Sensuroitu

 Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin kokoama Raamatun muutosten vaiettu historia Sensuroitu (Otava 2023) kertoo miten raamatun tekstit ovat vuosisatojen mittaa hieman muuttuneet. Kirjoja kopioitiin käsin ja kopioijat saattoivat tehdä muutoksia vahingossa tai tahallaan. 

Yleistajuisesti kerrottuja aivan tavallisille ihmisille tuotuja raamatuntutkimusten löytöjä.Kirja vertailee eri tekstitradioiden eroavaisuuksia.

Kirja sopii Helmet-lukuhaasteen 2023 kohtaan 

Sinertävät varrettomat

 Neuloin Novitan sinisenvävyisistä Nallesta ja Nalle Taikasta jälleen varrettomat. Sukan suun neuloin sinisestä Nallesta 48 silmukalla kolmosen puikoilla yksi takaa oikein, yksi nurin 15 kerrosta. Yksi kerros oikeaa ja vahvistettu kantapää.

Terän neuloin kirjavasta Nalle Taikasta, mutta kärjessä tein jälleen sinisellä leveän nauhakavennuksen. 

Sukat painavat tasan 50 grammaa. Ne ovat sopivat 38-numeroiseen jalkaan. Jämiä jäi vieläkin.

Varrettomat jämälankasukat

Neuloin Novitan Nalle Taikan jämistä ja jostain värivirheellisen pussilangan jämistä "varrettomat" sukat kolmosen puikoilla. Aluksi minulla oli 50 silmukkaa 15, 10, 15 ja 10 puikoillaan. Neuloin kolme oikein ja kaksi nurin valepalmikkoa neljä kuviota kerros oikein ja vahvistettu kantapää edelleen sinisenmustalla langalla. 

Terässä oli 12 silmukkaa puikollaan. Terään neuloin viisi kerrosta Nalle Taikaa ja kerroksen tummaa yhdeksän kertaa. Leveä nauhakavennus. Niin paljon Nallea käytin kuin lankaa riitti eli yksi viisikerroksillinen vielä ja loppu kärki tummalla. 

Sukat ovat sopivat 38-numeroiseen jalkaan ja painavat 54 grammaa.

Kapeat Olgat

 Neuloin Nallesta kolmosen puikoilla 56 silmukalla Olga-mallin sukat,  pari päivää sitten aloittamani  valmiiksi sateisena ukkosilman iltana. 

1. kerros: kaksi oikein takaa yhteen, neljä oikein, langankierto, kaksi oikein, langankierto, neljä oikein, kaksi oikein yhteen.

2. kerros: kaikki oikein.

Näitä kahta kerrosta neuloin 15 kertaa. Sitten kerros muuten samoin kuin 1. krs paitsi ei langankiertoja. 

10 kerrosta kaksi oikein, kaksi nurin -resoria. Vahvistettu kantapää. Terässä kavennusten jälkeen 12 puikollaan eli hht 48 silmukkaa. Pohjaa 20 cm ja leveä nauhakavennus.

Sukat painavat 64 grammaa.

Meitä vastaan rikkoneet

 Camilla Nissisen teos Meitä vastaan rikkoneet    (Tammi 2022) kertoo fiktiivisen  jehovantodistajan, Siljan, lapsuudesta ja nuoruudesta palasen kerrallaan. 

Äidinkielen opettaja ja informaatikko Camilla Nissinen itse erosi Jehovan todistajista 27-vuotiaana. Uskonyhteisön lisäksi taakse jäi vuosien vaikea syömishäiriö. Näistä hän kirjoitti kirjansa.

 Helposti luettavaa. Myös opin paljon uutta tästä uskonnollisesta ryhmästä. 

Kirja sopinee Helmet-lukuhaasteen 2023 kohtaan 

Lentopallon kesäaika alkoi

Tänään kunnostimme lentopallokenttämme kesäkuntoon, koska siirryimme pelaamaan ulkokentällä talven jälkeen, jolloin pelit olivat kyläkoulun liikuntasalissa. Haravoimme kentän ja paikkailimme talven aikana tulleita kuoppia. Kuopat olivat syntyneet, kun kentän vierestä oli kaadettu koivu. 

