Lahden Suomi-Unkari seuran historiikki julkaistiin

Torstai-iltana juhlittiin. Koko vuoden olimme suunnitelleet ja keränneet tietoja historiikkia varten siis Ilkka Haapola oli tehnyt niin. Me toiset hallituksen jäsenet vain hyväksyimme ja teimme ehdotuksia kirjaan tulevista jutuista. Ilkka teki suuren työn etsimällä vanhoista pöytäkirjoista ja muusta mateeriaalista, mitä 70 vuoden  mittaan yhdistyksessämme oli tapahtunut. Yhdistys on perustettu vuonna 1952. Ystävyysseura on ollut erityisesti yhteyksissä Lahden ja Unkarin Pécsin kaupungin kanssa solmitun ystävyyskaupunkisuhteen jälkeen Pécsiin. Olemme vierailleet vuorotellen parikymmentä kertaa toisissamme viikon verran virallsiten vierailujen lisäksi.

Torstaina Trion LAVA-tilassa oli julkaisutilaisuus. 

 

Ilkka piti juhlaesitelmän kiinnostavasti kuvien kera. Jokainen seuran jäsen sai oman kappaleensa kirjaa. 

Kansantansseja

Hollo ja Martta -festivaali on vuoden välein Hollolassa ja muualla Päijät-Hämeessä järjestettävä kansantanssin ja –musiikin kansainvälinen festivaali. Tänä vuonna festivaalille kutsuttiin neljä kansainvälistä kansantanssi- ja –musiikkiryhmää (Turkki, Kroatia, Unkari ja Ukraina), yhteensä 100 kansainvälistä osanottajaa.

Hollolan Nuorisoseuran Kukossa olivat tänään unkarilaiset ja ukrainalaiset esiintyjät tanssimassa, laulamassa ja soittamassa. Tarjoiluna saimme unkarilaista gulassikeittoa ja omenapiirakkaa.

 

Unkarilainen Csutri-tanssiryhmä ja Pünkösdi Rózsa Pioni –lauluryhmien tavoitteena on oppia ja esittää Karpaattien altaassa asuvien unkarilaisten tansseja, lauluja ja kansanpukuja. Kymmenen vuoden aikana heillä on ollut monta sataa menestyksellistä esitystä Unkarin ulkopuolella myös useassa Euroopan maassa järjestetyillä folkfestivaaleilla esim. Tsekissä, Puolassa, Italiassa, Kreikassa, Espanjassa sekä Sloveniassa.

Ryhmien repertoaari sisältää myöskin alkuperäisiä kansantansseja ja -lauluja Transilvaniasta, Etelä-Unkarissa sijaitsevasta Sárközistä ja Pohjois-Unkarista. Esityksissä musisoi Gobé-yhtye.

Ukrainalainen kansantanssiyhtye ”Radist” on perustettu vuonna 1998 Vinnytsian kaupungissa, joka on Vinnytsjan alueen hallinnollinen keskus Läntisessä-Ukrainassa. Olemassaolonsa aikana yhtye on menestyksekkäästi esiintynyt kiertueilla niin Ukrainassa kuin kaukana sen ulkopuolella.

Yhtyeen ohjelmisto on poikkeuksellisen monipuolinen. Sen perustana on ukrainalainen kansantanssi. Yhtyeen konserttiohjelmassa on mukana perinteisiä tansseja Ukrainan eri alueilta. Jokainen tanssi on oma tarinansa ja sisältää valtavan määrän fantastisia temppuja, viimeistä piirtoa myöten hiottuja liikkeitä ja upeita pukuja.

Linnassa

 

Sunnuntaina ystäväperheen kera pääsimme tutustumaan Bory Jeno (1879-1959) rakentamaan linnaan,  Boryvár,  Székesfehérvarissa.

 Boryvárissa Székesfehérvárissa oli kaksi taiteilijaa elänyt rakastavan avioliiton, ja linnassa kaikkialla on paljon heidän töitään ja myös muiden taiteilijoiden.

Jenő Bory (1879 – 1959) osti kesällä 1912 tontin, jolla tuolloin oli vain pieni lehdistötalo, viettääkseen kesät täällä perheensä kanssa, ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen hän aloitti rakentamisen. Hän työskenteli rakennuksessa noin neljäkymmentä kesää, pikkuhiljaa seinät kasvoivat maasta, äärimmäisen monipuolisen arkkitehdin, taidemaalarin ja kuvanveistäjän fantastinen unelma toteutui. Hän ja hänen vaimonsa, taidemaalari Ilona Komócsin , rakensivat linnan lähes yksin vähällä avustuksella, kun taas Jenő Bory suunnitteli kaiken paikan päällä vähällä suunnittelulla. Guinness _linna on myös merkitty ennätyskirjaan suurimpana miehen omilla teoillaan rakentamana rakennuksena. Luonnollisesti sillä välin hyvin tuottelias taiteilija teki veistoksia ja maalauksia, lukuvuonna hän opetti Budapestissa, Kuvataideakatemiassa ja Taideyliopistossa, vietti kesät täällä, laajentaen ahkerasti elämänsä pääteosta.

