Sivun näyttöjä yhteensä

15.7.2019

Marjastusasu

Kosteaan metsään aamupäivällä yöllisen sateen jälkeen on hyvä laittaa sadetakki ja sadehousut ylle. Vaikka ei enää päiväsaikana sataisi, niin nuo varusteet suojaavat varpujen kosteudelta.

Sadehousujen alla on ohuet legginsit, koska muuten iho  tarttuisi ikävästi  kiinni housuihin. Samoin takin alla on ohut pitkähihainen pusero.

Meillä on nuo kurahousut käytössä, jotta voi huoleti myös istua tai olla polvillaan marjastaessa.

Etenkin minä marjastan yleensä, jos marjoja löytyy,  polvillani tai istuen, koska selkä tulee kipeäksi kumarteluista.

Usein marjametsässä on myös hyttysiä, joten hyttyshatut ovat tarpeen marjastajilla. Ne suojaavat myös ampiaisilta ja paarmoilta.

Tämä viikon MakroTex-haasteen aiheena on VAATTEET.

https://pappilanelamaa.blogspot.com/2019/07/marjastusasu.html

12.7.2019

Heinäkuussa tapahtuu

Mökillä olen viettänyt heinäkuussa ihan mukavia jaksoja. Toisinaan pitää käydä kotona pesemässä pyykkiä ja tarkistamassa, mitä sinne kuuluu.
Viimeksi kotona putsasin ison joukon lasipurkkeja: poistin niistä etiketit liottamalla. Jos se ei auttanut, niin  astianpesuainetta (Fairy) terässöheröön, jolla sittten hankasin ja  sain purkeista liimat  irti.
 
Sen jälkeen laitoin purkit ja kannet astianpesukoneeseen puhdistautumaan. Ja lopuksi kuivumaan astiankuivauskaappiin. Kuivina laitoin kannet kiinni ja kannelliseen laatikkoon odottamaan hilloamisaikoja.

Viimeinen työviikko meneillään tätä tämän kesän pestiä. On ollut mukavaa käydä töissä paljolti mökiltä käsin. Vaikka on ollut viileää, on mökillä kamina lämmittänyt. Ulkona puolestaan on tarennut hyvin, kun pukee tarpeeksi vaatetta ylle ja liikkuu reippaasti. Uimaan olen uskaltautunut aamuisin ja iltaisin ja joskus jopa on ollut mahdollista päivälläkin pulahtaa järveen. Veden lämpötila tänään oli 17 astetta.  Ongella en ole ollut. Mies on saanut muutaman ahvenen, kun ensin on löytänyt matoja.
Verkolla on silloin tällöin tullut saalista. Viime kerralla verkosta löytyi kaksi siikaa. Noista riittää meille moneksi ateriaksi.
Mustikoita on löytynyt jo ämpärikaupalla. Viinimarjat puutarhassa alkavat kypsyä, punertaa ja mustua.
Valkeat viinimarjat ovat jo kypsiä, syöntimakeita.
Kurpitsat kukkivat ja pieniä alkuja on jo näkyvissä, kuten kurkkuillakin.
Monet kukat kukkivat mökin pihassa: edessä sininen ritarinkannus, sitten malva, ukonkello, jalopähkylä sekä kuunlilja.

MakroTex-haasteen aiheena tällä viikolla on HEINÄKUU.

6.7.2019

Miesten sukat

Vihdoin sain valmiiksi sukat miehelleni. Olen neulonut näitä juhannuksesta lähtien. 
Näissä on 52 silmukkaa varressa, sitten kavensin resoriin jo 48 silmukkaa ja samoin terässä on saman verran 48 silmukkaa. Sukat on neulottu Novitan Seitsemän veljeksen ruskeasta langasta ja kirjavasta Polariksesta systeemillä kaksi kerrosta ruskeaa, kaksi kirjavaa kolmen ja puolen puikoilla. 
Sukan suussa on 10 kerrosta resoria kaksi oikein, kaksi nurin, sitten sileää ja juuri ennen kantapäätä taas 10 kerrosta resoria. Kantapää vahvistettua neuletta. Kärjessä leveä nauhakavennus.
Sukat on tehty 42 numeron jalkaan. Sukat painavat 127 grammaa. 
Aloitin eilen kokeilemaan uutta sukkamallia eli Sirkka-sukkia. Ohje on jossakin kierrellyt, ja alkuperäistä tekijää ei tiedetä,  mutta Kardemumman blogista sen nyt löysin.