Pelaaminen oli mukavaa paitsi että  tänään mäkäräiset olivat lähestymisintoisia. Miehet voittivat 4-3, vaikka me naisetkin saimme hyvää peliä kokoon. Pääasia meillä ei olekaan peli, vaan yhdessäolo, tapaamiset ja kuulumisten vaihdot. Pelaajinahan ovat veljekset vaimoineen

Lauantaina ajelin Suomen Lähetysseuran vuosijuhlille Pieksämäelle. Ohjelm ei ollutkaan niin vähäinen kuin olin etukäteen luullut. Mielenkiintoista löytyi paljon.  Paljon hyviä tapaamisiakin kertyi. 

Jakaranda lauloi, soitti ja liikutti myös kuuntelijoita. 

Mirja Himanen  ja Mekonnen Mulat kertoivat kuurojen tilanteesta Etiopiassa. Etiopiassa on noin 120 miljoonaa asukasta, joista 3 miljoonaa kuuroa! Kuurous on hankala ja usein kuuroja piiloitellaan eikä tuoda esille, jotta kjuro voisi saada apua. Mekonnen on tehnyt paljon Mirjan kanssa valistustyötä ja koulutusta mm. opettajia koumuttamalla ja materiaalia valmistamalla ja saanut valtionkin apua koulutukseen. 

Suru, jollaista en tiennyt olevan

 Kristiina Harjula kokosi kertomuksia leskeydestä leskeydyttyään kirjaan Suru, jollaista en tiennyt olevan (Kirjapaja 2023). 

Kirjaan on haastateltu kymmentä eri-ikäistä leskeksi jäänyttä. Suru on monenlainen. Ei kukaan sure täysin samalla tavalla kuin toinen. Jonkun suruvaihe on lyhyt, jonkun vuosikymmenien mittainen ikävä. 

Kirja sopii Helmet-lukuhaasteen kohtaan 

Rakkaudesta Kathmanduun

Mimosa Hedberg on toiminut vuodesta 2018 Nepalissa Suomen Lähetysseuran työntekijänä. Hän kirjoitti kirjan Rakkaudesta Kathmanduun ( Suomen Lähetysseura 2023) omista kokemuksistaan ja elämästään Nepalissa.

Nepal on patriarkaalinen kastiyhteiskunta, josta Hedberg kertoo läheisesti. Minua kosketti kertomukset naisten asemasta ja aseman parantamisesta sekä vammaistyön mahdollisuuksista. 

Mielenkiintoista luettavaa!

Olen käynyt Nepalissa kymmeniä vuosia sitten, mutta moni asia näytti olevan edelleen lähes samanlaista. Ilmastonmuutos siellä puhuttaa paljon, koska vaikutukset tuntuvat olevan paljon hankalammat siellä kuin meillä täällä. Muistan matkaltani jo silloin, että monsuunisade tuli vaikkei pitänyt tulla siihen aikaan ja jäimme jumiin vuorokaudeksi tielle.

Kirja sopinee Helmet-lukuhaasteen 2023 kohtaan

Raitajämistä sukat

 Seiskaveikkaa taas! Neuloin sukkien suut yksi takaa oikein, yksi nurin 10 kerrosta  tumman vihreällä jämälangalla, jolla neuloin myös vahvistetun kantapään ja kärjen leveän nauhakavennuksen. Raitalanka oli Novitan pussilankaa, jota oli vielä jäljellä hieman. Sukat neuloin 48 silmukalla varren ja terän 44 silmukalla.

Sukat painavat 91 grammaa. Varren pituus ennen kantapäätä oli 14 cm.

Ahventa narraamassa

Saunomassa ja uimassa mökillä. Aivan kesäistä oli vielä eilen. 

