Sivun näyttöjä yhteensä

30.4.2020

Vappuaatto

Ei aivan tavallinen vappuaatto. Aamupäivällä siivoilin huushollia, etenkin keittiötä. Olin ollut pari viikkoa mökillä ja mies oli ollut kotosalla itsekseen. Kaikenlaista touhua oli hänellä riittänyt keittiössäkin, ei aina niin jälkien korjaamiseen ollut aikaa. Ja hommia oli ollut sellaista, mitä ei tavallisesti tehdä keittiössä!

Päivällä pistäydyin tutkittavana terveyskeskuksessa, jossa eilen olin verikokeissa. Sain lähetteet eteenpäin. Ehkä vähitellen selviääkin, mikä minua vaivaa. Yhden hankaluuden kyllä tiedän: vasen polvi taas kreikkaa. On hieman hankalaa nousta portaita. Tasamaalla kyllä kävelen hyvin  ja olen tehnyt pitkiä sauvakävelylenkkejä mökkimaisemissa.
Iltapäivällä tein taas litran annoksen laktoositonta ja munatonta pullataikinaa, jonka jaoin munkkipyöryköiksi ja kanelipulliksi.Leivoin myös kolme pellillistä sämpylöitä. Kun olin paistanut paistettavat, laitoin öljyn kuumenemaan ja paistoin munkit, joista osan sokeroin. Sokeroimattomat laitan pakastimeen ja kun otan ne ja lämmitän, samalla sitten sokeroin munkit.
Illalla saunan jälkeen munkkeja ja simaa sekä perunasalaatia natkkien kera. Löysimme koristeluiksi serpentiinejä ja pari ilmapalloakin ja hassut pahviset hatut sekä pillit, mitkä oli hankittu joskus vappuiloksi pienille vieraille. Kun nyt koronakaranteenin aikana ei ole lapsenlapsia, niin leikimme itse!


24.4.2020

Miesten sukat ja KAL

 Sukat neuloin lahjaksi saamastani Socki-langasta. Jotta lanka olisi riittänyt, neuloin seiskaveikalla resorit, kantapään ja kärjen. Toisen sukan terä on neulottu monen monesta pätkästä. Lanka oli solmittu muutamasta kohdasta ja jatkui aivan eri kohdalla raportista kuin normaalisti olisi pitänyt. Etsimällä lähes onnistuin. Pari lyhyttä pätkää jäi yli kerästä. Muutoin sukat ovat aivan perussukat. Neuloin ne 3,5 numeron puikoilla ja silmukoita oli aluksi 52.  Terän pituus on  noin 28 cm. Sukat painavat 145 grammaa. 
Äitienpäivä-KAL on jatkunut jo monta päivää ja 67 kerrosta tähän mennessä. Joka aamu tulee netistä noin 10 kerrosta lisää sukkaohjetta. Vielä olen aikataulussa!
Lyhytvartiset äitienpäiväsukat (KAL) alkoivat tänään tässä samassa yhteisneulonnassa noiden polvisukkien ohella.  Nämäkin ovat Novitan Timo seiskaveikkaa, nyt sinisenä. Neulon  nämä sukat 3,5 numeron puikoilla. Tässä tämänpäivän neuletta. Sen jälkeen kuvio jatkuu samanlaisena kuin polvisukassa.

21.4.2020

Mökkielämää

Olen viettänyt korona-aikaa mökillä yksikseni.  
Katiska on ollut järvessä. Sain saalista 9 kappalaletta. Ahvenet nyljin lounasruoaksi. Olipa maukasta syötävää juuri tuoreena.
Mökkimaisemissa olen kuljeskellut pitkin metsäteitä ja metsäpolkuja. Olin ajatellut lähteä heti pääsiäisen jälkeen pyhiinvaellukselle kulkemaan Portugalin Lissabonista kohti Santiago de Compostelaa. Korona-viruspandemia sotki minun suunnitelmani. Siksi olenkin nyt yksin mökillä ja kävelen päivittäin. Joku päivä enemmän, joku vähemmän tulee askeleita. Lähiseutu tulee tutuksi.
Kun mökki on metsdän keskellä, ei täällä tapaa juuri ketään, joten todella luonnon helmassa saa olla.

