Vuoden 2015 neulesaldo

Neulominen on mukavaa ajankäyttöä ja sormien vetreytystä. Vuonna 2015 neuloin sukkia yhteensä 60 paria sekä yhdet lapaset. Lankaa käytin näihin yhteensä 5071 grammaa. Vuonna 2014 lankaa kului 5190 grammaa, vuonna 2013 puolestaan 3770 grammaa (lankaa kului kyllä enenmmän, kun kaikista neuleista en ollutkaan painoja laskenut) ja vuonna 2012 taas yli viisi kiloa eli 5152 grammaa.

Viime vuonna neuloin hieman vähemmän lukumääräisesti kuin edellisinä vuosina enkä osallistunut jokaiseen sellaiseen neulomishaasteeseen kuin edellisinä vuosina. Joka kuukausi toki neuloin jotakin valmiiksi asti, mutta kolmena kuukautena sain aikaiseksi vain yhden sukkaparin kunakin.

Tänään luin viime vuoden lukuhaastetta täydentävää. Luin Rosa Liksomin teoksen Hytti nro 6. WSOY 2011. Tuo kirja voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2011. Suomalaisen Moskovassa opiskelleen tytön unelmana oli matkustaa Siperian junalla Moskovasta itään Siperian avoimien ja suljettujen kaupunkien halki Mongolian pääkaupunkiin Ulan Batoriin. Tyttö lähtee maaliskuussa matkaan ja joutuu samaan hyttiin venäläisen miehen kanssa. Mies on aika ronski ja yrittää houkutella tyttöä huorakseen. Toki mies keittelee teetä molemmille, mutta jatkuvasti juo myös vodkaa.

Hytissä oli neljä vuodetta, niistä ylimmät oli nostettu seinälle, sänkyjen välissä oli pieni pöytä, pöydällä valkoinen liina ja muovinen kukkamaljakko, siinä ajan haalistama vaaleanpunainen paperineilikka, sänkyjen päädyn hylly oli täynnä isoja huterasti sidottuja kolleja...Tyttö kosketti kädellään kylmää ikkunaa ja katsoi laiturille.

Kirjan matkakuvaus asettuu 1980-luvulle. Kirja kertoo menneestä  Neuvostoliitosta ja tytön vaikeuksista rakkaudessa. Matkan aikana mies ja tyttö tutustuvat toisiinsa. Yhteinen matka yhdisttä heitä täysin erilaisia ihmisiä.

En ihastunut kirjaan enkä jotenkin ronskiin kertomuksen kielenkäyttöön. Toisaalta Liksom osaa kehittää kivoja ilmaisuja ja viehkeitä sanontoja kuvatessaan noita silloisen Neuvostoliiton käytäntöjä.

Kirjan vuoden 2015 lukuhaasteen jämät (15/50), jotka vielä yrittelen lukea: 
Tämä kirja osui kohtaan 3 eli voitti Finlandia-palkinnon.

1. Kirja, jonka kirjoittaja oli alle 25-vuotias, kun kirja julkaistiin
2. Novellikokoelma
3. Kirja, joka on voittanut merkittävän kirjallisuuspalkinnon, esim. Finlandia-palkinnon
4. Kirja, joka on mukaelma jostakin klassisesta tarinasta, esim. sadusta, Shakespearen näytelmästä tai kirjallisuusklassikosta
5. Kirja, joka sinun piti lukea koulussa, mutta et lukenut
6. Kirja, jonka nimessä on väri
7. Kirja, jossa on taikuutta
8. Sarjakuva-albumi tai -romaani
9. Kirja, jonka kirjoittaja ei ole kotoisin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta 
10. Kirja kirjailijalta, jonka nimikirjaimet ovat samat kuin sinulla
11. Kirja, jonka lukemisen olet aloittanut, mutta joka on jäänyt kesken 
12. Tulevaisuuteen sijoittuva kirja
13. Kirja, jonka lukeminen hieman nolottaa sinua 
14. Kirja, jossa on yli 500 sivua
15. Klassinen rakkausromaani 

Vuoden viimeiset Kertut ennen kaupunkilaiseksi siirtymistä

Neuloin tummansinisestä Seiskaveikasta L-koon Kertut. Silmukoita oli aluksi 51 ja mallikaaviossa oli 11,14,14,12 puikoillaan. Sama Kerttu-malli kuin aikaisemminkin, mutta nyt neuloin sen vain leveämmässä koossa.