Mökillä on ollut kasvimaiden kunnostusta ja monenlaista muutakin touhuamista. Onneksi oli myös aikaa istua ahvenia narraamassa. Tosin saalis oli melko pieni. Ahvenet narrasivatkin kalastajaa. Sain tänään lounaaksi seitsemän ahventa, jotka mies minulle perkasi.

Molemmin puolin vajaa on ollut hautojia. Mustarastaan pesä on ollut vajan takaseinustalla lautojen päällä. Vajan reunalla on halkopino  jonka päällä on tämä räkättirastaan pesä. Montakohan munaa lisää tullee? 

Hedelmäpuut ovat alkaneet kukintansa. Ensimmäisenä päärynä Olga, sitten luumut ja kriikunat ja aivan pian avautuvat kirsikoiden pullistuneet silmut. Omenapuu odottelee myöhempää aikaa. Yllättävän monet pienet kirsikat,  kriikunat ja luumut ovat tänä keväänä tehneet kukkasilmuja. Pian on koko puutarha kuin valkean pilven peitossa.

Kesälämmintä

Mustikat kukkivat ja kimalaisia pörisee niissä kiitettävästi ainakin mökin pihassa. 

Järven vesikin oli jo tänään 13-asteista. Käväisin eilenkin kastautumassa. On ollut kauniita lämpimiä päiviä.  

Laitoin kasvihuoneen kuntoon. Istutin toiselle seinustalle paprikat,  jotka toin kotoa esikasvatuksesta. Tomaatit odottelevat vielä kodin verannan lämmössä kasvihuoneen toiselle reunalle sijoitustaan. 

Kasvihuoneen ulkopuolelle seinustalle kehittelin neljä pohjatonta puulaatikkoa, entisiä mehiläispesien laatikoita, joihin kylvin kahteen lehtikaalia ja jokaiseen seinustaa vasten auringonkukkaa. Keskimmäiset laatikot saavat lisäksi lähiaikoina hernettä ja papua. 

Kasvimaan reunaan lisäsin myös neljä laatikkoa. Näidenkin laatikoiden pohjalle laitoin reilusti sanomalehteä  jotta rikkaruohot eivät heti kasvaisi läpi, vaikka pohjamaan käänsin ja putsasin mielestäni hyvin juurista ja muista roskista. 

Näissä on kasvamassa paria lajia salaattia, tilliä ja persiljaa. Olen vanhalla lasi-ikkunalla peittänyt, jotta kosteus säilyisi ja olisi tarpeeksi lämpöä. 

Työmatkalla bongasin Käärijän.

Äitienpäiväsukat x 2

 Niina Laitisen suunnittelemat äitienpäiväsukat valmistuivat tänään. Neuloin sekä lyhyet että pitkät. Nämä yhteisneulonnat ovat mukavia, kun päivässä tulee vain lyhyehkö pätkä kerrallaan, niin ehtii toki tehdä muutakin kuin neuloa. 

Keltaiset sukat painat 96 grammaa. Neuloin ne siitä ainoasta seiskaveikan 150 gramman kerästä, mitä oli vielä jäljellä. Joten väri valikoitui sitä kautta, koska en tiennyt, riittääkö 100 gramman kerä. 

Ruskeanoranssit polvisukat painavat 159 grammaa. Nämä neuloin Novitan seiskaveikan pussilangasta. Tykkään neuloa tällaista pitsipalmikkoneuletta. Neulon näitä mieluummin kuin kirjoneuletta. Nämä sukat ovat minulle liian löysät, siis leveät. Tiesin sen jo aloittaessani. Tykkään itse lyhyemmistä sukista, joten jollekin nämä käyvät hyvin.

Viikonvaihteessa

Elämä on pitkä, toisinaan lyhyt riippuen mistä perspektiivistä sitä tutkimme. Tämä elämä oli 83 vuoden ikäinen. 

