.8.2014

Kastejuhla

 
Tänään saimme viettää lapsenlapsen ristiäisiä.  Saamme iloita pirteästä pojasta.
Lauloimme  Pekka Simojoen Aamuruskon siivin: 
"Sinä tunnet, Herra minut, tiedät joka askeleen.
Olet kaiken huolehtinut, kaiken pannut paikalleen.
Ei ole sanaa suussani, jota et Sä tuntisi.
Missä olenkin, minne menenkin, tiedät kaiken mitä teen..."
 Musiikkia oli enemmän kuin yleensä kasteissa: Äiti ja kummi vuorollaan säestivät.
 
Ristiäisissä eli kastejuhlassa ihminen saa kasteen, jonka myötä hänestä tulee kotiseurakuntansa ja koko maailmanlaajuisen kirkon jäsen. Kasteen perustana on Jeesuksen antama kaste- ja lähetyskäsky. Kasteessa Jumala kutsuu jokaisen nimeltä omakseen. Kasteessa ihminen saa jotain, minkä vain Jumala voi hänelle lahjoittaa: uskon, armon ja siunauksen. Kaste toimitetaan kolmiyhteisen Jumalan nimeen.
Keitto oli näiden tarjottavien kera ja kahvin kanssa oli jos jonkinlaista makeaa leivonnaista ja karkkiakin ja rypäleitä, vadelmia ja karhunvattuja - kaikille jotain sopivaa. Nyyttikesteinä olivat monet syötävät tulleet.

Yhteisellä aterialla saimme seurustella sukujen kesken ja tutustua tarkemmin pieneen mieheen. 

Isosisko oli järjestänyt pienille vieraille omaa ohjelmaa.

14.8.2014

Marjatuomipihlajan marjatkin poimittu

Eilen vietin hetkisen aikaa pienten kanssa, kun vanhemmat olivat koululla käymässä. Olipa mukava kuulla koulunalkujuttuja ja tutustua koululaisen ajatusmaailmaan näin ekaluokan alkaessa. Pikkusisko aloittaa puolestaan päiväkerhon. Molemmilla uutta!
Vertailimme älykännyköitämme koulualoittajan kanssa. Kyllä hänellä taitaa olla hienompi - ainakin uudempi. Toki olen omaani tyytyväinen.

Marjapäivä on ollut tänään. Poimin ensin punaisia viinimarjoja ja mies noukki loput valkoiset. Niistä tuli yhdessä mehua. Toinen maijallinen oli pelkästään punaisia ja kolmas mustaa, jossa hieman seassa viherherukkaa. Vielä pitäisi ainakin yksi maijallinen keittää, jotta mehupulloja olisi vuoden jokaiselle viikolle yksi. Pullot ovat suurimmaksi osaksi 3/4 litran pulloja. Mäskin olen monena vuonna kiertänyt sosemyllyllä  ja pakastanut, mutta tänä vuonna tein ns. jälkimehua. Kiehautin litran verran vvettä ja kaadoin sen kattilaan mäskin päälle ja kiehautin vielä koko satsin hetkisen, annoin tasoittua kymmenkunta minuuttia ja laitoin siivilään valumaan Valuneen mehun pakastan ja käytän puuroihin ja kiisseleihin.
Elämänlanka on kietoutunut puutarhassa niin kuusiaitaan kuin marjapensaisiinkin. Toki se kukkii kauniisti, mutta muuten yrittää tukahduttaa kasvit, joita pitkin se kiipeilee. Ei nyt sentään kuusiaita ole tukehtunut, mutta aika työläs sitä oli irroitella marjapensaita suojanneista verkoista.
Tuolla köynnöksellä on muitakin nimiä kuten kierto tai karhunköynnös. Se on ovela leviämään ja lisääntymään: riittää pikkuriikkinen juurenpala ja kohta on uusi alku. Ja lisääntyy myös siemenistä.Olen yrittänyt repiä sitä pois, mutta aina vain se jostain nousee uudelleen. Tänä kesänähän en ole tehnyt sille mitään.
Marjatuomipihlajan marjat poimimme tänään. Olisi pitänyt poimia jo ainakin viikko sitten, koska aika paljon oli jo tippunut maahan ja ampiaisia pörräsi niissä. Jotenkin vain jäi tuo silloin, koska nuo marjat kypsyvät epätasaisesti.
Mietin, miten käytän niitä ja päädyin siihen, että laitan ne pakastimeen ja teen niistä joskus piirakkaa mustikkapiirakan tapaan. Tänä vuonna en niistä tee hilloa.