Tässä tämä Uhoavan Gnun mallikuvio L-koossa. Toki olen ennenkin mukaellut tuota mallia ja tehnyt kärkikavennukset toisin kuin ohjeessa kuten tälläkin kerralla. Nämä tummansiniset sukat ovat noin 44 numeroiseen jalkaan ja painoivat 111 grammaa. Sukissa oli 12 mallikertaa: viisi varressa ja seitsemän terässä. 

Samalla kun vein sukat Missiokauppaan, niin kävimme juhlimassa/suremassa kunnan lopettajaisissa. Kylläpä paljon väkeä oli liikkeellä!

Lapsilla oli ainakin mukavaa!

Valtuustosalin seinällä on Elo Kallionpään maalaus.

Illalla tutkin sähköpostiviestejäni ja oli sähköpostiin tullut yllättäen suruviesti: lanko oli kuollut edellispäivänä. Jaoimme viestiä sisarusten kanssa.
Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika kuolla... (Saarnaajan kirja 3:1-2)

Lapaset lapselle

Kirjastosta löysin Novitan lapaslehden, jonka lainasin. Lehdessä on monta mukavaa lapasmallia, jotka haluaisin toteuttaa.
Ensimmäiseksi neuloin tavallaan lapasten perusmallia, mallia Lillit ja Lasset. Sovelsin  tietysti joitain osia, kuten tein pipoon tupsun Lillin lettien sijaan. Mielestäni tupsu on lapasissa vähemmän tiellä kuin nuo letit olisivat.

Lapaset on neulottu punaisesta Nalle Taikasta ja vaaleanpunaisesta Nallesta kolmosen puikoilla ja 40 silmukalla. Lapaset painavat 41 grammaa.

Päivällä teimme reippaan sauvakävelylenkin muun muassa lähijärven rannalle. Eipä kovin talviselta tuo maisema näytä. Lunta ei ole kuin nimeksi.

Vesi lainehti vapaana, vaikka pakkasta oli viitisen astetta siihen aikaan. Tuuli vielä viime yön jälkeen. Nyt illalla on jo tyyntä ja taitaa olla järvelläkin jo riitettä.

Illalla kävimme parin viikon tauon jälkeen pelaamassa taas lentopalloa suvun kera. Kylläpä vauhtia oli pelissä, kun meitä ei ollut täysiä joukkueita.

Ken uskoo Herraan Jeesukseen, saa armon osaksensa,
sen ottaa Isä omakseen, rakkaaksi lapseksensa.
Ei Jeesus tullut taivaasta maailmaa tuomitsemaan
vaan pelastamaan ja meitä kaikkia autuuteen johdattamaan.
(Virsi 260:3)

Pappilan joulua

 Pappilan kotialttarin jouluseimi on tänä vuonna tällainen. 

Jouluaattona päivällä ja illansuussa kävimme monilla hautausmailla viemässä kynttilämme läheisten haudoille. Hautausmaalla tapasimme myös muita sukulaisia muistelemismatkallaan ja paljon paljon väkeä oli vaeltamassa samoilla poluilla.
Eräällä hautausmaalla oli lunta viikkoa aikaisemman lumisateen jälkeen kasattuna varjoisalla parkkipaikan reunalla. Tottakai se innosti lapsenlapsia, koska meillä on tänä vuonna lumeton joulu.

Aurinko paistoi iltapäivällä, kun menimme kirkkoon jouluaaton hartaushetkeen. Seurakunnassamme oli jouluevankeliumi kuvaelmana parissa iltapäivän hartaushetkessä.

Aloitimme jouluateriamme jouluevankeliumin lukemisella. Jälleen sen luki omista lapsista nuorin. Jouluateria oli runsas ja kuulemma maistuva monine laatikoineen, kinkkuineen ja kaikenlaisine lisäkkeineen. 

Nuoriso lauloi ja soitti joululauluja. Oli ilo kuunnella.

Ja sitten oli tullut kolistellen joulupukki ja jättänyt jälleen säkkinä verannalle. Säkissä oli lukenut vain perheiden nimet ja pukki olikin kiirehtinyt jo muualle ennen kuin ensimmäiset kerkesivät oikein tajuamaankaan pukin käyntiä. 