Päivä vain ja hetki kerrallansa,siitä lohdutuksen aina saan.
Mitä päivä tuokin tullessansa,Isä hoitaa lasta armollaan.
Kädessään hän joka päivä kantaa,tietää kaiken, mitä tarvitsen,
päivän kuormat, levon hetket antaa,murheen niin kuin ilon seesteisen.

(virsi 338:1)

Toisinaan hautajaisissa pääsee istumaan rauhassa. Tällä kerralla oli miehen veljen hautaan siunaaminen, jossa sain vain olla. 

Lähiomaiset olivat laittaneet kukat arkun päälle ja piilottaneet arkkukukkasenkin ruusujensa alle, vaikka oli tuotu kukkapurkki ruusuja varten arkun viereen. Kun leski laittoi oman kukkansa arkulle, toiset yllättäen seurasivat. 

Mökillä kasvaa jo vihreää syötävää. Olen saanut viinisuolaheinää salaatiksi jo monesti. Pieni pakkanen ei ole sen kasvua haitannut. Myös lipstikka on lähtenyt hyvin kasvuun ja ilmasipulitkin ovat päässeet pataan.

 

Jo viime syksynä kylvin porkkanaa ja persiljaa lavakaulukseen. Nyt keväällä hankin uuden lavakauluksen vanhan viereen. Kärräsin kompostia ja päälle laitoin ostomultaa. Siihen kylvin vielä lisää porkkanaa sekä kokeeksi palsternakkaa. Nuo kaikki ovat harsojen alla.

Kalaa on tullut vain vähän. Vaikka hankimme uuden kaksinieluisen katiskan, ei ole vielä kovin moni ahven sinne eksynyt hauista puhumattakaan. Toki katiska on ollut vedessä eikä verannalla kuin kuvauksen ajan!

Vappuna 2023

Pukkilassa oli traktoreiden kokoontumisajo pappilan pihalle sunnuntaina. Oli pihalla ollut kansanlaulumessu ja sisällä pappilassa myytiin simaa ja munkkeja, oli toki kahviakin. Olipa mukava nähdä iso joukko vanhoja ferkuja! Poikkesin tuonne ohikulkumatkalla ostamaan pullollisen simaa.

Kotona tein litran taikinan, josta suurimman osan paistoin munkeiksi. Nuorisolle kyllä kelpasi!

Kuva: Jouni Vilkki

Vappuaattona, siis sunnuntaina, olin Askolan kirkossa jälleen toimittamassa messun. 

Tänä talvena olen tehnyt keikkatöitä kolmessa seurakunnassa, jotka ilmeisesti liitetään toisiinsa lähiaikoina. 

Mummon polkupyörä tuli kuntoon. Kiitos taitavalle vävylle apujoukkoineen. Taas vaihteetkin toimivat. Ainoastaan pesu ja kiilloitus jäi mummon urakaksi.

Äitienpäiväsukat 2023

Nyt se sitten alkoi, nimittäin Äitienpäiväsukat 2023 🦋🦋 28.4.-10.5.2023: Polvimittaiset pitsi-, palmikko- ja pintaneulesukat. Ohjekoko on 38/39, jossa varren pituus n. 40 cm sekä pohkeen ympärys n. 35-39 cm. Lankasuosituksena Novita 7 veljestä 014 Jää ja puikot kokoa 3,5 sekä 2 apupuikkoa. Kahta sukkaa neulotaan samaan aikaan. Jos haluaa neuloa lyhytvartiset sukat, aloitus on vastsa 2.5.  Tarvittaessa voi lisätä silmukoita 1. puikon alkuun ja 4. puikon loppuun. Joka aamu klo 5 julkaistaan tämän KAL-neulonnan ohjepätkät Taimitarha- ryhmässä.  

Minulla ei ollut Jään väristä lankaa, joten neulon tällaisilla Novitan oranssin ruskeilla pussilangoilla tällä kerralla. Värin nimi lienee hapero.

