Kerttu-sukat vuorossa

Jälleen neuloin Kerttu-mallin sukat seiskaveikasta. Vaaleanpunaista lankaa oli jäljellä enää pieniä keränloppuja, joita kokoilin ja kun neuloin hieman hämärässäkin, enkä katsellut toista parista neulonnan kestäessä, niin huomasin vasta lopetellessani, että joukossa oli eriväristä vaaleanpunaista. Ai, että harmitti! Neuloin kuitenkin sukat valmiiksi ja tässä ne nyt ovat: 47 silmukalla kolmen ja puolen puikoilla perinteinen Kerttu-malli. Kuvioita on varressa ennen kantapäätä viisi ja sitten kuusi vielä päällisosassa kantapään jälkeen. Ihan sopivan pitkä varsi, joka ulottuu kalsarin lahkeensuun sopivasti peittämään.  Sukat painavat 99 grammaa.

Rieskaleipää laktoosittomana

Kaurahiutalerieskoja innostuin leipomaan, kun Myllyn Parhaiden kauraryynirasiassa oli sellainen ohje. Laitoin kuusi desiä kaurahiutaleita, kaksi ja puoli desiä vehnäjauhoja, puolitoista teelusikallista suolaa ja teelusikallisen soodaa kulhoon, sekoittelin ja lisäsin puoli desiä rypsiöljyä ja kuusi desiä laktoositonta piimää, sekoittelin ja jätin turpoamaan tunniksi. Levitin seoksen leivinpaperin päälle uunipellille ja ripottelin päälle kauraleseitä. Paistoin 250 asteessa parikymmentä minuuttia. Saimme ihan maukkaan lämpimän iltapalan juuston / voin / hillon kera. (Jäi niitä palasia vielä tällekin päivälle eilisestä)

Eilen kävin hiihtämässä tavallisen lenkkini, mutta tänään vain viitisen kilometriä. Eilen latu oli juuri ajettu latukoneella sinne lähtiessäni ja hiihto maistui, vaikka sukset eivät kovin hyvin luistaneetkaan. Hiihdon jälkeen mies hieroi olkapääni ja se teki todella hyvää. Tänään illansuussa hiihdin liukkailla, jäisillä laduilla. Ylämäet olivat tuskaa kiivetessä, mutta sitten alamäet tulin niin vauhdikkaasti ja pitkälle kuin en koskaan aikaisemmin samoilla paikoilla. Onneksi pysyin pystyssä.

Aamupäivällä kävin työpaikkani eläkeläisten kokoontumisessa ystävänpäivän merkeissä. Oli taas ilo tavata entisiä työtovereita ja jutella heidän kanssaan ja päivittää kuulumisia.
"Kalliimpi kultaakin on hyvä toveruus, aarrettakin parempi on hyvä ystävyys." Tuo luki lapussa, jonka sain siellä.

Aamu oli sumuinen ja puut huurteisina vielä illansuussa hiihtolenkiltä palatessa.

Tulevaisuuden toivo

Valokuvatorstain 355. haasteviikon  aiheena tällä kertaa on: Toivo

Erittäin hyvä ulkoilusää mehiläisillekin

Erittäin hyvä ulkoilusää. Meidän mehiläisetkin lähtivät poikkeuksellisen aikaisin puhdistuslennolleen. Lämpötila oli 6-8 astetta ja sää oli  tyyni ja  aurinkoinen. Talven aikana mehiläiset ovat näet pesässään eivätkä ulosta. Ne käyttävät ravinnoksi pesässä olevaa hunajaa ja talviravintoa. Sitten kun sää lämpenee sopivaksi, kuten tänään, on puhdistuslennon aika ja  mehiläiset pääsevät ulostamaan sulamattoman ravinnon.

Eilen alkuillasta tein juuren pataleipään. Laitoin kulhoon 6,5 desiä vehnäjauhoja ja 1,5 desiä kauraleseitä, 2 teelusikallista suolaa ja yhden teelusikallisen kuivahiivaa, sekoitin ainekset ja lisäsin 4 desiä lämmintä vettä ja sekoitin edelleen lusikalla nuo. Laitoin tuorekelmua kulhon päälle ja leivinliinan ja jätin keittiön pöydälle yöksi taikinan. Aamupäivällä tänään kymmenen maissa lisäsin puolisen desiä jauhoja seokseen ja sekoitin jälleen lusikalla. Samaan aikaan laitoin uuniin padan kansineen kuumenemaan 225 asteeseen noin puoleksi tunniksi. Sitten otin padan, laitoin tipan öljyä padan pohjalle ja kaavin taikinan kulhosta pataan, padan kansi kiinni ja uuniin puoleksi tunniksi. Sitten kansi pois ja vielä vartin verran paistamista. Otin leivän padasta ja kiedoin leivinliinaan hautumaan - kova maukas kuori oli vielä jäähtyneessä leivässäkin.

Lähdimme pääkaupunkiseudulle lapsenlasten perheeseen avittamaan heidän muuttoaan. Kannoimme tavaroita, siivoilimme ja sain pitkän aikaa leikkiä ja touhuta nuorimman lapsenlapsen kanssa. Fyygelinsoitto kiinnosti pientä erityisesti ja tietysti autot! Miten se onkaan jo geeneissä tuo auto pojilla jo tässä iässä!  Nimenomaan auto leluista kiinnosti kaikkein eniten tätä pientä miestä.