Vuonna 1934 hän avasi tuolloin mainetta saaneen linnan yleisölle, opasti vierailijat jo valmiiden huoneiden ja rakennuksen osien läpi. Tietenkin suurin osa ammatista puhui linnasta halveksivasti, pitäen sitä hulluna huijauksena, itseään palvelevana fantasmagoriana, pääomakitsina, mutta kävijät ihastivat taiteilijan omistautumista, intohimoa ja satulinnan romantiikkaa. Monet ihmiset kysyvät, mistä kaikki nämä rahat ovat peräisin?
Jenő Bory oli kiireinen kuvanveistäjä, taidemaalari ja arkkitehti, häneltä tilattiin lukemattomia julkisia veistoksia, hän suunnitteli myös useita rakennuksia ja sijoitti kaikki tulonsa rakennettavaan linnaan. Valitettavasti toisen maailmansodan tuho ei myöskään säästänyt linnaa, vaurioiden korjaaminen kesti monta, monta vuotta. Jenő Bory kuoli Boryn linnassa joulukuussa 1959, taiteilija haudattiin rakkaaseen ateljeeseensa.

Pécsissä

Kaupunkijunalla tunnin kierros Pécsin keskustassa. 

Vierailimme taidemuseossa tutustumassa Csontváryn töihin. Hän oli maalannut tämän marokkolaisen opettajan vuonna 1908. Ensi silmäykseltä näytti  että paimen olisi katselemassa jotain kännykästä, siis aikaansa edellä  vaikka tosiasiassa tämä taitaa lukea koraania.

Näitä rakkauslukkoja on monessa paikassa Pécsin keskustassa, tämä on tuorein.

Leivoksia voi syödä silmilläänkin.

Pécsin torilla on tapahtumaviikko. Monenlaisia esityksiä oli esiintymislavalla.

Illanvietossa niin Joska kuin suomalaiset kertoivat Suomen ja Unkarin ystävyysseurojen historiasta, siis Lahden ja Pécsin välisestä toiminnasta.

 Juhlan lopuksi oli koottu mahtava tarjoilupöytä. Oli aikaa yhteiselle rupahttelulle ja tuttujen tapaamisille.

Unkarissa

Lentäen saavuimme Budapestiin, josta pécsiläiset vastaanottajat olivat vastassa meitä pikkubussilla. 

Iltapäivällä saavuimme perille. Saimme aterian ja ohjeita ja tapasimme perheet, joihin majoituimme. 

Olen vieraillut täällä aikaisemminkin ja sain saman huoneen jälleen, nyt yksin, kun mies jäi Suomeen.

Emäntä osaa leipoa mitä mainiointa luomuleipää. 

 

Mantelipuu

Olipa ystävyysseuran hallituksen kokous. Seuramme oli saanut Pécsin Suomi-Unkari seuralta lahjoituksena taulun, Lumikukkulan mantelipuu, joka piti sijoittaa jonnekin säilöön. Niinpä sain tuon taulun kotini seinälle "hoitoon". 
Crisaly Gabrielin maalaama akvarelli on nyt meillä. Pécsiläinen mantelipuu eli  tuon taulun Lumikukkulan mantelipuu valittiin vuonna 2018   vuoden puuksi Euroopassa kaikkiaan 15 kandidaatin joukosta.

Valitettavasti tuon taiteilijan nimi ei oikein käy selvästi ilmi tuossa taulussa, joten pitänee se selvittää Pécsistä

Juhlia ja juhlavieraita

  

Musiikin iloa

Tämän viikon MakroTex -haasteen aiheena on MUSIIKKI.

Olimme Unkarissa viikon. Siellä vietettiin viininkorjuujuhlia ja muita kyläjuhlia, joissa oli paljon musikkkia. 

 Pécsváradssa oli kyläjuhla, jossa paikallinen orkesteri soitteli iloista musiikkia.

 Karoly opetti meille unkarinkieltä ja samalla myös unkarinkielisiä lauluja, joita säesti nokkahuilulla:

Tavaszi szél vizet áraszt, 

virágom, virágom 

Minden madár társat választ, 

virágom, virágom 

Hát én immár kit válasszak,

virágom, virágom?...