Illalla vielä me vanhemmat saunoimme - nuoriso jo päivällä - ennen kuin tuli aika lähteä jatkamaan joulun juhlintaa.

Yöllä kirkossa oli jouluyön messu. Se on minulle joulussa sellainen must-juttu. Oli ilo saada olla siellä palvelemassa. Kun tulin kotiin, kaikki nukkuivat ja nautin hiljaisuudesta ja rauhasta muistellen niitä läheisiä, jotka eivät olleet tänään läsnä meillä.

Jouluyö, juhlayö.Päättynyt kaikk´ on työ,
kaks´ vain valveill´ on puolisoa,lapsen herttaisen nukkuessa
seimikätkyessään,seimikätkyessään.

Jouluyö, juhlayö.Paimenill´ yksin työ.
Enkel´ taivaasta ilmoitti heill´:Suuri koittanut riemu on teill´
Kristus syntynyt on,Kristus syntynyt on! 

Jouluyö, juhlayö.Täytetty nyt on työ.
Olkoon kunnia Jumalalle!Maassa rauha, myös ihmisille
olkoon suosio suur´,olkoon suosio suur!

Joulupäivänä oli iso joukko lounaalla. Lastenlapset auttelivat mm. taittelemalla lautasliinat kaunisiti pöytään.

Viimeiset lastenlasten sukkasatsista valmistuivat joululauluja kuunnellessa vasta tänään, kun jouluvieraat jo olivat lähteneet. Siniset  Novitan Sukkalangasta 40 silmukalla ja kolmen ja puolen puikoilla neulotut sukat painavat 65 grammaa. Sukat on paketoitu rusinapaketin kera  ja toimitetaan perille piakkoin.

Vaaleansiniset sukat

Nämä pienen poja sukat neuloin Novitan Nallesta kolmosen bambupuikoilla. Sukissa on 40 silmukkaa. Tein resoria 25 kerrosta, sitten vahvistetun kantapään ja 30 kerrosta sileää ennen päättelyitä. Sukat painavat 30 grammaa. Ne lienevät sopivat noin 22-23 numeron jalkaan.

 

Joulu lähenee nopeasti. Tänään oli siivouspäivä koko päivän. Laittelin kuntoon jo myös joulukoristeita kuten kynttelikköjä, joululiinoja, jouluverhoja. Myös etsin esille seimiasetelmia, joita sijoittelin eri puolille taloa.

Luin jo jokin aika sitten tämän kirjan, Joululipas (WSOY 1995). Richard Paul Evans kirjoitti tämän joulutarinan tyttärilleen. Evanas kertoo aika köyhästä perheestä, isä, äiti ja 3-4-vuotias tyttö, joka muuttaa avuksi taloon, jossa asuu vanha nainen yksinään. He saavat vähäistä työtä vastaan asunnon. Perheen isä on kiireinne ja hänellä ei ole paljon aikaa tyttärelleen.  Tuo vanha nainen yrittää kertoa tälle isälle, että on tärkeää tämä hetki lapsen kanssa.
Sitten tuo isä löysi ullakolta pähkinäpuisen koristellun lippaan, jonka etusivuun oli etsattu taidokkaasti Kristuksen syntymää esittävä kuva. Normaalisti joululippaassa säilytetään joulutavaroita, kortteja ja koristeita.
Lippaassa oli kuitenkin kirjeitä, joita tuo nainen, Mary, oli kirjoittanut kauan sitten jollekulle. Kun joulu lähestyi, Mary kysyi Richardilta, isältä, mikä mahtoi olla ensimmäinen joululahja. Lopulta Richard tajusi sen. Jeesus Kristus tuli maailmaan, Vapahtaja. Rakkaus, välittäminen toisista.