Löysäpipoisten KyJy 2019:
1. Miesten sukat ruskeasta ja kirjavasta Seiskaveikasta. Aloitettu 22.6. Valmiit 6.7. Paino 127 grammaa.
2. Sirkka-sukat lilasta Eerosta. Aloitettu 5.7. Valmiit. Paino grammaa.

2.7.2019

Luonto antaa lahjojaan

Seitsemäs kerta toden sanoo: ehkä. Tänään on yritellyt sataa kuusi kertaa aikaisemmin. Hetken oli tullut muutama tihkupisara. Niin vähän tuli, että sademittariin ei tullut mitään. Joskus muutama pisara tuli saunan katolle, kivipolulle ei jäännyt märkää, koska kivet olivat lämpimiä. Nyt myöhään illalla alkoi sataa seitsemännen kerran, vielä nyt aluksi samanlaista tihkua kuin aikaisemminkin. Miten paljon olikaan lainehtinut eilen Lappeenrannassa, tänään Helsingissä ja Lahdessakin  kaduilla tulvavesi ja täällä ei oikeastaan lainkaan ole tullut vettä taivaalta.

Kun vettä ei satanut ja kasteluvesitynnyrit olivat aivan tyhjiä, niin piti laittaa pumppu käyntiin. Tällä tavoin sain järvestä letkulla ylhäälle kasvimaille kasteluvettä. Kastelin kaikki kurpitsat, niin talvikurpitsat kuin kesäkurpitsatkin, ja kurkut ja tomaatit ja paprikat, pavut, herneet, lehtikaalit, kukkivat kukat ja jopa maustevihannekset. Näiden kasvua seurailen ja satoa odottelen.

Muutama kantarellin alku on jo näkynyt ja tatteja löytyy enemmänkin, vaikka kuivaa on ollut. Tai siis pojan perhe löysi ja poimi ja sai jopa sienikastikkeen verran kokoon.

Nokkosviljelmältä olin muutama päivä sitten leikannut nokkoset ja riipinyt niistä lehdet kasvikuivuriin. Tänään vielä hieman kuivasin noita ja hienonsin lehdet siivilän läpi. Purkitin hienonnuksen käytettäväksi mm.soppaan, kastikeisiin tai leipiin.

Saman tein mintuille viikko sitten. Pian on lähdössä juuri kuivuriin sitruunamelissa, sitten lipstikka.
Mökin pihasta sain tänään mukillisen mustikoita. Samalla poimiessani söin suuni mustaksi. Pojan perheen koirakin tykkää mustikoista. Tuo koira näykki niitä suuhunsa innokkaasti.
Nyt illalla valmistin raparperipiirakan. Raparperit ovat tuottaneet satoa tänä kesänä kasteluiden ansiosta moneen piirakkaan.

Raparperipiirakan resepti:
Laktoosittomaan ja munattomaan pohjataikinaan laitoin 8 dl vehnäjauhoja, 3 dl sokeria, 2 tl leivinjauhetta ja 2 tl soodaa ja 2 tl vaniljasokeria sekä 250 g sulatettua laktoositonta margariinia. Nämä ainekset sekoitin ja otin eroon kolmanneksen seosta toiseen astiaan. Lisäsin 2,5 dl laktoositonta maustamatonta jogurttia. Sekoitin ja levitin taikinan leivinpaperin päälle reunalliselle uunipellille.
Pari litraa raparperinpaloja levitin pohjataikinan päälle. Täytteeseen sekoitin 4 desiä laktoositonta maustamatonta jogurttia  sekä 3 tl vaniljasokeria ja 2 dl sokeria. Kaiken päälle levitin muruseoksen, joka jäi pohjataikinan osasta. Paistoin piirakkaa noin ¾ tuntia 175 asteessa.

Tämän viikon MakroTex-haasteen aiheena on LUONTO. 

25.6.2019

Tuoksua mintun ja ruusun

Mökin verannan pöydällä maljakossa on ruusun ja mintun oksia.
Leikkasin juuri mintut kuivuriin. Riivin lehdet ja niin kädetkin tuoksuvat minulta. Samoin mintun tuoksu nousee tässä verannalla olevasta kasviskuivurista.