Mökkipihassa teen kevättöitä. Olen haravoinut, kääntänyt kasvimaita, tyhjentänyt kompostin mullasta ja sen jälkeen kompostorin puolestaan kompostiin lehtien sekaan. Olen kääntänyt kantoja ja tehnyt uutta kasvimaata kantojen tilalle - perunamaa tulevaksi kesäksi.
Joskus tekee mieli leipoa. Ja kun on tarpeeksi laiska, niin vain lusikalla sekoittaen saa aikaan taikinan. Näihin ns. läppösiin laitoin vähän vanhentuneen laktoosittoman maustamattoman jogurtin, leivinjauhetta, suolaa, tyrnijauhetta, valkosipulijauhetta, seesaminsiemeniä ja vehnäjauhoja sen verran että sain löysähkön taikinan. Nostelin pieniä nokareita pellille ja tasoittelin ne sitten myös lusikalla. Paistoin 225 asteessa 13 minuuttia pellillisen eli yhdeksän kappaletta.

Äitienpäivä-KAL eli polvisukan yhteisneulonta on jo näin pitkällä. Tämä neulonta kestää  18.4.-6.5.2020.

19.4.2020

Oletus että kaikki käy hyvin

Ennen pääsiäistä, maaliskuussa, olin lähdössä Lappiin Saariselälle hiihtämään. Juuri lähtöä edeltävänä päivänä tuli koronavaroitus ja matka peruuntui. Toinenkin kevään matkaunelma sai lähdön. Minun oli tarkoitus aloittaa pyhiinvaellus Lissabomista 14.4.20. Korona esti tuonkin matkan. Olin lähdössä mökille keväthommiin. Korona esti senkin sulkemalla Uudenmaan maakunnan, jossa mökkini on.

Kun Uudenmaan koronarajoitus purettiin, lähdin heti mökille lähtemättömysssuosituksista huolimatta. Olen saman keskusairaalapiirin alueella ja terveyskeskuslääkärihoitokin toimisi samalla tavoin kuin kotoa. Kaupassa en käyne täällä. Mies jäi kotiin hoitelemaan puutarhaa, kotona olevia mehiläisiä ja muita hommia. Täällä mökillä olen yksin nyt vaeltamassa pyhiinvaellustani omalla tavallani.

Heräsin tänäänkin aikaisin aamulla auringonpaisteeseen. Kun lähdin huussireissulle, aistin kevättuulen, veden liplatuksen järvellä, maasta nousevan mullan tuoksun, valkovuokot ja sinivuokot sekä pikkulintujen rienullisen laulun. Viileää oli vielä pihalla yöasussa vaeltaa, mutta sisälle en olisi malttanut lähteä kuunnellessani tuota konserttia. Ei autoja, ei ihmisääniä. Oi tätä onnea.

Kaminaan ladoin puita ja tuohenpalasen. Sytytin tulen antamaan lämpöä yön jälkeen. Kaapista kaurahiutaleita kourallinen lautaselle, kannusta vettä päälle ja nuo pariksi minuutiksi mikroon. Aamupuuro valmis. Tyrni-omenahilloa jääkaapista puuronsilmäksi. Teevesi kiehumaan ja tee hautumaan, lääkkeet.

Ensimmäinen aamuannos Sanaa ja laulu netistä: Aurinkomme ylösnousi...Kesälinnut taivaan alla iloisina lentävät. Sulaneella sydämellä laulaa toukomettiset... Toukomettiset eli sepelkyyhkyt ääntelevät, tavallaan huhuilevat, paraikaa lähimetsikössä. Toukomettisen nimessä yhdistyy kylvöä tarkoittava sana touko ja metsässä asuvaa kyyhkyä tarkoittava sana mettinen.

Pihalle lähdin tutkistelemaan tarkemmin yön tapahtumia. Vajasta löytyi lossasta hiiri, jonka kiikutin kivenkoloon, jonne hautaan kaikki kiinnisaadut. Mies nimittää minua hauturiksi, mainitsee, että jo ammatinkin puolesta saan mökillä hoitaa kuolleet. Lossan asettelin uudelleen paikoilleen. Onneksi sidoin lossaan narun, jonka toisen pään kiinnitin vajan parruun. Näin tuo lossa ei päässyt karkuun, kuten pari edellistä oli hävinnyt jonnekin huussiosan alle piiloon tai metsään. Pari uutta myyränreikää huomasin kasvilaatikoiden luona. Kunpa lähistön pöllönpesään tulisi pöllö asustamaan ja pitämään pikkueläinkantaa pienempänä! Katiska oli edelleen tyhjä. On tuullut niin kovasti, etten ole yksin uskaltanut verkkoa laskemaan. Lounas on siis kasvisvoittoinen.