Seuraaviin lukuhaasteen kohtiin osuu tämä kirja:1, 2, 6, 8,  23.
Kirjan vuoden 2015 lukuhaaste

1. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
2. Kirja, josta on tehty elokuva
3. Vuonna 2015 julkaistu kirja
4. Kirja, jonka kirjoittaja oli alle 25-vuotias, kun kirja julkaistiin
5. Kirja, jonka henkilöistä kaikki eivät ole ihmisiä
6. Kirja, jonka nimi on yksi sana
7. Novellikokoelma
8. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat Suomen ulkopuolelle
9. Tietokirja
10. Suositun kirjailijan ensimmäinen kirja
11. Sellainen suosikkikirjailijasi kirja, jota et ole aiemmin lukenut
12. Kirja, jota ystäväsi on suositeltu sinulle
13. Kirja, joka on voittanut merkittävän kirjallisuuspalkinnon, esim. Finlandia-palkinnon
14. Tositapahtumiin pohjautuva kirja
15. Kirja, jonka lukemista olet harkinnut jo pitkään
16. Kirja, jota äitisi rakastaa 
17. Kirja, joka on mukaelma jostakin klassisesta tarinasta, esim. sadusta, Shakespearen näytelmästä tai kirjallisuusklassikosta
18. Yli 100 vuotta vanha kirja
19. Kirja, joka kertoo seksuaalivähemmistöön kuuluvasta henkilöstä/henkilöistä
20. Kirja, jonka valitset pelkästään kannen perusteella
21. Kirja, joka sinun piti lukea koulussa, mutta et lukenut
22. Muistelmateos tai elämäkerta
23. Kirja, jonka pystyt lukemaan päivässä
24. Kirja, joka tapahtuu paikassa, jossa olet aina halunnut käydä
25. Syntymävuonnasi julkaistu kirja
26. Kirjatrilogia
27. Nuorille tai nuorille aikuisille suunnattu kirja
28. Kirja, jonka nimessä on väri
29. Kirja, jossa on taikuutta
30. Sarjakuva-albumi tai -romaani
31. Elämäntaito- tai self-help-kirja
32. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat kotikaupunkiisi tai -kuntaasi
33. Kirja, jonka kirjoittaja ei ole kotoisin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta 
34. Kirja, jonka nimessä on numero
35. Kirja kirjailijalta, jonka nimikirjaimet ovat samat kuin sinulla
36. Runokirja
37. Kirja, joka on kielletty jossain päin maailmaa
38. Kirja, jonka lukemisen olet aloittanut, mutta joka on jäänyt kesken 
39. Kirja, jonka muistat lapsuudestasi
40. Tulevaisuuteen sijoittuva kirja
41. Kirja, jonka kirjoittaja oli yli 65-vuotias, kun kirja julkaistiin
42. Kirja, jonka lukeminen hieman nolottaa sinua 
43. Kirja, jossa on yli 500 sivua
44. Klassinen rakkausromaani 
45. Kirja, joka pelottaa sinua
46. Kirja, joka kertoo jonkin alkuperäiskansan jäsenistä tai kulttuurista, esim. saamelaiset, intiaanit tai aboriginaalit
47. Hauska kirja
48. Kirja, joka kertoo henkilöstä, joka on eri sukupuolta kuin sinä
49. Jännityskirja tai dekkari
50.  Kirja, jota kirjaston henkilökunta suosittelee sinulle

Lapsenlapsia tapaamassa

Kolme yötä jouluun - lauletaan. Mutta oikeastaan neljä vielä, koska jouluaattoonhan on kolme. Vanhan jouluperinteen mukaisesti joulu alkoi Tuomaanpäivästä 21.12. Tällöin aloitettiin jo hiljentyminen joulua varten, ja kaikki suuremmat työt lopetettiin. Tuomaanpäivänä oli vanhastaan oluenpano. Niinpä mies laittoi kyllä jo eilen kotikaljan/joulukaljan alkuun ja pullotti sen sitten tänään, Tuomaanpäivänä.

Joululahjapaketit on hyvä alkaa vähitellen paketoida. Aamupäivällä teimme yhdessä koko joukon paketteja, kun olimme lähdössä pääkaupunkiseudulle lapsenlapsia tapaamaan. Vaikka reissun tarkoituksena oli juhlia syntymäpäiväsankaria - tosin myöhässä - niin samalla veimme joulupaketit perille kuten yleensä joka vuosi ne toimitam etukäteen tähän perheeseen.

Aamupäivällä kipaisin myös seurakunnassa asioita hoitelemassa. Samalla kuvasin viraston käytävällä olevan seimiasetelman.

Nuorempi lapsenlapsi esitteli todistustaankin innokkaasti. Kaikki rastit olivat samassa rivissä! Tällä nuorella miehellä on harrastuksia joka sormelle. Vauhtia riittää, mutta myös rauhallistakin toimintaa.

