Makroviikko # 108: Ötökkä

Makroviikoilla on tarkoitus kuvata joka viikko jokin kohde LÄHELTÄ!

VIIKON AIHE: KESÄN ÖTÖKKÄ

 

 Tämän voisi kertoa varmaan miljoonalla - niin paljon näitä lehtokotiloita taitaa olla meidän tontilla. Olen jo luopunut niiden metsästämisestä...turhautunut...

Miten mehupullot steriloidaan?

Elokuussa Etelä-Suomessa sataa keskimäärin 70-90 millimetriä. Tänään on meidän vesimittarin mukaan satanut jo 72 millimetriä ja lisää on tulossa koko ajan. Elokuuhan on Suomessa sateisin kuukausi, niin outoa kuin se onkin.

Yhden mehumaijallisen pullot matkalla kellariin.

Mehustus on meneillään. Pari mehumaijallista päivää kohti muutamana päivänä on poimittu, keitelty ja pullotettu. Tänään satoi ja mustia oli vielä poimimatta ja sadevaatteet mökillä. Niinpä ei auttanut muu kuin käydä ostamassa kunnon vanhanaikaiset paksut sadevaatteet. Testasin ne marjapuskassa.  Kyllähän niillä pystyi lähes kastumatta marjastamaan.  Jos sieniaikana sataa, niin silloinkin on vaatetus valmiina. Tosin takin kainaloihin tuli kosteutta marjapensaista – sieltä sauma ei pitänytkään vettä.

  

Mäski hyödynnetään myös. Siitä tulee hyvää terveellistä puuroa pitkin talvea, kun se on jauhettu sosemyllyllä ja purkitettu noin puolen litran annoksiksi.

Miten olisi paras pestä ja steriloida mehupullot?

Minä liotan pulloja noin vuorokauden kylmässä vedessä, pesen ne astianpesuaineella ja huuhdon kuumalla ja laitan tiskikaappiin kuivumaan. Sitten laitan korkin kiinni ja kannelliseen muovilaatikkoon säilöön.

Kun mehustus alkaa, otan pullosta korkin, käärin pullon sanomalehteen ja laitan uuniin noin 100 asteen lämpöön puoleksi tunniksi kuumenemaan. Täytän pullon suoraan mehumaijasta kuumalla mehulla piripintaan ja laitan kumitulpan päälle. Tulppa kiehautettu kuumassa Atamon-vedessä. 

Toistakin konstia käytin. Joskus meillä oli tosi vahvaa alkoholia, 80-prosenttista Viru Valkeaa ja joskus palinkaakin, joilla huuhdoin pullot ja laitoin sitten vielä kuumenemaan uuniin.

Kolmas konstikin on. Pestyt pullot huuhdellaan Virkon-vedellä ja  kymmenen minuutin kuluttua huuhdotaan kylmällä vedellä hyvin.

Risiinikasvi

Meillä kasvaa risiini puutarhassa koristekasvina. Risiini on myrkyllinen tyräkkikasvi, josta saadaan risiiniöljyä. Kasvilla on suuret lehdet ja koristeelliset siemenkodat. Saimme miehen veljeltä kokeeksi tätäkin kasvia. Risiinin siemenet ovat myrkyllisiä: 2 siementä pureskeltuna tappaa ja 20 kokonaisena nieltynä. 

Risiiniöljystä saa nopeasti apua ummetukseen. Risiiniöljy auttaa jopa 2-6 tunnissa. Risiiniöljy on halpa lääke ummetukseen ja sitä saa ilman reseptiä. En kuitenkaan suosittele itse tehtyä risiiniöljyä!!! Risiiniöljyn mahdollisia sivuvaikutuksia ovat vatsakivut ja -krampit, pahoinvointi ja ripuli. Niinpä nykyään on paljon muita sopivimpia tapoja ummetuksen hoitoon.  Risiiniöljystä risiinimyrkky poistetaan kuumentamalla. Risiiniöljyä käytetään muun muassa voiteluaineena korkeaviritteisissä moottoreissa.

Raamatussa Joonan kirjan neljännessä luvussa kerrotaan myös risiinikasvista.

 Raamatun sana tänään: "Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon. Hyvin käy sen, joka tuntee pyhää pelkoa, tuhoon kulkee se, joka kovettaa sydämensä." (Sananlaskut  28:13-14)

Mökkielämää

Syksyistä on: keltaiset lehdet putoilevat jo koivuista.
  

Jäin eilen mökille, kun toiset lähtivät. Käpsyttelin tänään kaikenlaista. Kitkin kasvimaata, kastelin kurpitsoita, kannoin puita. Poimin myös melkein kaikki viinimarjat: punaiset, mustat, vihreät, vaaleanpunaiset ja toisen valkoisen. Valkoista jäi vielä syötäväksi suoraan pensaasta. Sitä eivät linnutkaan osaa etsiä ruoakseen. Pikkuisen tein metsäkävelyä: mustikkaa ruoaksi ja hieman puolukkaakin. Kantarelleja ei vielä täälläpäin ole uusia noussut, koska on ollut ylen kuivaa.

Iltapäivällä vedin kiinni liukuovikaapiston ovea ja jotenkin kai tönäisin kaappia, koska kaapin päältä tipahti päähäni kovamuovinen lasten tasapainolauta. Tulipa ison iso kuhmu päähän. Onneksi pakastimessa oli kylmävaraaja, jolla painelin sitten kuhmua. Tulipa siten lepohetkikin...