Etsin Ikea-kassin ja pienen lastenlapionysän ja lähdin lähimetsikköömme kaivamaan vanhasta muurahaispesästä sisustaa huussikuivikkeeksi. Tuolla kassilla sitä on hyvä kantaa olkapäällä.

Edellispäivien urakan jälkeen selkä on vielä jäykkä: Tyhjensin kompostin mullasta lapiolla. Tänä talvena se ei ole tainnut edes olla jäässä. Osan multaa kärräsin kottikärryillä jo kasvimaalle. Tyhjensin myös kaivonrenkaat, joissa kasvatan kurkkua ja kesäkurpitsaa – kompostissa kasvaa puolestaan talvikurpitsaa. Kaivonrenkaisiin laitoin uutta kompostia pohjalle, sitten kärräsin hevosenlantaa reilusti ja hieman multaa ja kalkkia ja taas multaa. Ovathan lähes valmiina odottamassa kasveja.
Eilen haravoin lehtiä ja kärräsin niitä tyhjentyneeseen kompostiin. Lehtien väliin hain kompostorista täytettä: viime vuoden huussityhjennykset. Nekään eivät olleet jäätyneet talvella. Kun sain kompostorin tyhjäksi ja uudelleen kasattua, huussista vedin maata myöten täyden saavin kompostorin juurelle. Mietin, miten sen jaksaisin yksin nostaa ja kipata kompostoriin. Sain idean: raahasin puutarhatuolin kompostorin viereen ja hivuttamalla sain saavin tuolille. Tauko ja pohdinta, miten eteenpäin. Nousin tuolille ja sain kuin sainkin saavin reunan ujutettua kompostorin päälle ja kaikin voimin ponnistaen kaadoin seoksen kompostoriin, päälle lehtiä ja multaa. Vielä iso ponnistus: painava kompostorin kansi samalla tavoin tuolin avulla paikoilleen.
Päivälenkillä käväisin poimimassa sinivuokkoja sekä valkovuokkoja maljakkoon. Onneksi tänään ruoanlaitto ei vie kauaa aikaa: minulla on pakastimessa vielä muutama annos kurpitsasoppaa ja punajuuriohralaatikkoa.

Kuuntelin jumalanpalveluksen radiosta. Korona-ajan kokoontumisrajoitukset muuttavat käytäntöjä. Eipä pääse kirkkorakennukseen sisälle eikä voida pitää messuja eli ehtoollisjumalanpalveluksia. Koronakaranteerilaisena eli yli 70-vuotiaana on liikkumisrajoitus sekä työrakoitus: Tämän ikäiset papitkaan eivät saa tehdä töitä eli liikkua ihmisten joukossa. Vielä kuukausi sitten (toki jo karanteerilaisena) pidin ensimmäisen striimatun jumalanpalveluksen mökkipaikkakunnan kirkossa, jolloin paikalla oli kolme henkilöä: suntio, kanttori ja pappi. Toki vielä silloin voin kirkossa vihkiä pariskunnan parin todistajan läsnäollessa ja myös samana päivänä kastaa pienen vauvan. Kasteetkin ovat nykyään pääsääntöisesti kirkoissa ja vain hyvin pienen läsnäolijajoukon kera. Striimattuina nekin kulkeutuvat sitten muille läheisille.

Sukanneulonta sopii jokaiseen päivään, sunnuntaipäiväänkin. Netissä on taas Taimitarhan haasteneulonta, jossa joka päivä parin kolmen viikon ajan tulee polvisukkien pitsi-palmikkoinen ohjepätkä äitienpäiväsukkiin. Toki neulon sukkia muutenkin.
Joka päivä käyn lenkillä metsäteillä ja metsäpoluilla. Nautin hiljaisuudesta, luonnosta ja kaikenlaisesta puuhailemisesta. Kesää odottelen kylvämällä siemeniä ja istuttamassa perunaa, seurailemassa kohta alkavaa marjojen kukintaa, uutta kasvua vartoamassa.