Syntymäpäiväsankari tykkää mustikkapiirakasta ja niin taas tänäänkin aamusella leivoin mukaan sellaisen. Olisi ehkä pitänyt leipoa useampikin samantien.

Kun mies ajoi autoa, niin kerkesin neuloa sukkaakin menomatkalla, kun vielä oli valoisaa. Olen huomannut, että tummaa neulosta en enää näe hyvin neuloa. Nämä mustat sukat olivat joululahjatoivomus, joten pitihän ne kuitenkin saada valmiiksi. Nämä Seitsemästä veljeksestä kolmen ja puolen puikoilla neulotut sukat painavat 94 grammaa. Yläosaan tein resorin koko matkalta. Muutoin nämä ovat aivan perusssukat 48 silmukalla noin 37-38 -numeroiseen jalkaan. Vielä on listalla parit sukat ennen joulua!

Nyt Tuomaanpäivänä on edelleen ollut lämmintä lähes kymmenen astetta. Aivan erikoinen joulukuun loppupuolen lämpötila.

Kirjaston joulukuusi.

Saaristolaisleipäkokeilua

Innostuin leipomaan leipää. Tein pikaleipää eli saaristolaisleipää vain lyhyellä kohotusajalla. Leipätaikinaan laitoin:

1 l laktoositonta piimää, lämmitin kädenlämpöiseksi isossa kattilassa

1,5 pkt (á 50 g) hiivaa murustin sekaan ja sekoitin vispilällä kuten koko taikinan

1 rkl suolaa

3 dl siirappia

3 dl tuoppimaltaita

3 dl ruisjauhoja

3 dl kauraleseitä

10 dl vehnäjauhoja

Taikinan laitoin vuokiin leivinpaperin päälle. Kohotin vuoissa taikinaa tunnin verran. Paistoin leipiä yli puolitoista tuntia. 

Eilen vai oliko se jo toissapäivänä valmistuivat sukat Kerttu-mallin muunnelmana noin kolmivuotiaan jalkaan. Neuloin ne vaaleanpunaisesta Nallesta kolmosen puikoilla 44 silmukalla. Kuvio oli vain kuuden kerroksen mittainen, kun oikeassa mallissa se on kahdeksan kerroksen korkuinen. Yhdellätoista silmukalla puikollaan tein tuota kuviota ja pohjassa oli enää  kymmenen silmukkaa puikollaan, koska pienellä neidillä on kapoinen jalka. Sukat ovat kantapäästä terään 16 sentin mittaiset. Sukat painavat 36 grammaa.

Lauantaina olin hautajaisissa, joissa yhdessä oli erilainen toteutus kukkien kanssa. Koko suuri suku heitti leskeä lukuunottamatta yksittäiskukkansa hautaan. Joku heitti lisäksi hiekkaakin. Kun kansi laitetiin päälle, niin vihreälle kannelle tuli ykis iso kukkalaite valkoisista kukista. Kaunis. 

Koko suku puoivuotiaista leskeen oli koolla. Paljon lapsia ja kuitenkin suhteellisen rauhallista oli myös kotona muistotilaisuudessa, jossa laulettiin paljon ja muisteltiin monia tärkeitä kohtaamisia ja tapahtumia vainajan kanssa.

Tänään sunnuntaina on neljäs adventti ja sytytettiin neljäs adventtikynttilä.  Olin messussa. Ilokseni näin, että monta turvapaikanhakijaa oli tullut perheineen messuun. Tapasinkin muutaman heistä. 

Iltapäivällä olin "tonttukierroksella" eli vein joulumuistamisia ystäville ja sukulaisille. Eräässä kodissa oli tällainen jouluasetelma.

Illansuussa  oli kymmenisen astetta lämmintä. Taisi olla täällä joulukuun kaikkien aikojen ennätys.