Harmaat sukat

 

Netissä  löysin Marjo Jeskasen sukat, joissa oli kiva malli, jota sovelsin. Neuloin harmaalla seiskaveikalla 3,5 puikoilla ja 48 silmukalla sukat noin 38-numeroiseen jalkaan.

Varren (14 cm) neuloin neljä oikein , kaksi nurin  kuusi kerrosta. Seitsemännellä kerroksella tein langankierron, yksi neulomatta, yksi oikein ja neulomaton oikean yli, kaksi oikein yhteen, langankierto, kaksi nurin. Tätä seitsemän kerroksen kuviota kuusi kertaa ja sitten vahvistettu kantapää.

Kantapään jälkeen päällispuolen kahdella puikolla neljä oikein kaksi nurin, neljä oikein kaksi nurin, neljä oikein kaksi nurin, viisi oikein ( ensimmäisellä kerroksella kaksi viimeistä yhteen oikein.) kuusi kerrosta, sitten neljä oikein, kaksi nurin, langankierto, yksi neulomatta puikolle, yksi oikein ja neulomaton oikein neulotun yli, kaksi oikein yhteen, langankierto, kaksi nurin, (toinen puikko) langankierto, yksi neulomatta, yksi oikein, neulomaton oikean yli, kaksi oikein yhteen, langankierto, kaksi nurin, viisi oikein..

Näitä kuusi kertaa ja leveä nauhakavennus. 

Sukat painavat 96 grammaa.

Kevättöitä

24.4. lähtivät jäät mökkijärvestä tänä keväänä. Nyt pääsee jo soutamaan. Tänään kävinkin ensimmäisen kerran veneilemässä. Olin jo edellisellä kerralla saanut veneen käännettyä. Nyt oli vain pohjatulpan etsiminen. Löytyi helposti. 
 

Kasvihuone odottelee valmiina istutuksia. Syksyllä jäi tuo pesemättä, mutta nyt siivoilin niin sisältä kuin ulkoa. Kärräilin hevosenlantaa ja multaa. 

Haravointia ja samalla kompostintekoa on ollut ja jää vielä seuraavalle päivällekin. Kompostori pitää myös tyhjentää kompostiin. 

Lavakauluksen sain valmiiksi kylvökuntoon, kun sain edellisen kompostin tyhjennetyksi, jotta sinne sai haravoidut. Pihamaalla ja puutarhassa riittää puuhaa. Koivuissa näkyy jo hiirenkorvia. Marjapensaiden lehdet puskevat vähitellen esiin vihreinä. 

Lavakaulukseen kylvin porkkanaa ja palsternakkaa. 

Sinivuokot, punavuokot ja valkovuokot ilahduttavat krooksien kera mökin pihassa ja maljakossakin. 

Piispanvaalin vaalikeskustelu

Piispaehdokkaat Pekka Huokuna, Mari Parkkinen, Sammeli Juntunen ja Pekka Särkiö.

Ulla-Maija Harjun ja Ari  Tähkäpään tentittävänä piispaehdokkaat Pekka Särkiö, Sammeli Juntunen, Mari Parkkinen ja Pekka Huokuna maanantaina 24.4. Lahden Yhteiskoululla Mikkelin hiippakunnan järjestämässä tilaisuudessa. Iso liikuntasali oli täynnä kuulijoita, joista suurin osa lieni äänestyskelpoisia vaalissa, joko maallikoita tai pappeja.
 Kolme noin kuusikymppistä miestä ja yksi viisikymppinen nainen ovat ehdolla Mikkelin hiippakunnan piispaksi. 

Raitakertut

 Raidallisesta seiskaveikasta neuloin Kerttu-mallin sukat. Ei hassummat. Jännä, miten hieman lanka kulki eri mittaa vaikka samalla tavalla aloitin. Lähes kuitenkin tuli samanlainen.

Sukat neuloin 47 silmukalla varren 3,5 numeron puikoilla. Terässä 48 silmukkaa. Sukat painavat 101 grammaa. Tämä malli on ollut suosikkini vuosien mittaan.