Tämä ruusu, kurttulehtiruusu kuuluu noihin hävitettäviin vieraslajikasveihin,  mutta annan sille vielä tänä kesänä kukkimisrauhan. Kurtturuusu on erittäin kestävä ja pitkään kukkiva ruusu, joka sietää paahdetta, kuivuutta, lumikuormia ja voimakasta leikkausta. Nyt kiinteistöjen omistajilla, myös mökkiläisillä, on  kolme vuotta aikaa kaivaa kurtturuusut ylös ja hävittää ne kokonaan..
Mintut ovat monivuotisia mausteyrttejä. Maailmassa on arviolta 1200 erilaista  minttua. Ne sopivat lampaanlihan, kastikkeiden, vihannesten, juomien, minttuhyytelön ja hedelmäsalaatin maustamiseen kuten leivontaankin. Nyt on sopiva aika korjata niistä ensimmäinen sato. Toki jätin jäljelle muutaman oksan teeaineksiksi. Pianhan taas on kasvimaalla uutta tulossa.

Seuraavaksi kuivattavaksi lähtenevät lipstikan lehdet kuin sitruunamelissankin. Pari päivää sitten kuivurissa oli mäkimeiramia ja sitä ennen nokkosia.

Keskikesä on jo sadonkorjuun aikaa. Metsässä kypsyvät paraikaa mustikat ja ahomansikat metsätien vierillä. Ensimmäiset on jo poimittu.

Tämän viikon MakroTex -haasteen aiheena on KESKIKESÄ.

24.6.2019

Verannalla

Istun auringonpaisteessa tuulisena iltana mökin verannalla. Tulin äskettäin töistä, söin salaattia, tilliä, kurkkua ja päärynää vegaanisen kastikkeen kera ja söin siementahnalla päällytetyn ruisleivän sekä join teetä. Kesä!
Sukkaa neulon miehelleni. Eipä hyttysetkään tai muut lentäväiset juuri nyt häiritse.

Hiljaista. Rauhallista. Järveltäkään ei kuulu ihmisääni, vain järven takana kukkuu käki kesä viimeisiä kukuntojaan.  Sanotaankin, että juhannuksena käki saa kurkkuunsa vihneen*, jolloin se vaikenee ja muuttuu haukaksi. Uskomus johtunee käen haukkaa muistuttavasta ulkonäöstä. Vain koiraskäki kukkuu.

Käki oli erityisesti naisten lintu. Käkeä entisaikaan toivottiin mahdollisimman lähelle laulamaan, sillä käen kukunta oli erityisen onbekasta, varsinkin jos pääsi lähelle. Tällöin kaikki toiveet toteutuivat.
 Nuoret naiset ovat laskeneet käenkukunnasta naimisiin pääsyyn kestäviä vuosia. Vanhat ihmiset taas jäljellä olevia eli vuosiaan.

Käki on kuvattuna mm. Päijät-Hämeen vaakunassa.

*Vihne kurkkuun sanonta tulee siitä, että viljasadot valmistuvat samoihin aikoihin, kun käen pesimäaika päättyy. Koiraskäet kukkuvat houkutellakseen naaraita. Jos ihminen matkii käen kukkumista, saattaa paikalle lentää hermostunut käki koiras haastamaan kilpailijansa naaraista, kertoi Ohto Oksanen ESS:ssa.



23.6.2019

Juhannuksesta jouluun

Taas olen lähtenyt uuteen haasteeseen mukaan tänäkin vuonna. Löysäpipoisten KyJy 2019 eli juhannusyöstä jouluyöhön eli kesäyöstä jouluyöhön on aikaa neuloskella tässä haasteessa. 
Tarkoituksena on aloittaa 20 neule- tai virkkaustyötä aikavälillä 22.6.2019 - 30.9.2019 (silmukat puikolla/koukulla lasketaan jo aloitukseksi!) ja saattaa ne valmiiksi 24.12.2019 klo 24.00 mennessä. 
Työ voi olla virkattu (kelpuutetaan myös haarukkapitsi) tai neulottu. Materiaalina käy: lanka, kude, paperinaru. Työhön pitää käyttää vähintään 50g lankaa tai 250m, esimerkiksi 25g vauvan tumput + 25g vauvan sukat = yksi työ!

Eipä tuo ole kovin hankala haaste, kun varmaan muutenkin tuon verran sukkia neulon. Nyt juhannuksena tietysti heti aloitin ensimmäisen sukkaparin, miesten sukat Novitan seiskaveikasta, ruskeasta ja polariksesta. Neulon vuorotellen kerroksen tai kaksi kumpaakin lankaa. 

Juhannuksen viettoa mökillä tänäkin vuonna. Oli luvattu aika huonoa ilmaa, mutta mielestäni ihan sopivaa on ollut, aurinkoa ja tuulta, mikä on pitänyt poissa hyttyset suurimmaksi osaksi. Onkimista, luontoa, metsää, uimista, saunomista, savustusta, perinteistä syömistä: uudet perunat, siikaa, tilliä ja silliäkin...
Käki kukkui. Juhannusruusut olivat jo ohikukkineita. Veden lämpötila 22 astetta.

