Sivun näyttöjä yhteensä

30.1.2016

Itse suunnitellut hautajaiset

Kollegan hautajaiset olivat tänään. Hänen näköisensä. Hän oli itse suunnitellut kaiken valmiiksi. Jo vuosia sitten sopinut silloisen työtoverinsa, siunaajan,  kanssa, että sitten kun aika hänestä jättää, niin jos mahdollista, siunaa sinä.
Jo pitempään hän oli miettinyt, millaiset hautajaiset hän haluaa. Hän oli valinnut niin siunaustilaisuuden kuin muistotilaisuuden ohjelman, virret ja laulut valmiiksi. Samoin hän oli suunnitellut kuolinilmoituksensa, muistotilaisuuden tarjoilut, tehnyt testamentin jne.

(Monilla hautaustoimistoilla on valmiita ohjeita ja lomakkeita tällaiseen suunnitteluun).

Jo joutuu lähtöhetki ja alkaa viime retki, jää turha maailma.
Sieluni sulje huomaas, oi Jeesus, armosuojaas ja anna rauha taivaassa.

Nyt turvissasi lähden, ja kuolemasi tähden suo nähdä kasvosi.
Kalliisti minut ostit ja tuomiosta nostit Jumalan armolapseksi.


Pois lähden keskeltänne, te rakkaat, jääkää tänne nyt haltuun Jeesuksen.
Ja valvovalla miellä te käykää taivaan tiellä. Kohtaamme kerran riemuiten.

(Virsi 606:1,2,6)

 Koskettava, hiljentävä -  taivasmatkalle hänet saatettiin omasta koti- ja työkirkostaan.

Taas kerran tämä muistutti minua, että olisi laitettava kuntoon kaikki asiansa ja siivottava paperit ja kaikki muu. Olisi tehtävä selviksi läheisille, mitä toivon ja miten menetellään minun maallisen tomumajani kanssa. Tietyt asiat ovatkin jo valmiina, mutta paljon on vielä tehtävää, jos elonpäiviä riittää. Joka hetki olisi oltava valmiina lähtemään.

ps. Yksi käytännöllinen vihje: Kun kirjoitatte adresseja, niin tekstatkaa oma nimenne. Adressien lukijalla saattaa olla aikamoisia vaikeuksia nimikirjoitusten tulkitsemisessa.

6 kommenttia:

Maca kirjoitti...

Samoja ajatuksia on minullakin. Saatoimme ystäväni viimeiselle matkalle tänään.Ja kolmelta tutulta, jotka käyvät samassa ilosanomapiirissä, on kuollut lapsi vajaan vuoden aikana. Olen aivan hämmentynyt ja melkein peloissani. Mitä tämä on? Jumala pitää kyllä huolen, mutta mitä tämä tarkoittaa?

pappilanmummo kirjoitti...

Maca: Puolen vuoden sisällä on kuollut kuusi tämän seurakunnan entistä tai nykyistä työntekijää.

aimarii kirjoitti...

Näitä asioita on tullut mietittyä.
Hyvin konkreettisesti huomasin asian tärkeyden silloin, kun saatoimme isän haudan poveen. Hän oli valmistellut hautaamiseeensa liittyvää paljon ja voi miten paljon se auttoi meitä jälkeensä jääviä. Kiitollisena muistan ja ajattelin, kunpa itsekin olisin niin fiksu, että tekisin niin.

pappilanmummo kirjoitti...

Aimarii: Noissa tilanteissa sitä pohtii ja usein se sitten vain jää muhimaan vain ajatuksen tasolle.

tuulento kirjoitti...

Totta se on. Pitäisi muistaa, että elonpäiviämme ei tiedä kukaan. Tätä minä vähän teen, nimittäin kaiken rojun purkamista. Mutta enemmän tietenkin pitäisi.

isopeikko kirjoitti...

Peikko luulee, että elämän perille päästyä on hyvä olla siihen valmis :)