Vuokkoja

 

Tänään löysin tämän vuoden ensimmäiset vuokot: punaiset, siniset ja valkoiset mökin lähirinteestä. 

Järvi on vielä jäinen, mutta rannassa oli hieman sulaa. Sain katiskan jo veteen.

Kimalainen lenteli.

Olen ollut mökillä mm. haravoimassa. Monenlaista keväthommaa on, mutta yhtäkkiä tuli keskeytys. Tuli apupyyntö huomiseksi: siunaajaksi hautaukseen, koska  siunaaja oli sairastunut. Piti lähteä kotiin, koska mökillä ei ollut virkavaatteita, Vuokkoakaan. Vuokko on naispuolisen papin virka-asuksi Vuokko Nurmesniemen suunnittelema jakkupuku vuodelta 1988.

Sukat langanlopuista

 

Jämälankoja riittää ja riittää. Vihertävien lankojen pussista löytyivät seiskaveikan vihreä ja kauan sitten hankittu pussilanka Pohjolan Levi. Neuloin ns. varrettomat. 

Sukissa on 44 silmukkaa ja 3,5 puikoilla neulottuna 12, 12, 12 ja 8. Sukan suussa oli 10 kerrosta yksi takaa oikein, yksi nurin. Sitten kerros oikeaa, jolloin lisäsin kaksi silmukkaa. Kantapäässä on 24 silmukkaa. Terässä oli edelleen 44 silmukkaa. Terän neuloin kolme kerrosta Pohjolan Leviä ja yksi kerros vihreää vuorotellen.  Kärjessä leveä nauhakavennus. Sukat painavat  64 grammaa. Sopivat 38- numeroiseen jalkaan.

Kurkistus mökille

Oli työpäivä. Aurinkoinen keväinen huhtikuinen lauantaipäivä. Oli hautaansiunaaminen ja muistotilaisuus. Joskus on niin, että ei ole tarpeeksi kantajia. Niinpä hautaustoimisto tuo arkun valmiiksi kirkkoon ja arkku jää paikoilleen, kun siunausväki lähtee muistotilaisuuteen. Vasta sen jälkeen hautaustoimisto vie arkun pois. Viime aikoina on käynyt vieläpä niin, että arkku on viety takaisin seurakunnan kylmiöön, koska krematorioissa ei ole ollut säilytystiloja tarpeeksi.

 Muistotilaisuuden jälkeen lähdin pistäytymään mökillä. Postilaatikko oli täynnä ilmaisjakelulehtiä. Uusimman lehden tutkin kirkollisten ilmoituksien ja paikallisuutisten vuoksi. Lehdet toin mökille sytykkeiksi. Kaminaan laitoinkin heti tulen. Ulkona ja sisällä oli yhtä lämmintä: kahdeksan astetta iltapäivällä.

Järvi oli vielä jäässä. Rannassa oli hieman sulaa. Ripottelin pari ämpärillistä hiekkaa laiturin ympärille, jottei kävisi kuten viime keväänä, jolloin jäät liikuttelivat laituria. Hiekka sulattaa auringonpaisteessa jäät laiturin ympäriltä. Lunta oli tontilla vielä varjopaikoissa. Haravoimaan olisi päässyt, jos olisi ollut aikaa enemmän käytettävissä.

Ehdin kuitenkin heitellä hedelmäpuiden ja marjapensaiden juurille kevätlannoitetta sekä kalkkia, koska on odotettavissa sateita. Näin lannoitteet pääsisivät auttamaan uutta kasvua nopeammin.

Kotimatkalla käväisin vielä tutkimassa mehiläispesät. Lentoa oli. Pitääpä käydä pohjat vaihtamassa näihinkin pesiin.

Lehtisade

 Lehtisade-mallin on Suuri Käsityö -lehdelle (numero 9/2022) Niina Laitinen suunnitellut nilkkasukkiin. 