Löysäpipoisten KyJy 2019:
1. Miesten sukat ruskeasta ja kirjavasta Seiskaveikasta. Aloitettu 22.6. Valmiit. Paino grammaa.
2.

20.6.2019

Mökillä marjanpoimintaa

Nämä alkoivat jo tippua pensaista. Niinpä piti alkaa poimia säilöön tämän kesän ensimmäisiä puutarhan marjoja. Mustarastas oli jo innokkaasti kierrellyt puutarhaa saaliin toivossa. Niinpä piti noille hunajamarjapensaille laittaa suojaksi harso. Se on entisestään nopeuttanut näiden marjojen kypsymistä. Edellisinä vuosina emme ole vielä saaneetkaan kuin maistiaisia näistä pensaista. 

Hunajamarjan pitkulaiset marjat ovat vitamiinipitoisia. Nämä ovat vanhempaa lajiketta ja varisevat pian kypsyttyään. Uudemmat lajikkeet eivät varista yhtä nopeasti. 

Hunajamarja on aikaisemmin tunnettu paremmin nimellä marjasinikuusama. Sitä ei saa sekoittaa kuitenkaan sinikuusamaan, joka on myrkyllinen kasvi. 
Mökkipihan kukkaloistoa. Ruskolilja vai keisarinkruunu? 

Juhannusruusut ovat tänä vuonna jo kukkineet etuajassa, pari viikkoa ennen juhannusta. 
Viljelykset ovat vihreinä. Salaatteja ja tilliä olen jo saanut ruokapöytään. Kuivattamista odottavat minttu ja sitruunamelissa. 
Koristevatut kukkivat parhaillaan. 

19.6.2019

Juustokakku uunitta ja ilman kananmunaa

Tätä kakkua varten ei tarvita uunia. Hienonsin kaulimella kaulien 200 grammaa Digestive-keksejä, jotka laitoin muovipussiin. Kulhossa oli 100 grammaa laktoositonta voita, jonka sulatin mikrossa. Kaadoin keksimurut kulhoon voin joukkoon ja sekoittelin ne hyvin. Kippasin seoksen vuorattuani leivinpaperilla irtopohjavuoan pohjan  vuokaan, ja painelin tasaiseksi. 
Minulla oli 400 grammaa laktoositonta vaniljalla maustettua tuorejuustoa, jonka sekoittelin joustavaksi. Sekaan laitoin sokerittoman persikkapurkin persikat yhtä lukuunottamatta. Olin aikaisemmin jo valuttanut liemen pois. Sauvasekoittimella hienonsin seoksen. Toisessa kulhossa vaahdotin kaksi desiä =purkillisen laktoositonta vispikermaa, jonka sitten lusikalla sekoittelin persikkatuorejuustoseokseen. Kuu ensin mikrossa pari ruokalusikallista persikkapurkin lientä. Olin laittanut kuusi Lidlin liivatelehteä likoamaan kylmään veteen. Nyt puristin niistä vedet pois ja sekoitin ne persikkaliemeen sekä valutin sitten nauhana samalla lusikalla sekoittaen täyteseokseen.
Seoksen kaadoin pohjan päälle vuokaan, tasoittelin ja laitoin yöksi kelmulla peitettynä jääkaappiin.
Aamulla viipaloi tuon jäljelle jätetyn persikanpuolikkaan ja asettelin kakun päälle. Juuri ennen tarjoilua koristelin kakkua vielä parilla sitruunamelissan lehdellä.

Juhlapäivän kakkuhan tästä tuli! Lähdimme mökille ja matkalla kävimme päivän kunniaksi ravintolassa lounaalla. Illalla sitten nautimme juustokakkua hyvän viinin kera.

16.6.2019

Junasukat yksivuotiaalle

Vuosi sitten juhannusaattona syntyi pikkuinen tyttö. Nyt vuoden ikäinen muutaman päivän kuluttua. Pirteä pakkaus isompien sisarusten vauhdissa pian! Nyt neitonen jo pyrkii innolla mukaan ja yrittää matkia toisten touhuja.

Mummo neuloi taas junasukat hänelle.
Sukat neuloin punavalkokirjavasta Nalle gardenista kolmosen puikoilla 40 silmukalla puikoillaan 12, 8, 12, 8 silmukkaa. Sukat painavat 44 grammaa.