Hosszúhetényssä vietettiin kyläjuhlaa lauantaina.

Bodassakin oli kyläjuhla lauantaina.

Somberekin kirkon seinän luona olivat tällaiset kellot kokeiltavina. 39 metriä korkeassa kirkontornissa on lisää kelloja, suurempia ja vieläkin suurempia. Niitä ei ole tarkoitettu kuitenkaan jokaisen ohikulkijan soitettaviksi.

Asuimme perheessä, jonka tytär opiskelee musiikkia ja äiti laulaa todella hienosti.

Ps. Kaikki nämä kuvat on kuvattu kännykällä LUMIA920.

Kielenopiskeluakin

Kielen opiskelua ja muuta mukavaa olemme kokeneet tällä viikolla. Maanantaina lähdimme matkaan kohti Unkaria ja ystävyyskaupunkia Pecsiä. Pääsimme asumaan mukavaan perheeseen.
Asumme yli 15 kilometrin päässä Pecsistä pienehkössä kylässä.  Mukava paikka. Kun  katsoin ikkunasta , niin näin lehmänkin ja kuulin kukon kiekuvan. Niin täällä kuin muuallakin Unkarissa kylän ja kaupungin talot ovat lähekkäin toisiaan. Tässä kylässä asuu noin kolme tuhatta asukasta.

Tässä talossa olemme saaneet asua täällä.

Talon tytär on graafikko ja valmistanut tämän enkelinkin talon seinään.  

Olimme metsäretkellä. Vaelsimme lähistön vaelluspoluilla ainakin 11 kilometriä. Oli mukavaa kulkea raikkaassa ilmassa. 

Vaellusmatkalla näimme ison niityn täynnä syyskrookuksia.

Vierailimme Geresdlakin kylässä, jossa asuu suomalaisia. Kylässä on 70% asukkaista schwabilaisia, 20% unkarilaisia ja 10 % suomalaisia. Kylässä on monta museota mm. Nukkemuseo. Siellä oli myös monenlaisia näyttelyitä kuten huivinäyttely ja ompeluksien eli kirjailuiden näyttely.

Lauantaina monessa kylässä juhlittiin. Niin myös tässä kylässämme. Parikymmentä hevosta ratsastajineen tai rattaineen oli kulkueessa. Kulkue kulki niihin taloihin, joissa oli sopivan ikäinen nuori tyttö ja poika sitten pyysi äidiltä lupaa ottaa tyttö tanssiin ym. Ja sitten taas jatkettiin seuraavaan paikkaan tassien, syöden ja juoden. Joku sanoikin, että enemmän mies juo kuin hevoselleen juottaa. Palinkaa taisi kulua paljon! 

Viininkorjuujuhlia vietetään parhaillaan. 

Virpovitsoja koristelemassa

 

Leikkaa punaisesta kreppipaperirullasta 10 cm pituudesta.  Leikkaa sitten 5 palaa, pituus siis se 10 cm, joiden leveys on 7 cm. Palojen määrä kuvaa Kristuksen haavojen lukumäärää. Rullaa yläkulmat lyijykynällä tai kuten minä nelosen sukkapuikolla.  Ota yksi pala ja tee siitä löysä torvi sydämeksi rullattu puoli ulospäin. Laita muut kukkaterälehdet limittäin. Lisää vihreä lehti, purista nippua koko ajan.  Kiinnitä puuvillalangalla tai kalastajalangalla ruusun pää. Siisti sitten ruusun pää leikkaamalla liiat pois. Kiinnitä ruusu oksaan, muotoile, leikkaa ylimääräiset langat pois. Kolme ruusua kolmihaaraiseen pajunoksaan sen vuoksi, että se kuvaa pyhää kolminaisuutta, Isä, Poika ja Pyhä Henki. 

Virpoi varpoi, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks oksan ojennan ja elämän onnea toivotan. 

Onni on siunausta, onni on rakkautta, onni on hyvä elämä. En palkkaa vaadi, enkä velkakirjaa vaadi, vaan Jumalan siunausta toivotan.  

Virvon varvon vitsasella, kosken pajun oksasella, Jumala sinua siunatkoon.

 Hyvää Palmusunnuntaita ja virpoa kaikille!

Narsissit kuuluvat pääsiäiseen, mutta tuovat iloa ja väriä jo ennen pääsiäistäkin.

Lahden Suomi-Unkari-Seuran kokous oli Lahdessa. Saimme hyvää matkailuinfoa Unkarista.