Kiva tätä oli neuloa ja mallin oppi helposti. Vasemmalle ja oikealle jalalle on oma kuvio. Sinisestä Nallen pussilangasta 55 silmukalla kolmosen puikoilla tätä kuuden kerroksen kuviota neuloin. Kärjessä on hieman erilainen kuvio. Sukat painavat 74 grammaa.

Langan väri oli nimeltään pisara, Novitan Nallea.

Karkkiraitaa

 Novitan Fazermint-raitasukat Kerttu-mallilla painavat 99 grammaa. Aluksi tuntui, ettei tällainen väripläjäys tunnu kauniilta, mutta sitten silmä tottui tai muuten tykästyin kuitenkin tähän värimaailmaan. 

Tämäkin lanka on pussilankaa, joten kerät ovat hyvin eripainoisia, mutta langassa ei ole ollut solmuja tai muuta häikkää. Neuloin 47 silmukalla varren ja terässä 48 silmukkaa 3,5 puikoilla seiskaveikan vahvuista lankaa. 

Pääsiäinen

Kristus nousi kuolleista, 

kuolemallaan kuoleman voitti 

ja haudoissa oleville elämän antoi.

Hyvää pääsiäistä!

Taivaansini

 Neuloin Marttojen parhaat villasukat kirjasta Pirjo Liukkosen suunnittelemat sukat, joiden resorin hän oli oppinut äidiltään. Resori ja terän kuvio oli helppoa neuloa. 

Resoria oli aluksi 48 silmukalla 3,5 puikoilla kaksi oikein kaksi nurin 7 kerrosta. Sitten alkoi pitsineulos, jossa ensimmäisellä kerroksella vuorottelivat langankierto ja kaksi yhteen. Toinen kerros oli pelkkää oikeaa. Näitä kahta kerrosta toistettiin kuusitoista kertaa. ( olisi pitänyt jättää yksi pois, niin lanka olisi riittänyt!)

Sitten oli jälleen resoria 12 kerrosta, kantapää ja terä, jossa leveä nauhakavennus. Terän kuvio toistui joka neljäs kerros. 

Hassun näköiset, löysät, mutta sopivat housujen lahkeiden päälle eivätkä purista leveämpääkään  jalkaan. Harmi vain, että toisen kärkeen jouduin etsimään kahta lähes samanväristä pätkää jämäkorista, kun lanka loppui kesken täydestä kerästä. Sukat painavat 97 grammaa.

Raitalankasukat

 Neuloin Novitan seiskaveikan vihreäraidallisesta langasta miesten sukat 3,5 puikoilla 52 silmukalla. Tulipa sopivat noin 43- numeroiseen jalkaan. Neuloin pitkän, 20cm, resorivarren ennen kantapäätä. Vahvistettu kantapää ja kärjessä leveä nauhakakennus. Terässä 13 silmukkaa puikollaan. Sukat painavat 122 grammaa. 

Puusouvia

Meidän pihatontillamme kasvaa paljon puita: koivuja, kuusia, mäntyjä, tammia, vaahteroita, lehmuksia, pihlajia, jalavia sekä hedelmäpuita: erilaisia omenapuita, useita päärynäpuita, monta lajia luumuja, kriikunoita, kirsikoita (hapankirsikkaa, makeaa kirsikkaa ja suklaakirsikkaa) ja tyrnejä. Lisäksi puutarhassamme on marjapensaita: viittä lajia viinimarjaa, vihreää, punaista, vaaleanpunaista, valkoista ja mustaa sekä vihreitä ja punaisia karviaisia ja vuoristokarviaisia. Marjapensaisen ohella on saskatooneja, marja-aroniaa, japaninruusukvitteniä ja kolmea lajia viinirypäleitä.

Kaadamme vuosittain tontin puista muutamia.