14.6.2019

Metsämansikoita

Kesän ensimmäiset metsämansikat löysin mökkitien viereltä.
Lähdin poimimaan kukkia maljakoihin tien vieriltä. Löysin päivänkakkaroita, sinikelloja, harakankelloja, hiirenvirnaa, poimulehteä...
Vanamot kukkivat  ja tuoksuvat mökin pihassakin. 
Leivoin lättäleipää eli naanleipää, jota syötiin tänään bataattikeiton kera. Leipätaikinaan laitoin yksitoista desiä vehnäjauhoja, ruokalusikallisen leivinjauhetta ja kaksi teelusikallista suolaa. Sekoitin nämä ja lisäsin puoli litraa laktoositonta maustamatonta jogurttia. Sekoitin kaikki ja alustin taikinaa kimmoisaksi  kymmenkunta minuuttia käsin. Jaoin taikinan kahdeksaan osaan, jotka pyöritin palloiksi. Kuumensin paistinpannun ja kaulin pallon litteäksi pyöreäksi lätyksi ja laitoin kuivalle kuumalle (4 sähköhellallan asteikolla) pannulle kahdeksi minuutiksi paistumaan, sitten käänsin lätyn ja paistoin toiset kaksi minuuttia. Aina leivän paistuessa kaulitsin seuraavan. Mikä tuoksu!

Tein myös bataattikeiton. Kuorin ja pilkoin kaksi bataattia sekä kolme isohkoa perunaa, kolme valkosipulinkynttä ja yhden ison sipulin. Lisäsin kattilaan kaksi kasvisliemikuutiota ja vettä niin paljon että kasvikset peittyivät. Kun kasvikset olivat kypsyneet, hienonsin ne sauvasekoittimella, kaadoin purkin laktoositonta ruokakermaa kattilaan ja lisäsin hieman suolaa ja mustapippuria ja vettä, jotta sain sopivan paksuisen sopan. Sopan pinnalle hienonsin reilusti ruohosipulia. 

Tänään oli ystävän kanssa mökkipäivä saunomisineen ja uimisineen. Eikä satanut. Viileähkö päivä ei haitannut yhteistä iloa. 

13.6.2019

Raparperipiirakka

Päivä alkoi vihtojen teolla.  Yli
 20 senioria oli talkoissa. Oli hyvä viileähkö, tuulinen ilma. Eipä hyttyset ja mäkäräiset kiusanneet.

Teimme aamupäivällä yhteensä yli 300 vihtaa. Vihdat kuivataan pimeässä, jotta väri ei haalistu. Yhdellä seniorilla on sopiva ilmava vaja vihtojen kuivaukseen. Ennen joulua ne pakataan ja myydään. Vuosikausia olemme hankkineet tällä tavoin varoja toimintaamme.

Lounaan jälkeen lähdin käymään tulevalla työpaikalla ja matkasin sitten mökille. Oli säätiedotuksissa luvattu sadetta ja ukkosta, mutta ei niitä vielä ole iltaan mennessä ollut. Niinpä kastelin istutukset.
 Samalla nautin puutarhan kukkaloistosta. Päivänliljat, päivänkakkarat, akileijat, juhannusruusut, koristevatut, pikkusydämet kukkivat.
Omenapuu kukki täysillä valkoisenaan kuun vaihteessa. Kun nyt tarkastelin puuta, niin löysin yhden omenan alun koko puusta, vaikka kimalaiset pörräsivät ahkerasti sen kukissa.

Olipa minulla urakka, jota olin pitkittänyt. Kitkin perunamaan. Hyttyset olivat kimpussani koko ajan.

Illalla vielä leivoin raparperipiirakan pappilanmummon ohjeen (eli oman ohjeeni, mikä löytyy tästä  https://pappilanelamaa.blogspot.com/2018/07/laktoositon-ja-munaton-raparperipiirakka.html) mukaan. Raparperit ovat kasvaneet täällä mökillä. Tulipa mukava tuoksu mökkiin.
Sitten uimaan: järven vesi on mittarin mukaan 19 astetta. Ja nukkumaan.

12.6.2019

Kahdeksan vuorta

Luin kirjan Kahdeksan vuorta (Bazar 2017), jonka on kirjoittanut italialainen Milanosta kotoisen oleva Paolo Cognetti. Hän oli voittanut tällä vuoden 2017 Premio Strega-palkinnon eli Italian vuoden parhaimman kirjan palkinnon.
Kirja vei mennessään, en olsii malttanut laskea sitä käsistäni.

Kirja kertoo Pietrosta, jonka vanhemmat olivat kotoisin maalta vuoristosta ja jonne he kaipasivat. Isä halusi valloittaa vuoren toisensa jälkeen ja opetti vaellusta pojalleen ja pojan vuoristossa kasvaneelle Bruno-ystävälle, josta tuli vähitellen miltei perheenjäsen.