Meillä eläkeläisillä on vähemmän hätää kuin nuoremmilla. Meillä on eläke eikä korona ole muuttanut meidän elämäämme kuin rajoittamalla liikkumista. Maassamme toki vielä on mahdollisuus ulkoilla, vaikka ei olekaan voinutkaan tavata kasvoista kasvoihin ihmisiä, ei edes lapsia ja lapsenlapsia. Ikävää on voinut lievittää muun muassa Skypen ja Whatsappin kautta. Onneksi yhteydet näitä kautta toimivat.

On toivoa paremmasta. Jos maailma käy pohjalla, niin sittenhän suunta on vain ylöspäin. Koronakin loppuu joskus. Mauno Koiviston sanoin: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.

Bibistä burkiniin

 
Annastiina Heikkilän, Yleisradion uutistoimittajan, teos Bikinistä burkiniin - totuuksia ranskatar-myytin takaa (S&S 2018) ranskattaren ja ranskattaren. Ranskattaria on karkeasti jakaen kahdenlaisia: niitä, jotka ovat hoikkia, nuoria, nättejä ja niitä, jotka eivät ole. Nuo toiset saattavat olla todella äykkäitä ja kaikin tavoin muuten hyviä, mutta ulkonäkö saattaa olla kertoa vaikka lihavuudesta tai väärästä väristä. Huom! korkokengät ovat yhä virallisissa yhteyksissä naisen mitta. Ne symboloivat tyylikkyyttä, seksiä ja valtaa. 
Ranskassa arvostetaan äitiä, jonka elämä säilyy huolimatta lapsen saamisesta ennallaan. Niinpä vauvat muutaman kuukauden ikäisenä viedään hoitoon tai hankitaan hoitaja kotiin.  Ranskassa mennään myös parisuhde edellä, ei lapsen ehdoilla.

Ranskalainen nainen ei ole hunnutettu, koska hän on vapaa. Ranskassa ei suvaita minkään uskonnon tunnuksia ja huivia pidetään musliminaisen tunnuksena. 

Burkini on uimapuku.  Hunnun sijasta burkiniin kuuluvassa pitkähihaisessa tunikassa on huppu. Sen lisäksi uima-asuun kuuluvat pitkälahkeiset leggingsit. Tällaisen uimapuvun, yhdistelmä bikinistä ja burkasta suunnittelija on libanonilais-australialainen Zanetti. Ranskassa burkinit nousivat julkiseen keskusteluun, kun useat eteläranskalaiset kaupungit kielsivät burkinien käyttämisen rannoillaan. (Nyt peruttu). Yksi tapaus aiheutti tuon kohun. 

Tunnustuksettomuuden pitäisi mahdollistaa eri tavalla uskovien ja uskonnottomien yhteiselo, mutta se on sekoittunut vaatimukseen kaikki elämänalat kattavasta neutraaliudesta, mainitsee koulutettu musliminainen Sarah Zouak.

Bibi puolestaan on lempinimi  presidentti Marcosin puolisolle Brigitte Macronille.

Naisen ja miehen asema yhteiskunnassa on erilainen. Nainen, kaunis ja aina meikattu, laiha, hoitaa työnsä ja  kodin ja lapset, mies vain työnsä. Mies on pomo.

Helmet-lukuhaasteen 2020 kohtiin
35. Kirjassa käytetään sosiaalista mediaa
37. Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

 Aikuisten lukudiplomin 2020 kohtaan
Valtaa ja vallankäyttöä.

17.4.2020

Äitinpäiväsukat 2020

Taas Taimitarhassa on luvassa yhteisneulontaa. Kiva, kun aamuisin on tiedossa ohjelmaa neulomisineen. Toki muutakin ohjelmaa pävään mahtuu, mutta tällainen neulomisjuttu tuntuu kivalta  jälleen.