13.8.2014

Mökin kukkia

Lumihiutale on mökin verannalla roikkumassa amppelissa. Se on siitä hyvä kukka, että se  kukkii uskollisesti läpi kesän eikä sen kukkia tarvitse nyppiä. Se viihtyy puolivarjossakin, mutta sitä pitäisi kastella säännöllisesti eikä se siedä seisovaa vettä. Kasvi on yksivuotinen. 
Mökillä kasvaa pensastavaa auringonkukkaa. Kun eilen illansuussa tulin kastekeskustelun jälkeen mökille, näin monta kimalaista samassa kukassa. Kun aamulla sitä kukkaa katselin, niin siinä niitä möyri sama joukko edelleen.

-
Auringonkukka on kotoisin  Yhdysvaltojen etelä- ja länsiosista. Intiaanit viljelivät sitä jo noin 3000 vuotta sitten ja käyttivät auringonkukan siemeniä ravinnokseen. Eurooppaan auringonkukka tuli 1500-luvulla koristekasvina. 1700-luvulla Venäjällä huomattiin sen rasvapitoisten siementen arvo. 1800-luvulla alkoi siellä auringonkukan varsinainen jalostus öljykasvina.

Auringonkukka on monikäyttöinen: rehu-, öljy-, maanparannus- ja mesikasvi.
Daaliatkin kukkivat. Onneksi niiden mukulat eivät ole kelvanneet myyrille.

Mökillä oli mukavaa viettää vielä lämmintä kesäiltaa, uida ja saunoa ja tutkia puutarhaa ja kastellakin, ainakin kurkut ja kurpitsat ja tomaatit.

12.8.2014

Viisijalkainen hevonen

 Eilen lähdin kaupunkiin leikkauttamaan hiukseni ja samalla kävin hankkimassa kauan haaveilemani satulatuolin. Monissa liikkeissä on hyvä palvelu: kun liikun kyynärsauvoilla,  henkilökunta auttaa hienosti. Eilenkin sain ostokseni kannettuna autoon. Kiitos reippaalle nuorelle!

Satulatuolissa on ulkonäöltään satulaa muistuttava istuin. Siinä istuessa on ryhti parempi kuin tavallisella tuolilla istuen, kun olen tietokoneella kirjoittelemassa. Lisäksi nyt pääsen tuolin avulla liikkumaan helpommin - satulassa on hyvä ratsastaa.
 Pelargoniat kukkivat edelleen punaisina pihamme sisääntulossa.
Mehunkeitto alkoi vihdoin, tänä vuonna todella myöhään. Keitin eilen maijallisen punaherukoita, joukossa litran verran vadelmia ja hieman valkoisia viinimarjojakin. Aluksi huuhdoin viinimarjat ja valutin ne siivilässä ennen kuin laitoin mehumaijaan kerroksittain sokerin kanssa. Maijalliseen laitoin 1,5 kiloa sokeria. Kun mehua oli valunut reilusti, otin litrallisen pois ja kaadoin sen marjojen päälle uudelleen valumaan. Pullot laitoin uuniin sataan asteeseen sanomalehtiin käärittynä jo samaan aikaan kuin aloitin mehustamisenkin. Pullon otin patalapun avulla uunista, laitoin maitokannuun ja valutin pullon täyteen mehua, laitoin kuumassa atamonvedessä liotetun kumikorkin päälle ja ilmasin pullon työntämällä haarukan piikin pullon ja korkin väliin.
Tuosta yhdestä maijallisesta tuli viitisen litraa mehua.