Vähitellen pojat kasvoivat erilleen ja samoin poika ja isä. Vuoristo kuitenkin kiehtoi.

Pietro ei oikein tiennyt, mikä hän on, mutta aikaa myöten innostui myös kuvaamisesta ja teki matkoja myös toisenlaiseen vuoristoon, Nepaliin ja sieltä kuvakertomuksia työkseen.

Luonto oli tärkeä hänelle ja koko perheelle ja etenkin myös Brunolle kotivuoristo.

Paljon sen jälkeen, olin lakannut kulkemasta polkuja isän perässä, olin oppinut häneltä, että joidenkin ihmisten elämässä on vuoria, joille ei voi enää palata... ja että sillä, joka  - kuten me - on menettänyt ystävän sillä ensimmäisellä ja korkeimmalla vuorella, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä ja kiertää ne kahdeksan muuta vuorta.

Tämä kirja on aikuisten lukudiplomin  kohdasta käännöshelmiä.

Kirja osuu Helmet lukuhaasteen 2019 kohtiin
2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä
18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
25. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
36. Kirjassa ollaan yksin
43. Kirja seuraa lapsen kasvua aikuiseksi
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

9.6.2019

Vuoden 2019 sukkasaldoa

Mies kysyi, monetko sukat olen neulonut tänä vuonna.

Piti käydä ihan laskemaan:
Tammikuussa 8 sukat ja yhdet lapaset
Helmikuussa 3 sukat ja yhdet lapaset  (ja 11 ampiaispesää virkaten)
Maaliskuussa 8 sukat
Huhtikuussa 2 sukat ( Olin vaeltamassa huhti-toukokuulla)
Toukokuussa 3 sukat
Kesäkuussa tähän mennessä 3 sukat

Yhteensä siis 27 sukat ja kahdet lapaset. Aika normaalia vuosivauhtia siis menossa. 

Pari neulehaastetta on ollut tänä vuonna meneillään: Löysäpipoisten Jyjy eli Jouluyöstä juhannusyöhön -haaste sekä Taimitarhan Ystävänpäiväsukat x 2. Äitienpäiväsukat neulomatta, kun olin vaelluksella niiden neulomisaikaan.


Perhossukat

Sukat Niina Laitisen Hiding butterflies -mallilla sain tänään valmiiksi. Sukat on neulottu 50 silmukalla kolmen ja puolen puikoilla Novitan lilasta Seitsemän Veljeksen Aaposta.
Lankaa kului 98 grammaa ja kerästä jäi jäljelle noin metri.

Neuloessa kävi kämmi. Huomasin vasta toista sukkaa aloittaessa, että olin neulonut mallin ajatuksissani ylösalaisin. Katsoin vain kuvion enkä seurannut sitä sen tarkemmin.
No, niinpä neuloin samoin tuon parin kokonaan.

Kantapään neulekin oli minulle uusi. Toki tein jo lapsen sukat samaa mallia soveltaen tässä välissä, kun olin ensin tehnyt tämän parin ensimmäisen sukan.

Kantapäässähän tuli vahvistettu neule siten että oikealla puolella oli nosto niin, että lanka kulkikin silmukan etupuolella.

Kärkikavennuksessa oikaisin ja kavensin joka kerroksella tuon leveän nauhakavennuksen.

6.6.2019

Tyttösen perhossukat

Neuloin Niina Laitinen mallia Hiding Butterflies soveltaen kymmenvuotiaalle sukat.
Sukan suun kuusi kerrosta neuloin 44 silmukalla, sitten vähensin yhden kolmannelta puikolta (43 silmukkaa) ja tein muuten mallin mukaan. Varressa oli kolme perhoskuviota ja terässä neljä. Sitten leveä nauhakavennus joka kerroksella. Kantapään tein myös ohjeen mukaan, mutta 22 silmukalla, siis muuten kuin normaali vahvennettu kantapää, mutta nostetun silmukan etupuolella lanka oikealla puolella.
Sukat painavat 89 grammaa. Sukat neuloin sinisestä Novitan Suomalaisesta sukkalangasta kolmen ja puolen puikoilla.



1.6.2019

Kesäkuun ensimmäinen

Aurinko paistaa. Tuulee reippaasti. Kesä. Mökillä on mukavaa olla ulkona touhuamassa. Jotenkin on vain niin, että mökillä olen ulkona hyvin paljon, kotona luuhaan sisällä.