Oranssiset miesten sukat ja Hirviöidenkin on kuoltava

Joululahjasukkia valmistuu vähitellen. Nämä oranssinväriset sukat olivat nuoren miehen toiveena. Tein niihin pitkän varren. Sukat on neulottu jälleen Seitsemän Veljes -langasta. Ne painavat 108 grammaa. Sukat lienevät 37-38 numeroiseen jalkaan sopivat. Neuloin ne 48 silmukalla kolmen ja puolen puikoilla. (Väri ei tule oikeuksiinsa tässä)

Olen lueskellut pitkään tätä Jaakko Tapanisen kirjaa Eero Huovisesta. Lähikuvassa Eero Huovinen. (Otava 2010). Kirja kertoo Eero Huovisesta lapsuudesta nykypäivään, dogmatiikan professorista,  piispanvirasta lähes eläköitymiseen asti. Kirja on kuten Huovinenkin tiukkaa pohdintaa täynnä ja vähän huumoriakin.

Jumalan tuntemiseen pyrkiminen on Huovisen elämän ja teologian tärkein asia., Pidäkkeettä riehuvat ihmislähtöiset tulkinnat uskosta ovat sen pahin uhka. Tämä tulee ilmi myös Eero Huovisen Katekismuksessa. Katekismus, jonka päätekijöinä Eero Huovinen, Leena Huima ja Matti Poutiainen olivat, siis kuitenkin siinä ovat Eero Huovisen ajatukset päällimmäisenä. Kirkolliskokous hyväksyi tämän jokseenkin sellaisenaan ja niin Katekismus sitten jaettiin joka talouteen syksyllä 2000.

Papin tehtäviin kuuluu lukea. Ajatteleminen ja lukeminen kulkevat käsi kädessä. Saa lukea, mitä haluaa, kunhan lukee, painotti Huovinen hiippakunnan pappien kokouksessa.

Eero Huoviseen tutustuin jo nuorena opiskelijana 1960-luvun lopulla, jolloin olin YKRIn puheenjohtajana ja hän EYL:n  puheenjohtajana. Neuvottelimme ja erotimme yhdistyksemme SKY:stä. Aikanaan sitten sain pappisvihkimykseni Helsingin hiippakunnassa, jossa vihkijänä oli Eero Huovinen. Huovisella on todella hyvä muisti: hän muistaa tapaamansa ihmiset nimeltäkin.

Fredrik Ekman on tukholmalainen kirjailija ja käsikirjoittaja. Magnus Bärtås on Tukholman taideteollisen korkeakoulun professori.He kävivät Pohjois-Koreassa ryhmämatkalla ja kirjoittivat matkastaan reportaasin Hirviöidenkin on kuoltava, ryhmämatka Pohjois-Koreaan. (Tammi 2014)

Kirja kertoo heidän matkastaan syyskuussa 2008. Matkan aikana kukaan ryhmäläisistä ei saa kuljeskella itsekseen, vaan pitää aina pysyä ryhmän mukana. Heillä on kaksi opasta, jotka johdattelevat heitä eri puolilla Pohjois-Koreaa lähinnä johtajien muistomerkkipaikkakunnilla. He näkevät vain hyvin vähän tavallisten ihmisten elämää eikä heillä ole lupa jutella kenenkään kanssa ellei siitä ole sovittu etukäteen.

Karmeita juttuja tulee esille lukemisen jatkuessa. Vaikeaa on ihmisillä. Tekijät ovat tehneet hyvää taustatyötä ja käyneet myös Etelä-Koreassa etsimässä vastauksia pohdintoihinsa.

Shin San-ok, Pohjois-Koreaan aikoinaan kidnapattu ja sieltä paennut elokuvaohjaaja  loi elokuvaksi Galgamethin, kertomuksen, jossa hyvä kuningas kuolee ja vallanhimoinen musta ritari EL EL oli myrkyttänyt tämän ja valmistautuu nousemaan valtaistuimelle. isä ehti kuitenkin ennen kuolemaansa antaa pojalleen, prinssille pienen outoa otusta esittävän veistoksen, Galgamethin. Kun prinssi kasteli sitä kyynelillään, tapahtui jotakin. Herätessään pieni sisiliskoa muistuttava otus katseli häntä. Prinssi tuijotti hirviötä kauhistuneena. Olio loikkasi kattokruunuun ja alkoi ahmia sen metallia. Olio kasvaa. Niin tästä oliosta tulee prinssin tukija taistelussa isän kunnian puolustamisesksi. Olio  johtaa kapinaa mustaa ritaria vastaan.  Kansa saa lopulta voiton, mutta hirviön on uhrattava henkensä. Hirviöidenkin on kuoltava. (Jotenkin tähän tapaan tuon elokuvan juoni kulkee ja kirjan nimi juontuu tästä).

