Numerokuvat # 30: Kirkkovene

Viikon numero on 15.

 

Kirkkovene: 14 soutajaa ja perämies = 15
Kummallakin puolella on 7 hankainta airoja varten.

Pyhille Poluille tekee mieli

Pyhien Polkujen syysseminaarissa Enonkoskella tänään TT Kalle Elonheimo alusti aiheesta "Vaelluksesta pyhiinvaellus". Pyhiinvaellukseen liittyy vaeltamisen lisäksi Raamatun lukeminen ja rukouselämä. Pyhiinvaelluksesta on tullut yhä suositumpi tapa etsiä rauhoittumista ja kosketusta pyhään. 
Mielenkiintoisia kokemuksia Santiago de Compostellan reitiltä toivat Teuvo V Riikonen ja Pia Behm. Riikonen oli vaeltanut koko ranskalaisen reitin (n. 760 kilometriä) Roncesvallesta Santiago de Compostelaan ja Behm 203 kilometriä Ponferradasta perille. Mielenkiintoista kuultavaa ja ajatuksia tuovaa. Behm myös pohti, miten tätä voisi soveltaa Pyhiin Polkuihin. Paljon pohdittavaa tuli seminaarissa muutenkin esille. Myös ensi vuoden vaellukset julkaistiin.  Vaelluksia tehdään patikoiden, hiihtäen, soutaen, meloen tai pyöräillen.
Mahtasikohan vielä olla voimia lähteä mukaan?

 

- "Elämä on matka syntymästä kuolemaan ja Kristuksessa vielä pitemmälle."

- Pyhiinvaelluksen seitsemän siunausta: hitaus, hiljaisuus, yksinkertaisuus, vapaus, jakaminen, huolettomuus, hengellisyys.

- Pyhiinvaelluksen viisi välinettä: jalkineet eli Kristuksen seuraaminen, sauva eli aina voi tukeutua Jumalan armoon, päähine eli se antaa suojaa, Jumala suojelee, reppu eli kaikki mitä tarvitsee, Kristuksessa on kaikki, mitä tarvitsemme elämän matkan vaellukselle, risti eli kastettu, ristillä merkitty.

Kalle Elonheimo on kirjoittanut Pienen Pyhiinvaelluskirjan, josta on ilmestynyt toinen uudistettu painos. Kirja opastaa valmistautumaan pyhiinvaellukselle. Kirja sisältää mm. rukoushetkien kaavat kaikkiin pyhiinvaelluspäiviin alkaen kotoa lähtemisestä ja matkaan siunaamisesta päättyen määränpäähän saapumiseen ja kotiin palaamiseen, psalmeja ja Raamatun tekstejä ja virsiä.

 

 Tuo rukous olkoon matkaeväänä koko elämän vaellukselle.

 

Seurakuntatalon salissa, jossa kokoonnuimme, on taiteilija Eeva Ryynäsen kookas reliefi, joka on nimeltään "Marian ilmestys".

Aamulla aikaisin lähdimme ajelemaan eli mies ajoi ja minä neuloin sukkaa vieressä. Neuloin sukkaa myös kokouksessa samalla, kun kuuntelin ja tein muistiinpanoja. Pitäisikö olla neulomatta tuollaisissa kokoustilanteissa? Onko se sopimatonta?

 

Matkalla käväisimme myös parilla Enonkosken hautausmaalla. Vanhalla hautausmaalla oli monia ristejä ja muita hautamuistomerkkejä, joissa ei enää tekstistä saanut selvää.

Raamatun sana tänään tasauspäivänä:" Jeesus sanoo:"Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa." (Matteus 6:24)

Ruokolahden leijonaa ei löytynyt tänä vuonnakaan

 Aamu alkoi yhteisesti hiljentymällä, venyttelyillä ja vaelluksen matkaohjeita saamalla aamupalan jälkeen. Sitten lähdimme  aamupäivän Pyhien Polkujen vaellukselle "Ruokolahden leijonaa etsimään".

Aamuhartauden jälkeen lähdimme kävelemään kohti Ruokolahden kirkkoa.

En tunnista tätä kasvia, jota matkan varrella kasvoi useissa kohdin Jaakkiman opistolta Ruokolahden kirkolle mennessä.

Kirkon vieressä on Albert Edefeltin muistomerkki ja laatta Ruokolahden eukoista.

Ruokolahden kirkon vanha kellotorni.

Ruokolahtitalossakin käväisimme. Ruokolahti-talo on Ruokolahti-Seuran omistama perinnetalo, joka on rakennettu 1800-luvun talonpoikaistalon mittojen ja mallin mukaan. Ruokolahti-talo sijaitsee ulkomuseoalueen keskellä kirkonmäen reunalla. Talon pihapiiriin on siirretty aittarivi, savusauna, riihi ja muita ulkorakennuksia.

Retkeilyreitti on hyvin merkitty monenlaisin opastein Ruokolahdelta Parikkalaan.

Pitkospuitakin pitkin vaelsimme.

Tauon pidimme Lanajoen sillalla.

Paluumatkalla kallioilta löytyi kaunista torvijäkälää.