Mies puhui pitkin alkutalvea ison männyn poistamisesta. Tuo puu kasvaa pellon laidassa aivan korkean päärynäpuun vieressä mehiläispesien lähettyvillä. Muutamana kesänä on mehiläisparvi lähtenyt pesästään ja kiinnittynyt männyn oksaan niin korkealle, ettei sitä ole voinut saada talteen. Kun puun kaatoasia tuli hallintoneuvoston kokoukseen, niin kaataminen ei ollutkaan aivan yksimielinen päätös.Tästä puusta putosi kylläkin talvella jo iso oksa, joka pienittiin polttopuiksi. Petäjä jäi vielä päärynäpuun suojaksi.

Siperiansembramännyllä on pitkät neulaset, runko on sileämpi ja harmaampi kuin tavallisella suomalaisella männyllä. Mies sai tällaisen männyn taimen hortonomiveljeltään nelisenkymmentä vuotta sitten. Nyt männyn oksat olivat kuivuttuneet puoleen väliin puuta. Puu näytti pihan reunassa rumalta, joten se pääsi siksi tämän kevään kaatolistalle. Kun vietin viikon Saariselälla, oli sinä aikana mies kaatanut sembramännyn ja pilkkonut sen haloiksi.

Kun pari päivää sitten pihalla tarkastelimme kaadettaviksi sopivia puita, silmät osuivat polun vieressä kasvavaan tavalliseen metsämäntyyn ja sen lähellä sijaitsevaan koivuun. Koivusta tulisi mäntyä enemmän halkoja. Niinpä tällä viikolla oli vuorossa tuon ison koivun kaato.

Mies valmistautui laittamalla sahan kuntoon, saappaat jalkaansa sekä kypärän päähänsä. Minä kannoin koivun juurelle kirveen ja kiilan. Saha vetäistiin käyntiin. Sahan terä upposi koivun runkoon kolmisenkymmentä senttiä maanrajasta sopivasti vinoon, jotta hän sai tehdyksi oikeaan suuntaan kaatokolon. Sitten saha kiersi koivun rungon ympäri. Jo puu hieman huojui. Kiilaa hakattiin kaatokolon vastakkaiselle puolelle kirveen hamaralla. Kun kiila painui syvemmälle, puu alkoi kaatua juuri suunniteltuun suuntaan, ja rojahti maahan.

Kipitin hakemaan vajasta oksasakset, joilla napsin koivunoksia maljakkoon vietäväksi. Oksista piti myös nipistellä pois hedenorkot, jottei sisälle tule niistä siitepölyä. Oletan saavani oksista pääsiäiseksi näkyviin hieman vihreää.

Mies alkoi karsia oksia koivun rungosta. Oksista irrotettiin vielä risut, jotka kootaan peräkärryn luo odottamaan Kolavalle vientiä. Risuja ei ole lupa polttaa enää taajamissa. Aikaisempina vuosinahan teimme pihalle ”makkaranuotion” kaadettujen puiden ja pensaisen risuista. Oksat kannoin sirkkelin luo pinoon. Siellä ne pätkittiin sopivan mittaisiksi takkapuiksi. Oksista paksuimmat pitää halkoa. Onneksi meillä on halkomakonekin tällaista varten.

Kun olin kannistellut oksat ja kasaillut risuja, oli rungon pätkimisen vuoro. Mittatikkuna oli edellisvuoden halko. Mies sahasi ja minä raahasin pöllejä pulkkaan. Painavimmat potkin jaloilla tai kierittelin käsillä. Onneksi lunta ei ole enää kuin kymmenkunta senttiä. Pöllit vedettiin pulkalla halkomakoneen luo halottaviksi. Kun kone oli laulanut jonkin aikaa, halkoja alettiin kantaa niin sylissä kuin kottikärryillä kuin pulkalla pinoamispaikalle. Vajan seinustalle rupesi kohoamaan halkopino.

Pihametsiköstä harvennamme vielä jokusen puun, jotta saamme tarpeeksi talomme lämmittämiseen tarvittavia halkoja ensi talveksi. Polttopuita pihapiiristä riittää tuleville vuosillekin takkaan ja keittiön hellaan sekä saunan kiukaan alle.