Eilen hankin akkukäyttöisen trimmerin, jolla mökkipihan nurmikon ajoin. Pihalla on paljon kiviä ja se on hyvin epätasainen muutenkin, joten tavallisella ruohonleikkurilla tuo pieni pläntti on hankalaa ajella. Aikaisemmin minulla oli pienempi trimmeri, joka oli lyhyt ja sai olla selkä kumarassa sen kanssa. Samoin leikkuuleveys oli siinä johdollisessa pienempi.

Lupiinit kukkivat jo teiden varsilla. Niinpä toin jälleen kimpun lasipurkkiin laiturillekin, jossa jo toukokuussa oli piristyksenä syreeninkukat.

Saunan edustalla on sopiva paikka kukkapylväälle, koivun pitkälle kannolle, jolla vuosittain on jokin amppelikukka. Tänä vuonna siinä aloittelee kasvuaan purkissa lumihiutale, nukenkauluksen ja amppelirusokin kera.

Kuivasin taas nokkosia kasvikuivurilla. Hienonsin ne ja purkitin lasipurkkiin, jonka laitoin kaappiin valolta suojaan. Lipstikkaakin kuivattu ensimmäinen erä.

Pitsisukka valmistui jälleen samalla mallilla kuin edellinen eli helppo pitsisukka - mallilla, joka löytyy myös omasta postauksesta 21.5.2019.
Tässä malli:
Väri on kyllä vaaleampi kuin kuvassa. Vaalean lilasta Nallesta neulottu kolmosen puikoilla 56 silmukalla. Mallikuviota on 8 varressa ja 11 terässä. Sukat painavat grammaa.

26.5.2019

Kummituksia

Kirjastossa oli henkilökunnan suosituksissa tämä pieni kirjanen Kustantamo Helmivyö 2019, toim Juri Nummelin), jonka nappasin luettavakseni. Alkuperäinen Jaakko Juteinin (Jakob Judenin) teos on ilmestynyt 200 vuotta sitten eli vuonna 1819. Juteinin kirjoitti runoja ja kiistakirjoituksia, mutta oli samalla suomen kielen edistäjä.
Tämä kirjanen on käännös saksankielestä. Tämä kirjanen alkuperäinen kieleltään paitsi w on  v.
Kummitustarinat on kerrottuniin että niissä on selvitetty mikä säikäytti ihmiset.

Tämä kirjanen osuu Helmet lukuhaasteen 2019 kohtiin
16. Kirjassa liikutaan todellisen ja epätodellisen välillä
37. Pienkustantamon julkaisu
47. Kirjassa on alle 100 sivua
49. Vuonna 2019 julkaistu kirja?
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

23.5.2019

Rantaelämää



Veden lämpötila oli tänään 19 astetta. Mukava uiskennella.
Japaninruusukvitteni.

Tämä mökkipihan omenapuu on jo yli 10 vuoden ikäinen, mutta kukki valkoisenaan vasta tänä vuonna ensimmäisen kerran näin hienosti. Ja kimalaiset pörräsivat onnellisina. Toki siinä on ollut muutama omena vuosittain, mutta nyt toiveissa hieman enemmän kuin viisi tai kaksi.
Luumujen ja kirsikoiden kukinta on jo ohi tältä vuodelta.

Caminosukat ja toiset Olgat ohjeineen

Caminovaelluksellani neuloin sukat. Tosin suurimman osan lentokoneissa ja bussimatkalla. Mukana oli kolmosen koivupuikot ja vihreää Nalle Taika lankaa. Neuloin Olga-mallin sukat jälleen kerran, koska tykkään lyhyehköistä varsista, jotka eivät kiristä eivätkä purista. Nyt kuitenkin vähensin varresta 8 silmukkaa eli neuloin 56 silmukalla. Ei tuokaan tullut liian kireä. Malli on mukavaa neuloa, koska siinä on vain kaksi kerrosta muistettavana ja joka toinen kerros on pelkkää oikeaa.

Sukan suuhun tein kaksi kerrosta nurjaa, sitten alkoi varsinainen malli:
Kaksi takaa oikein yhteen, neljä oikein, langankierto, kaksi oikein, langankierto, neljä oikein ja kaksi yhteen oikein.
Seuraava kerros: kaikki oikein.

Näitä kymmenen mallikertaa, sitten seuraavalla kerroksella joka puikolta lopuksi kaksi silmukkaa yhteen, jää 13.
Resoria kaksi oikein, kaksi nurin 10 kerrosta ja vahvistettu kantapää.  Kavennukset tein niin että pohjapuolelle jäi puikoilleen 12 silmukkaa, kärkeen nauhakavennus.