Tänään  oli mustaherukan vuoro. Kerkisin poimia marjat ja keittää maijallisen. Mehua sain yhden pullollisen enemmän, koska laitoin marjoja litran verran enemmän eli maijan ylitäyteen.

Sunnuntaina tapasin miehen, joka kertoi isästäni. He olivat olleet yhdessä pääkaupungissa maatalousseurojen kokouksessa. Olivat palaamassa kotiinpäin. Silloin ei vielä ollut E4-tietä. Yhtäkkiä huomasivat, että paljon autoja oli ohjattu tien sivuun ja poliiseja oli pitämässä ratsiaa. Heidän edellään ajoi ruumisauto. Isäni oli sanonut hieman ennen ratsiapaikkaa toiselle, että ei ruumisautoa ole sopiva ohittaa. Niinpä he ajoivat sen perässä, eikä heitä pysäytetty, koska ruumissaattoahan ei saa häiritä. Vielä uudelleen jonkin matkan päässä oli uusi paikka poliiseja tutkimassa liikennettä eikä heitä taaskaan pysäytetty. Tuo toinen mies huokasi helpotuksesta, koska hänellä oli sakkorenkaat autossa eli liikaa kuluneeet. Ja niin miehet köröttelivät kotiinpäin...
Eihän ole hyvän tavan mukaista  kiilata hautajaissaaton väliin saati sitten ohittaa ruumissaattuetta.

Lopetin sunnuntaina työt edellisessä seurakunnassa. Kuitenkin olen ollut taas siunauskeskustelussa ja tänään kastekeskustelussakin.

Raamatun sanaa: "Ihminen kaavailee monenlaista, mutta kaikki käy Herran tahdon mukaan." (Sananlaskut 19:21)

Masoppi

Pieni Lintu - MakroTex challenge 
Makrotexin aiheena on tällä viikolla värikäs.




Masoppi on etiopialainen ruokapöytä, jonka ympärillä istutaan jakkaroilla ja syödään  käsin masopissa olevalta isolta peltiseltä lautaselta/tarjottimelta. Useimmiten kaikki pöydässä istuvat syövät samalta lautaselta. Masopissa on kansi, joka suojaa. Kannen nupista nostetaan kansi pois ruokailun ajaksi.

Etiopian kansallisruoka on injera. Injera on letun tapainen teff-viljasta tehty hapatettu leipä, jota syödään joko kasviskastikeiden tai lihaseosten kanssa. Injeraa syödään käsin taittamalla letusta palanen oikealla kädella ja letun sisään kaapaistaan kastiketta letulla ja sitten viedään se suuhun yhtenä palana.

PS. Tässä kuvissa on masopin pienoismalli.

11.8.2014

KyJy2014 numero 2 ja valepalmikon ohje

Valepalmikkosukat ovat toinen aloitus KyJy2014-haasteessa. Tosin ne ovat jo myös valmiit. Neuloin ne vihreästä Seiskaveikasta. Sukat painavat 99 grammaa. Nänä ovat myöhästynyt syntymäpäivälahja.

Neuloin sukat 50 silmukalla 15, 10, 15, 10 puikollaan. Aluksi neljä kerrosta kolme oikein, kaksi nurin.  Malli on neljän kerroksen korkuinen ja viiden silmukan mittainen. Ensimmäinen kerros nosta yksi neulomatta, neulo kaksi oikeaa, nosta neulomaton kahden neulotun yli,  kaksi nurjaa. Seuraava kerros: yksi oikein langankierto, yksi oikein, kaksi nurjaa. Kolmas ja neljäs kerros kolme oikein, kaksi nurin.