Kiehtova, mutta surullinen teos.

Nämä kirjat osuvat lukuhaaasteen kohtiin  5,8, 9, 14, 22.
Kirjan vuoden 2015 lukuhaaste

1. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
2. Kirja, josta on tehty elokuva
3. Vuonna 2015 julkaistu kirja
4. Kirja, jonka kirjoittaja oli alle 25-vuotias, kun kirja julkaistiin
5. Kirja, jonka henkilöistä kaikki eivät ole ihmisiä
6. Kirja, jonka nimi on yksi sana
7. Novellikokoelma
8. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat Suomen ulkopuolelle
9. Tietokirja
10. Suositun kirjailijan ensimmäinen kirja
11. Sellainen suosikkikirjailijasi kirja, jota et ole aiemmin lukenut
12. Kirja, jota ystäväsi on suositeltu sinulle
13. Kirja, joka on voittanut merkittävän kirjallisuuspalkinnon, esim. Finlandia-palkinnon
14. Tositapahtumiin pohjautuva kirja
15. Kirja, jonka lukemista olet harkinnut jo pitkään
16. Kirja, jota äitisi rakastaa 
17. Kirja, joka on mukaelma jostakin klassisesta tarinasta, esim. sadusta, Shakespearen näytelmästä tai kirjallisuusklassikosta
18. Yli 100 vuotta vanha kirja
19. Kirja, joka kertoo seksuaalivähemmistöön kuuluvasta henkilöstä/henkilöistä
20. Kirja, jonka valitset pelkästään kannen perusteella
21. Kirja, joka sinun piti lukea koulussa, mutta et lukenut
22. Muistelmateos tai elämäkerta
23. Kirja, jonka pystyt lukemaan päivässä
24. Kirja, joka tapahtuu paikassa, jossa olet aina halunnut käydä
25. Syntymävuonnasi julkaistu kirja
26. Kirjatrilogia
27. Nuorille tai nuorille aikuisille suunnattu kirja
28. Kirja, jonka nimessä on väri
29. Kirja, jossa on taikuutta
30. Sarjakuva-albumi tai -romaani
31. Elämäntaito- tai self-help-kirja
32. Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat kotikaupunkiisi tai -kuntaasi
33. Kirja, jonka kirjoittaja ei ole kotoisin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta 
34. Kirja, jonka nimessä on numero
35. Kirja kirjailijalta, jonka nimikirjaimet ovat samat kuin sinulla
36. Runokirja
37. Kirja, joka on kielletty jossain päin maailmaa
38. Kirja, jonka lukemisen olet aloittanut, mutta joka on jäänyt kesken 
39. Kirja, jonka muistat lapsuudestasi
40. Tulevaisuuteen sijoittuva kirja
41. Kirja, jonka kirjoittaja oli yli 65-vuotias, kun kirja julkaistiin
42. Kirja, jonka lukeminen hieman nolottaa sinua 
43. Kirja, jossa on yli 500 sivua
44. Klassinen rakkausromaani 
45. Kirja, joka pelottaa sinua
46. Kirja, joka kertoo jonkin alkuperäiskansan jäsenistä tai kulttuurista, esim. saamelaiset, intiaanit tai aboriginaalit
47. Hauska kirja
48. Kirja, joka kertoo henkilöstä, joka on eri sukupuolta kuin sinä
49. Jännityskirja tai dekkari
50.  Kirja, jota kirjaston henkilökunta suosittelee sinulle

Sinapinkeltaiset sukat poikaselle

Pari päivää sitten sain valmiiksi sinapinkeltaisesta Seitsemän Veljes -langasta sukat 44 silmukalla. Aivan tavalliset resorivarret kaksi oikein, kaksi nurin ja sileää kantapäästä lähtien. Sukat painavat 81 grammaa. Ne ovat 34 numeroiseen jalkaan.