Toiset Olgat tein samoin, mutta lankana oli sinivalkoinen Nalle Garden.
Sukat painavat, vihreät   60 grammaa ja sinivalkeat 61 grammaa.

21.5.2019

Helppoa pitsisukkien neulontaa

Neuloin lähetysjuhlareissulla keväänvihreät pitsisukat. Malli oli todella helppo ja samalla kuitenkin näyttävä. Olin jossakin netissä nähnyt mallin, mutta en nyt osaa linkata sitä minnekään.

Neuloin tähän 56 silmukkaa, 14 puikollaan.
Neuloin aluksi kymmenen kerrosta varteen yksi takaa oikein, yksi nurin - resoria.
Mallikuvio
1. Krs: 5 oikein, 2 nurin
2. Krs: 3 oikein, 2 yhteen oikein, langankierto, 2 nurin
3. Krs: 2 oikein, 2 yhteen oikein, langankierto, 1 oikein, 2 nurin
4. Krs: 1 oikein, 2 yhteen oikein, langankierto, 2 oikein, 2 nurin
5. Krs: 2 yhteen oikein, langankierto, 3 oikein, 2 nurin
Sukat ovat 38-numeroiseen jalkaan neulottu Nallesta kolmosen puikoilla. 8 kuviota varressa, vahvistettu kantapää ja 10 mallikuviota terässä. Sukat painavat 84 grammaa.

17.5.2019

Valkoista pilveä

Kirsikkaluumu kukkii valkoisenaan ensimmäisenä puutarhamme puista. Mehiläiset surrasivat sen kukissa, joten toivoa on loppukesällä keltaisista pienistä pyöreistä luumuista.

Punainen Paroni -luumukin kukkii täysillä jo nyt. Se on viimekesäinen hedelmäpuu-hankintamme. Ja monet muut luumut alkavat kukintaansa.

Kriikunat ovat avanneet kukkasilmunsa yllättäen ennen punaisia luumuja ja Sinikka-luumua.

Kielot ja kalliokielot tuoksuvat.

14.5.2019

Kotimaisemista mökille

Lauantaina seutumme Missionistien kokoontumisessa aiheena oli Uusi usko ja uudet nimet, kristinuskon vaikutus henkilönimiin Suomessa ja Afrikassa. Saimme tietoa niin suomalaisista kuin namibialaisista nimikäytännöistä ja vähän tietoa muualtakin esim. etiopialaisesta nimisysteemistä, jossa on isän nimi sukunimenä.
Minna Saarelma-Paukkala on tehnyt väitöskirjansakin nimistöstä. Ja toimii tämän alan  asiantuntijana Suomessa. Hän on mm. almanakkatoimiston johtaja ja on vastuussa nimipäiväkalenterin ylläpitämisestä. 
Sunnuntaina vietimme äitienpäivää myös messussa lapsuuden kotikirkossa. Kukan olemme vieneet äidin haudalle. Suomen lippu oli tietysti kotipihan lipputangossa liehumassa juhlan kunniaksi. Juhlimme myös syömällä aterian ravintolassa. 
Ja tietysti sain ne ainoat oikeat äitienpäiväkukat: valkovuokot! 
 Vielä sunnuntaina lähdin mökille kevättöihin.  Olen kylvänyt monenlaista kasvulaatikoihin. Toki niissä on myös monivuotisia kasveja kuten minttua, sitruunamelissaa, lipstikkaa, viinisuolaheinää, ilmasipulia, oreganoa...
 Nokkoset olivat jo sopivankokoisia otettavaksi kuivuriin. Käsineet olivat pakolliset! niitä käsitellessä.
Tänään löysin myös parikymmentä korvasientä. Eipä niitäkään pidä paljain käsin kerätä. Tein metsälenkin raiviolle, jossa oli metsätyökoneen jälkiä ja niistäp löytyi useimmat korvasienet. 
Mökillä on koko ajan tekemistä. Haravointia, risujen, oksien kokoamista, koska tuuli on pudotellut puista oksia talven aikana runsaasti. Kaadoimme talvella muutaman puun ja nyt pitäisi saada pöllien sahaamisesta syntyneet sahajauhot kerättyä ainakin näkyviltä paikoilta pois. Ja vihdoin ehdin pestä ikkunatkin.
Flunssakin alkaa helpottaa: enää en yski kovin paljoa ja nuhakin on rauhoittunut.
Mökillä on mukavaa olla paljon ulkona, vaikka nyt onkin ollut kovin tuulista.