Sana tälle päivälle: "Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti." (Psalmi 23:6)

Raitasukat kevättä kohti

Neuloin seiskaveikan jämälangoista raidalliset perussukat, aikuisen naisen noin 38 numeroiseen jalkaan sopivat, 48 silmukalla ja kolmen ja puolen puikoilla. Sukat painavat 100 grammaa. Vaaleanvihreä tummanvihreän kanssa kertoo jo kevän odotuksesta.

Aamulla aurinko lähetti säteitään. Päivä olikin lämmin ja latukin vähitellen nuoskainen.
Päivä sujui taas kuten monet sitä ennen: aamupäivällä hiihdimme.

Iltapäivällä kävin kunnankirjastossa selvittelemässä kirjastokorttini ongelmia. Sillä en ollut saanut netistä uusittua lainojani enkä muutenkaan päässyt kortin kanssa sopimukseen. Ainakin puoli tuntia kirjastovirkailija yritti saada korttiani toimimaan. Sitten hän otti kaikki tietoni ja jäi yrittämään kortin liittämistä tiedostoihin.

Minä lähdin Missiokauppaan viemään neuleita ja ostaja olikin jo odottelemassa Kerttu-sukkia. Missiokaupassa sain hoidettua monta muutakin asiaa kuntoon, joten sopiva autoilu tuo oli kauppareissuineen.

Illansuussa mies lähti jumppaan, josta laistin ja jäin kotiin leipomaan huomista varten. Tein porkkanasämpylöitä ja mustikkapiirakkaa. Mustikkapiirakassa on sata grammaa laktoositonta margariinia ja desi sokeria, jotka hieroin vaahdoksi, lisäsin kaksi teelusikallista vaniljasokeria, teelusikallisen leivinjauhetta, puolitoista desiä kaurahiutaleita ja puolitoista desiä vehnäöjauhoja, sekoittelin ja lisäsin noin puoli desiä vettä ja sekoitin vielä. Taikina vuokaan ja jäiset mustikat, yli puoli litraa, päälle. Vielä ripottelin mustikoille hieman hillosokeria. Paistoin piirakan 25 minuuttia 225 asteessa.

Olemme saaneet omenia elokuusta lähtien jatkuvasti omasta säilöstä ( Pirjalla aloitimme). Siis yli puolen vuoden ajan. Nyt viedään jo viimeisiä. Omenista Antonovka on säilynyt tähän asti kohtuullisen hyvänä.

Helmikuussa

MakroTex- haasteen aihe tällä viikolla on HELMIKUU

Helmikuussa hiihdetään, niin pienet kuin isommatkin. Tapasin ladulla päiväkotilaisia. He kertoivat, että nyt ei päiväkodissa tehdä tällä viikolla muuta kuin syödään ja käydään hiihtämässä.

Alkukuusta sateli lunta runsaasti. Puiden ja pensaiden oksat kumarsivat syvään. Helmikuun sanotaan saaneen nimensä puun oksien jäähelmistä, joita syntyy tällöin Etelä-Suomessa, kun tyypillisesti tammikuun lopun suojasään jälkeen pakkanen taas äkkiä kiristyy. (Wikipedia)

Joinakin päivinä on jo aurinko pilkistänyt ja ilahduttanut kevään tunnulla. Nyt on enää viitisenkymmentä päivää kesäaikaan!

Maanantai ei ole huono päivä

Puoliso ilahdutti minua tänään ruusukimpulla.

Eilen jäi hiihtäminen väliin kelin vuoksi. Pelasimme vain illalla lentopalloa liikunnaksi. Niinpä tänä iltana käväisin hiihtämässä kaupungista kotiin palattuani. Oli mukava ilma hiihtää ja suksi luisti hyvin parin asteen pakkasessa. Ainoa hankaluus oli, että oli pimeää. Vaikka latureitti on valaistu, niin en oikein tykkää hiihtää pimeällä, kun en näe tarkkaan latua. Onneksi tuntia paria aikaisemmin latu oli ajettu latukoneella. Tosin osalla matkaa jo jotkut ajattelemattomat olivat kävelleet taas ladulla ja sotkeneet jopa perinteisen uran.

Päivällä oli vaihteeksi juhlimassa. Tällä kertaa nimipäivillä. Meillä on tapana käydä nimipäivillä sen enempää kutsuja lähettelemättä ja aikoja sopimatta. On aina mukavaa jutella yhdessä tutun porukan kanssa useimmiten iltapäivällä kakkukahvien merkeissä.

Aina, miltei aina, kun lähden kaupunkiin asti, niin pistäydyn siellä kirjastossa. Kaupungin kirjasto on paljon laajempi kuin oman kunnan kirjasto tai kirjastoauto, joka kulkee meidänkin lähettyvillä pari kertaa kuukaudessa. Hain kirjastosta matkaa varten kirjallisuutta ja muuten vain suositeltua ja työtä varten myös. Toki sentään palautinkin joitakin opuksia. Yllä oleva oli lastenosastolla.

Kaupunkireissuun yhdistyi samalla lääkinnällisten jalkatukien sovitus. Olen hankkimassa uudet tuet vanhojen lisäksi. Niinpä voin sitten pitää eri tukia ulkojalkineissa ja sisäjalkineissa eikä sitten tarvitse olla vähän väliä vaihtamassa tukia jalkineesta toiseen.

Sana tälle päivälle: "Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi." (Psalmi 23:4)