Lauantai on papeilla usein työpäivä hautausten merkeissä. Niin tänäänkin siunasin vainajan. Vaikka en olisi tuntenut vainajaa etukäteen, niin silti monesti tekee tiukkaa tuo toimitus. Toki sen toimituksen osaa ja pystyy hoitamaan, mutta kun elää siinä omaisten mukana hetkessä, niin myös saattavat  omat tunteet tuoda mieleen omien läheisten elämää ja kuoleman ja sitä kautta ikävän.
Jeesuksesta laulan, Jeesuksesta vaan, jolta syyni suuret anteeks sain ja saan,
jolta syyni suuret anteeks sain ja saan.
Hän mun syyni suuret poisti verellään, otti synnin orjan armoon, elämään,
otti synnin orjan armoon, elämään.
Katkoi verkot valheen, kahleet kuoleman, vangin vapautti, laps oon Jumalan,
vangin vapautti, laps oon Jumalan. (Virsi 276:1-3)
Tätä virttä laulettiin siunaustilaisuudessa.

Kerttu-sukat koululaiselle ja jo Kauneimpiakin laulettiin

Bussimatkoilla tänään neuloin valmiiksi taas uudet Kerttu-mallin sukat vaaleanpunaisesta Nallesta kolmosen puikoilla. Ne tulevat joululahjaksi yhdelle lapsenlapselle. (Vielä yli puolet lapsenlapsista on ilman joululahjasukkiaan.) Nämä sukat painavat 59 grammaa. Ne on neulottu 51 silmukalla:13, 12, 12 ja 14 puikollaan. Jalkapohjassa 14 silmukkaa puikollaan.

Olin ensimmäisellä tämän vuoden jouluaterialla. Maukasta ruokaa ja hyvää eläkeläisseuraa. Oli mukavaa tavata taas entisiä työtovereita ja kuulla kuulumisia.

Meistä eläkeläisistä oli yhdeksän saanut vuoden aikana taivaskutsun.

Illalla olin ensimmäisissä tämän vuoden Kauneimmissa joululauluissa pitäjämme sivukylällä. Kylläpä on pimeässä ikävä ajella mutkaisia teitä. Lunta kaipaisi valostamaan maisemaa. Mutta perillä laulupaikassa oli mukava tunnelma. Tosin huomasimme kanttorin kanssa, että soittimestamme puuttui nuottiteline. No, ei hätää, rakensimme sen pöydästä ja kirjapinosta.

Tänään Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä muistelimme häntä. Lauloimme molemmat lauluvihkossa olleet Sibeliuksen säveltämät joululaulut En etsi valtaa loistoa ja Jo joutuu ilta. Kerrotaan, että kotona Ainolassa Sibelius säesti tavallisesti itse joululaulut, mutta aina kun laulettiin En etsi valtaa loistoa, Aino-rouva asettui tätä laulua säestämään. Koko vihkosta emme sentään läpi laulaneet, mutta  kuusitoista laulua mahtui tuohon tunnin rupeamaan. Ja tänään, kuten yleensä aina, viimeisenä lauletaan tuo Maa on niin kaunis, joka vihkosessakin on viimeisenä.

Syksyistä joulukuuta

Vielä pari mehiläispesää piti käydä tutkimassa mökkireissulla. Eipä tänään ilma tuntunut lainkaan joulukuiselta. Muistelimme, että jonakin vuonna olimme tähän aikaan, itsenäisyyspäivän aattona. hiihtämässä.

 Mökin pihassa kukkivat orvokit. Muutama hiiri oli jäänyt kiinni lossaan ja kaikki rotanmyrkyt olivat hävinneet astiastaan. Vesimyyrät olivat tehneet kekojaan ja kolojaan ahkerasti.

Lämmin, aurinkoinen päivä oli hyvä viettää metsässä suppiksia poimien. Löysimme vielä puolukoitakin, mutta emme sentään niitä keräilleeet kuin suuhun.

Järven veden lämpötila oli 2,5 astetta, mutta ilma taisi olla päivällä peräti viitisen astetta. Lehtisellerit olivat alkaneet  kasvaa ja sain niistä maukasta vihreää. Samoin viinisuolaheinä teki uutta lehteä ja mintunlehtiäkin nypin vielä mukaan.

Eilen sain valmiiksi Olga-mallin sukat. Nämä painavat 58 grammaa. Sukat on neulottu Nallesta 64 silmukalla varsi ja 56 silmukalla resorista eteenpäin. Nämä lienevät sopivat 36 numeroiseen jalkaan.

Sana tänään:  Ohjaa minut totuuteesi ja opeta minua, sinä Jumalani, auttajani! Sinuun minä luotan aina. (Psalmi 25:5)