Mies on kinunnut karjalanpiirakoiden leipomista jo kauan. Aina on ollut olevinaan niin kiire, ettei karjalanpiirakoiden tekoon ole ollut aikoihin aikaa. Tänään oli sopiva pakkaspäivä. Keittiökin lämpeni lisää, kun uuni paahtoi täysillä eli 300-asteisena piirakanpaistolämpötilassa. Yrittelin opettaa miehelle, miten tehdään karjalanpiirakoita. Toki tein itse riisipuuron. Laitoin kattilaan litran vettä kiehumaan. Kiehuvaan veteen sekoittelin kuusi desiä puuroriisiä ja keittelin niitä kymmenisen minuuttia eli sen ajan, kunnes vesi oli imeytynyt riiseihin. Sitten lisäsin kaksi ja puoli litraa punaista maitoa ja keittelin hiljaisella lämmöllä, sekoittelin pohjia myöten pitkän tovin kunnes riisit olivat kypsiä ja lisäsin kaksi teelusikallista suolaa. Puuro jäähtymään ja pohjataikinan tekoon.
Laitoin kulhoon puoli litraa ruisjauhoja ja neljä desiä vehnäjauhoja sekä kaksi teelusikallista suolaa. Kaadoin neljä desiä kylmää vettä samalla, kun isolla tukevalla lusikalla sekoittelin taikinan.
Taikina jaettiin ensin kahtia - molemmille saman verran ja sitten kumpikin teki pötköjä, jotka pienittiin ja yhteensä kuusikymmentä litistettyä kakkaraa oli kaulittavana ruisjauhojen kera ohuen ohuiksi suurin piirtein pyöreiksi levyiksi, jotka laitettiin ruisjauhotettuina muovin alle odottamaan.
Kylläpä mies vähitellen oppikin rypyttämään piirakoita. Aika tasan menivät puuro ja piirakankuoret: vain pieni annos puuroa jäi aamupalaksi toiselle.
Paistoin 300 asteessa ehkä 8-10 minuuttia piirakoita. Sen jälkeen kastoin ne kuumina maito-voi-seokseen: 150 grammaa voita sulatin kattilassa ja lisäsin 4 desiä maitoa. Laitoin isoon kulhoon piirakat hautumaan liinan alle. 60 piirakkaa valmistui!
Seuraavalla kerralla kuulemma piirakankuoret tehdäänkin pastakoneella. Miehen veli oli niin tehnyt jo pitkään. Itse en ole kovin innostunut koneella piirakoita väsäämään, mutta miehille ilmeisesti koneet ovat tässäkin hommassa tärkeitä. Ehkä se nopeuttaa? Kokeilemme joskus.
Kun on ollut kovia pakkasia, ei ulkoilu ole kovin paljon kiinnostanut. Tänä aamuna oli 28 astetta postilaatikolla käydessäni. Pakkaspäivän ruokana mielestäni keitto on paikoillaan. Niinpä tein lihakeiton, jälleen painekattilassa useamman päivän satsin.
Tämän päivän Raamatun sana:
Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan. (Psalmi:105:1)
7 kommenttia:
Voi - minäkin olen tehnyt KERRAN karjalanpiirakoita! Mummolta olen saanut ohjeen ja sen mukaan olen niitä kerran tehnyt. Ja kyllä sen rypytyksen opin aika nopeasti, vaikken ollut koskaan aikaisemmin sitä harjoitellut. Hyviä niistä tuli, hyvän ohjeen olen saanut.
Helvetinpöllö: Olen toki tehnyt usean monesti karjalanpiirakoita, mutta puolisolle taisi tämä olla ensimmäinen kerta.
Karjalanpiirakat ovat aikaa vieviä, mutta niin hyviä itse tehtyinä!
Samanlaiset, mut yhen hengen talkoot on ollut mielessä jo jonkin aikaa. Nyt sain taas lisää syytä, kun nään valmiita tuotoksia. Namskis.
Minäkin olen tehnyt itse karjalanpiirakoita vain yhden kerran elämässäni - vaikka karjalaiset sukujuuret omistan.
Siihen liittyy surullinen juttu: Piirakkatalkoitteni jälkeen olin ihmeekseni epätavallisen väsynyt ja vähän ajan päästä syykin löytyi: Olin sairastunut lymfoomaan.
No, nyt on sairaudesta jo 15 vuotta, mutta en ole sen koommin piirakoita rypyttänyt - enkä rypytä! Syön kyllä suurella nautinnolla ;>)
Maca: Itsetehdyt voittavat nuo teolliset 10-1.
Sartsa: Käy kimppuun vain - työläitä ovat, mutta sitten on pitkäksi aikaa nautittavaa.
Jaana: Tervetuloa piirakoille!
Ohops! Meillä oli suunnitelmmissa tehdä noita viikonloppuna. Nyt kun saa sitä maitoa, mikä ei pala pohjaan, on taas intoa tehdä. Jossain lehdessä oli kilpailukin, minne saa laittaa kuvan karjalanpiirakoista. En kyllä tiedä oliko se paras kuva palkitaan vai miten, mutta joku kisa kuitenkin.
Lähetä kommentti