Vaelluksen jälkeen oli palautteen aika ja lounas ennen kotimatkaa. Monenlaista uutta saimme tuolta matkalta kotiinviemisiksi ja käyttöön tulevaa varten.

Pyhillä Poluilla

Matka aamulla aikaisin oli pätkittäistä: Ensin junalla Kouvolaan, jossa vaihto Lappeenrantaan menevään junaan, siellä odottelua taas ja sitten pikkuautolla sieltä eteenpäin.

Sanassa tälle päivälle oli aivan osuvat tekstit minun kannaltani. Olen näet Pyhien Polkujen seminaarissa, jossa olemme tänään puhuneet hiljentymisestä ja hiljaisuudessa vaeltamisesta.
"Jumalan edessä mieleni hiljenee, hän antaa minulle avun." (Psalmi 62:2)
"Hän (= Jeesus) sanoi heille: "Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää." Ihmisiä näet tuli ja meni koko ajan, eivätkä opetuslapset ehtineet edes syödä." (Markus 6:31).

Jaakkiman kristillisestä opistosta kertoi sen entinen johtajatar Aune Pennanen niin Tuomo Jantuselle kuin meille toisillekin seminaarin osanottajille. Opisto sijaitsee Ruokolahdella, luonnonkauniilla paikalla Saimaan niemessä. Siellä järjestetään monipuolista ammatillista, ammattisivistävää ja yleissivistävää koulutusta. Keskeisiä koulutusalueita ovat lastenohjaaja- ja koulunkäyntiavustajakoulutus.

Pyhiinvaellus luterilaisittain -seminaarissa meitä on johdateltu protestanttiseen pyhiinvaellusteologiaan. Protestanttisessa pyhiinvaellusteologiassa korostuu matkan pyhittäminen pyhän kohteen sijaan, sanoi Panu Pihkala. Olemme pohtineet, mikä tekee vaelluksesta pyhiinvaelluksen, paikan ja matkan pyhyydestä, matkailun teologiasta, Lutherin kritiikistä pyhiinvaelluksesta ansioina pelastukseen, ja yleensäkin Pyhistä Poluista esimerkkinä protestanttisesta pyhiinvaelluksesta. Myös olemme saaneet kuulla kokemuksista Pyhiltä Poluilta niiden parin vuoden ajalta.

Tässä osa ryhmäämme lähdössä illalla  lyhyehkölle hiljaiselle vaellukselle eli vaelsimme mitään puhumatta tuon matkan seuraillen luontoa ja sen ilmiöitä. Vaelluksen päätteeksi oli iltahartaus.

Sain tietää täällä uutena asiana luonnosta, että mäntyjen lähellä olevat pienehköt kannot usein elävät edelleen. Mäntyjen juuret kietoutuvat toisiinsa ja niin kantojen juuret ovatkin auttamassa eläviä puita niiden ravinteiden hankinnassa.

Olga-sukat

Neuloin Olga-sukkien ohjetta muunnellen sukat. Peruskuvio oli alkuperäisestä ohjeesta. Sovitin huvikseni sukanteon ollessa kantapään vaiheilla nukelle tuota tekelettä ja niin siitä olisi saanut tuolle liivihameen.

Tässä nämä nyt ovat valmiina! 73 grammaa painavat Nalle-langasta neulotut kolmosen puikoilla 64 silmukkaa aluksi varressa ja resorin alkaessa takana puikoilla kummallakin enää 12, muilla edelleen 16 silmukkaa. Tein kuvion miltei sukan kärkeen asti, kavennukset vain ilman. Kavennukset tein joka toisella kerroksella jokaisen puikon molemmissa päissä.

Päivällä leivoin mustikkapiirakan kauraiseen pohjaan. Aineksina oli 100 grammaa laktoositonta margariinia, 1 dl sokeria, 1 tl leivinjauhetta, 2 tl vaniljasokeria, 1,5 dl vehmäjauhoja, 1,5 dl kaurahiutaleita sekä kananmunan verran kylmää vettä. Musitkoita noin 7,5 dl ja hieman hillosokeria päälle, etteivät marjat valu. 

Päivällä oli vieraanamme Pyhien Polkujen projektipäällikkö. Juttelimme Pyhien Polkujen hiihtovaelluksesta ja annoimme siitä palautetta. Tuo vaellus Valamosta Lintulan luostarin kautta Enonkosken luostariyhteisöön oli kokemus sisänsä. Olen hidas hiihtäjä, mutta selvisin sen matkan kuitenkin, mistä ole tietysti ylpeä. Tämän vuoden hiihtovaellus osui aivan hienoon saumaan säiden suhteen. Jos olisimme olleet vielä yhden päivän, niin järvien jäillä olisi ollut jo vettä. Koko matkan ajan sää suosi meitä: Ei ollut myöskään liian kylmä eikä lunta tupruttanut kuin yhtenä iltapäivänä, jolloin olimme suojaisessa metsässä hiihtämässä. Koimme koko matkan olevamme hyvän Jumalan varjeluksessa kaikkine kommelluksineenkin.