Huomenna alkaa uusi Äitienpäivä-KAL. Tänään on jo tiedossa silmukkamäärä ja silmukoiden jako puikoille. 66 silmukkaa ja puikoilla 17-16-16-17. Niinpä laitoin langat jo puikoille valmiiksi lilasta Timosta, langasta mitä mökiltä löytyi sopivasti kaksi kerää samaa väriä.
KAL on 18.4.-6.5.2020. Ohjepätkät julkaistaan joka aamu. Tulossa on siis polvimittaiset pitsi-, palmikko- ja pintaneulesukat. Varren pituus n. 40cm. Lankana Novitan 7 veljestä. Lankaa pitää varata noin 180 grammaa. Suosituspuikot ovat 3,5 paksuiset, mutta kokeilen kuitenkin kolmosen puikoilla, koska minun pohkeeni on vain 32 cm, kun ohjeen sanotaan  olevan sopiva 35-39 cm pohkeille. Kahta sukkaa neulotaan samaan aikaan.
Jos intoa riittää, toiset, lyhytvartiset, sukat voisi aloittaa 24.4.
Sukkien malli on jälleen Niina Laitisen suunnittelema.

16.4.2020

Miesten raitasukat

Lastenlasten isän syntymäpäiväsukat valmistuivat vihdoin löytämistäni jämälangoista.  Kymmenen kerrosta resoria kaksi oikein kaksi nurin niin varren suussa kuin juuri ennen kantapäätä. Varsi ja terä vuorotellen kahden kerroksen raitoja. Silmukoita 52 varressa, terässä pohja osassa 12 puikollaan, päällä 13. Vahvistettu kantapää ja leveä nauhakavennus.  Sukat painavat 135 grammaa. Kirjava lanka marinoitunutta Novitan seiskaveikkaa, tumman harmaa lienee Kotikultaa.

11.4.2020

Lankalauantaina langat sukiksi

Löysäpipoisten JyJyn 2020 viimeinen neule on neulottu eli pienen lapsen sukat, jotksa painavat 27 grammaa. Nämä sukat neuloin Niina Laitisen ohjeen Soulmates mukaan 36 silmukalla kuuden kerroksen kuviolla. Tykkään neuloa tätä mallia. Ohjeesta poiketen neulon langankierron myös nurjalla takaa. Silloin ei jää niin isoa reikää kuin muuten.

Nämä sukat on neulottu  ns. vegaanilangasta eli Katian keltaisesta Cotton strechistä kolmosen puikoilla. Neuloin vegaaniperheen pienokaiselle varmuuden vuoksi sukkaa tällaisesta langasta. Paljon löysempää tällä tulee samalla silmukkamäärällä kuin villalangalla.

Kaikki valmiina Löysäpipoisten Jouluyöstä Juhannusyöhön (JyJy) 2020 -haasteessa.

1. Tytön lapaset Seiskaveikasta. Aloitettu 29.12. Valmiit 30.12. Paino 56 grammaa.
2. Kosteudenkerääjä jämälangoista. Aloitettu 31.12. Valmis 1.1. Paino 40 grammaa.  + toinen kosteudenkerääjä. Aloitettu 12.1. Valmis 13.1. Paino 32 grammaa. yht. 72 grammaa.
3. Villasukka Nokkonen Seiskaveikasta. Aloitettu 3.1. Valmiit 5.1. Paino 99 grammaa.
4. Villasukka Puolukkapuuro Nallesta. Aloitettu 5.1. Valmiit 10.1. Paino 56 grammaa.
5. Soulmates-sukat lapselle keltaisesta Katia cotton stretchistä. Aloitettu 13.1. Valmiit 11.4. Paino 27 grammaa. + Junasukat Nalle Gardenista. Aloitettu 20.1. Valmiit 22.1. Paino 46 grammaa. yht.  73 grammaa.
6. Suomi 100 -sukat Nallesta. Aloitettu 13.1. Valmiit 18.1. Paino 55 grammaa.
7. Olga-sukat Nallesta. Aloitettu 16.1. Valmiit 20.1. Paino 61 grammaa. 
8. Kerttu-sukat Seiskaveikasta. Aloitettu 23.1. Valmiit 29.1. Paino 97 grammaa.
9. Ystävänpäivä-KAL sukat Nallesta. Aloitettu 23.1. Valmiit  10.2. Paino 136 grammaa
10. Ystävänpäivä-KAL II sukat Nallesta. Aloitettu 24.1. Valmiit 11.2. Paino 145 grammaa. 
11. Levottomat-sukat Venlasta. Aloitettu 29.1. Valmiit 14.2. Paino 58 grammaa.
12. Kerttu-sukat Seiskaveikasta. Aloitettu 4.2. Valmiit 12.2. Paino  92 grammaa.
13. Nukenvaatteita. Aloitettu 17.2.Sukat Nallesta Valmiit 17.2. Paino 11 grammaa. Kaulaliina Seiskaveikasta Aloitettu 18.2. Valmis 18.2. Paino 8 grammaa. Myssy Seiskaveikasta. Aloitettu 20.2. Valmis 20.2. Paino 18 grammaa. Villatakki Nallesta.  Aloitettu 27.2. Valmis 6.3. Paino 29 grammaa.  Nuken neuleet paino yht. 66 grammaa.
14. Unikko-sukat Seiskaveikasta.Aloitettu 24.2. Valmiit 7.3. Paino  132 grammaa 
15. Villasukat Seiskaveikan Polkasta. Aloitettu 15.2. Valmiit 16.2. Paino 91 grammaa.
16. Jonesit-sukat Seiskaveikasta. Aloitettu 20.2. Valmiit 21.2. Paino 125 grammaa.
17. Körttisukat Nallesta. Aloitettu 24.2. Valmiit 14.3. Paino 64 grammaa. 
18. Keijukainen KAL Nallesta. Aloitettu 25.2. Valmiit 9.3. Paino110  grammaa.
19. Yllätys-KAL Seiskaveikasta. Aloitettu 27.2. Valmiit 17.3. Paino 68 grammaa.
20. Kultaa hiuksissa -sukat Nallesta. Aloitettu 27.2. Valmiit 19.3. Paino 52 grammaa.