  

Mies tuli illansuussa ja alkoi maalata vajan kattoa kunnollisen harjaamisen jälkeen.

  

 Kattopellit olivat jo vanhoja ja kaipasivat pikaista parannusta.

Aamulla säätiedotus lupaili ukkosia ja vesisateita. Aamupäivällä sateli jonkin verran, muuten on ollut taas aivan hyvä elokuinen päivä parinkymmeneen asteen lämpöineen. Sadekaan ei haitannut - tulihan hieman neulottua sukkaa.

Mustikkainen päivä

Olipa vauhdikas päivä. Meillä oli mökillä mukavaa touhuta yhdessä kahdeksan unkarilaisen vieraan kanssa. Aamulla ennen vieraiden saapumista tein eilen illalla aloitetun sämpylätaikinan valmiiksi. Laitoin illalla hunajaa, vettä, hiivaa, suolaa, kaurahiutaleita ja vehnäjauhoja ämpäriin löysäksi velliksi. Aamulla lisäsin kuplivaan juureen öljyä ja vehnäjauhoja. Alustin myös pullataikinan.

 

Kun vieraat tulivat, he pääsivät pian leipomaan tervetuliaisjuoman jälkeen. Juomana oli tietysti mustikkamehua.

 

Leipomisen jälkkeen lähdimme metsäretkelle. Kuljimme monenlaisessa metsässä ja kallioilla ja suolla. Puolukoita ja etenkin mustikoita löytyi ja oli riemu poimia.

 

Oli kuivaa, mutta kuitenkin löytyi marjoja, joita sitten saimme syödä pitkin iltapäivää monessa muodossa. Poimurin käyttöäkin opiskeltiin. Vieraat saivat mustikoita myös mukaan kotimaahansa.

Metsäretken aikana mies oli paistanut pullat ja sämpylät ja laittanut valmiiksi ruoankin. Niinpä pääsimme heti lounaalle syömään lähiruokaa, suurimman osan omasta kasvimaasta kerättyä. Jälkiruoaksi oli vieraiden itseleipomia korvapuusteja ja tietysti mustikkapiirakkaa. Paistoimme myös muurikalla muurinpohjalettuja ja niitäkin syötiin mm. mustikoiden kera.

 

Kokeilimme monenlaisia välineitä. Oli jännää kävellä puujaloilla, tallustella lumikengillä ja opetella sauvakävelyä. Hulavanteen pyörittäminen olikin tuttua puuhaa.

Saunominen ja uiminen oli aluksi hieman pelottavaa, koska järven veden lämpötila,  22 astetta, oli lämpimämpään tottuneille viileää. Ensi hämmennyksen hävittyä pian jo vauhdilla sukeltelivat etenkin miehet ja kaikki uivat, joku pitkiäkin lenkkejä. Saunassa oli tiivis tunnelma, kun  kuusikin henkeä oli yhtäaikaa lauteilla. Saunaan, järveen, saunaan, järveen pitkänpitkään - ilmeisen mukavaa oli!

 

 Innostuneita veneilijöitä

 

Eikä kukaan tipauttanut ketään järveen kuvattaessa...

Illalla, kun vieraat olivat jo lähteneet, oli aikamoinen ukonilma. Salama räsähti aivan mökin viereen. Valitettavasti alkoi tulla pimeä, enkä lähtenyt katsomaan tarkkaa kohtaa, mihin salaman isku osui.

Marja marjan perästä

 

Vatut ovat kypsyneet (syötykin jo melkein kaikki puutarhasta) ja karhunvatutkin alkavat kypsyä. Karhunvadelmapuskat ovat tosi piikikkäitä. Lähestyin niitä ja niin sain nenäänikin piikkien jälkiä hakiessani kypsiä marjoja. Meillä on kahdenlaista karhunvattua. Tämä piikikäs laji kukki jo aikaisin ja toinen vasta on kukkimassa ja marjat kypsyvät myöhään.

  

Vihreät viinimarjatkin ovat jo kypsyneet ja nyt ne on jo poimittu ja säilötty mehuksi.

Puolukkahyytelön valmistus hyytelöpuolukasta

Tähän  puolukkahyytelöpurkkimäärään tarvittiin kuutisen litraa vähän raakoja puolukoita, puolisen litraa vettä ja pari kiloa sokeria.
Aluksi huuhdotaan puhdistetut puolukat. Laitetaan vesi ja puolukat isoon kattilaan. Keitetään noin 10 minuuttia ja otetaan kattila hellalta. Survotaan puolukat sauvasekoittimella ja sekoitetaan sokeri joukkoon. Purkitetaan kuumana keitettyihin Atamonilla huuhdeltuihin pienehköihin purkkeihin.

Niin sanotulla hyytelöpuolukalla tarkoitetaan osittain kypsynyttä puolukkaa. Hieman raakana poimitussa puolukassa itsessään on paljon hyytelöitymistä edesauttavaa pektiiniä. Puolukan kypsyessä pektiinipitoisuus laskee.  Koska puolikypsissä puolukoissa on itsessään pektiiniä, niin puolukat hyytyvät tavallisella sokerillakin tehtynä. Pektiini on luonnon oma hyytelöimisaine, jota on myös pihlajanmarjoissa ja herukoissa.