8.4.2020

Pääsiäissukat

Pengoin tänään lankalaatikkoa ja käsiini osui lastenlasten äidiltä saamani Sockin keväisen kirjava lanka. Neuloin aivan perussukat 48 silmukalla 3,5 puikoilla. Varsi on yksi takaa oikein, yksi nurin neuleella. Kantapää ja kärki ovat Novitan oranssia Seitsemää veljestä. Kantapää on vahvistettua neulosta ja kärjessä leveä nauhakavennus.
Sain kirjavan langan osumaan tasan molempiin sukkiin. Sukat painavat 93 grammaa. Ne sopinevat noin 38 - 39 numeron jalkaan.

6.4.2020

Valepalmikkoa varressa

Neuloin Missiokauppaan lyhytvartiset sukat vihreästä Nallen jämäkerästä ja vihreänkirjavasta Nalle Pellosta kolmosen puikoilla aluksi varressa 55 silmukalla. (Kuva vääristää värit)

Joustimena oli valepalmikkoa. Neuloin sitä kolme kuviota ennen vahvistettua kantapäätä. Terä sileää kahden kerroksen raidoin. Terässä pohjassa toisissa sukissa 13, toisissa 12 silmukkaa puikollaan ja päälliosassa molemmissa pareissa 13 silmukkaa puikolla. Kärjessä leveä nauhakavennus, kavennukset joka kerroksella. Sukat sopinevat noin 38 numeron jalkaan.
Sukat painavat 56 ja 57 grammaa.

Valepalmikon neuloin 15, 15, 15 ja 10 puikollaan.
1.-3. kerros: kolme oikein, kaksi nurin
4. kerros: nosta yksi silmukka neulomatta puikolle, neulo kaksi seuraavaa, siirrä nostettu silmukka kahden neulotun yli, kaksi nurin.
5. kerros: neulo yksi oikein, tee langankierto, neulo yksi oikein, kaksi nurin.
Toista näitä viittä kerrosta.

3.4.2020

Skype-synttärit

Aprillipäivää vietimme kotosalla karanteerissa aprillaamatta. Teimme päivän mittaan tavallisia normaaleja hommia me. Illalla oli sovittu päivänsankarin perheen ja isovanhempien ja vanhempien sisarusten perheiden kanssa virtuaalisynttärit.
Niinpä mekin varauduimme saamamme ohjeen mukaan kattamaan syntymäpäiväkattauksen valmiiksi.
Kun yhteys avautui, näimme päivänsankarin, hänen juhlatarjoilunsa ja kynttilän puhalluksen. Samaan aikaan  mekin puhalsimme kakkukynttilät kotona. 
Lauloimme onnittelulaulun yhteen ääneen kaikki, missä kukin oli kotonaan. 

Kun päivänsankari oli nauttinut herkkunsa, hän sai syntymäpäivälahjan, avasi paketin (isojen sisarusten avustuksella) volkkarinsa.
Syntymäpäiväohjelmana isä piti tietokilpailun. Kysymykset koskivat päivänsankaria mm. painoa ja pituutta. Isot sisarukset soittivat pianolla ja viululla useita kappaleita. Juttelimme kuin olisimme olleet samassa tilassa.

Eipä muulla tavoin tällä joukolla olisi näin karanteeriaikana voinutkaan viettää synttäreitä.

2.4.2020

Tähdet meren yllä - sukat valmiina

Niina Laitisen KAL-neuleen taas innostuin tekemään. Päivän vittäin oli mukava nähdä, millainen kuviosta tulee. Kuvion perusmalli oli samanlainen kuin lapasista.

Neuloin sukat jälleen samanvärisistä langoista, tummansinisestä eli meren sinisestä ja puhtaan valkoisesta Novitan Seitsemän veljes-langasta lähes ohjeen mukaan. Jotenkin niin edellisessä Tähdet meren yllä kuin tässäkin neuloin niin kireää, että tästä tuli lapselle sopiva kuten noista lapasistakin. Niinpä hieman lyhensin kärkeä, että suhde säilyisi jalan pituuteen. Neuloin kärjen joka kerroksella kaventaen. Aloitin kavennukset myös  jo kolme kerrosta aikaisemmin.

Oletan näiden sopivan kohta kuusi vuotta täyttävälle lapsenlapselle, pojalle.
Sukat painavat 101 grammaa.

1.4.2020

Kirkastettu sydän

Martta Haatanen vuonna 1943 julkaistu Kirkastettu sydän (Gummerus) on romaani suomalaisesta äidistä.
Kirja kertoo papin puolisosta Lea Helpistä, jolla on lopulta kymmenen lasta, kuusi poikaa ja neljä tyttöä. Hentoinen ja pienikokoinen yliopistossa opiskeleva Lea oli avioitunut noin 25 vuoden iässä nuoren papin Ahdin kanssa. Ahti oli kirkkoherra ja samalla myös sotilasarvoltaan kapteeni. Perhe asui pappilassa pienessä maaseudun kirkonkylässä. 15 vuotta Ahti ja Lea olivat olleet aviossa. Kymmenen vuotta tämä pappila oli ollut heidän kotinsa.

Kun sota syttyi, lähti Ahtikin taas rintamalle vapaaehtoisena. Lealle jäi vastuu perheestä.

Mieheni haavoittui nuorena poikana Vienassa, ja se oli hänen tunnollaan kuin lunastamaton asia - se taistelu ja Vienan kansan kohtalo. Talvisodassa hän joutui kokemaan takaisinmarssin. Näiden tosiasioiden ollessa takanapäin  voi ymmärtää, miksi hän on siellä taas nyt. selitti Lea Ahtia tuuraamaan tulelelle pastorille.

Ahti kaatui. Lea odotti kymmenettä lastaan. Lea joutui muuttamaan pappilasta muualle, missä toisaalta hyvää oli lasten mahdollisuus käydä koulua pitemmälle kuin entisellä paikkakunnalla.

Kirja kertoi sodanaikuisista tapahtumista, kun talvisodan jälkeen uudelleen joukot lähtivät puolustamaan isänmaata. Usein kirjeiden välityksellä tuli esille, mitä tapahtui kotirintamalla ja mitä sotarintamalla.

Kerrotaan, että kirjan  Ahti Helven esikuva on Kivijärven kirkkoherra Väinö Havas,  joka kaatui hyökkäysvaiheessa loppukesällä 1941.

Täsät kirjasta on tehty vuonna 1943 elokuva, jonka ohjasi Ilmari Unho. Elokuva joutui sitten kolmeksikymmeneksi vuodeksi  esityskieltoon poliittisen suuntauksen takia.

Lainasin tämän kirjan alunperin täpin  Kirja on vanhempi kuin sinä vuoksi.

Tämä teos osuu Helmet-lukuhaasteen 2020 kohtiin
1. Kirja on vanhempi kuin sinä
9. Kirjassa kohdataan pelkoja
31. Kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla
37. Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa
44. Kirjassa on kirjeenvaihtoa
46. Kirjassa on sauna