Viimeinen piikki vuosikampaan 2012

 

Taustalla seurantakohde marjaomena. Eipä tuo ole juuri miksikään enää muuttunut paitsi että lunta on alla ja ylläkin.

Vuosi sitten ei ollut lunta kuin hieman ja pensaskin oli vielä paremmassa kunnossa kuin nyt.
Vuosi kuluikin sukkelaan tätä marjaomenaa kuvatessa joka toinen viikko.

Pakkaspäivä tänään eilisen suojan jälkeen.

Vuosikampa 2012: Marjaomenan talvi

Lunta, lunta, lunta on seurantapaikan, marjaomenan oksilla ja uutta tulee...

  

Lunta on tuiskuttanut callunoihinkin.

 

Tämän hetken päivittäistä hommaa on lumen kolaaminen.

 

Tilhiä oli parvi sauvakävelylenkin varrella. Yritin lähestyä niitä varovasti, mutta ne lehahtivat lentoon ennen kuin kerkisin laukaista kameraa uudelleen. Olipa liukastakin, vaikka oli pakkasta viitisen astetta ja uutta kuivaa lunta. Tuuli tuiversi ja sai ilman tuntumaan kylmemmältä kuin se olikaan ja sormet menivät kohmeeseen.

Vuosikampa # 025: Lunta on tullut

Vuosikammassa seurataan parin viikoin välein samaa kohdetta. 

 Kahden viikon seurantajaksossa on nyt tapahtunut muutosta: Lunta on tuiskunnut pihamaalle. Aurauskepit onneksi olivat valmiina. Lumiaura näet pyyhkäisi aamuyöstä jopa pihaan asti, jossa kääntyi taas tielle takaisin ja tietä pitkin mäkeä alas. Silti jäi vielä kolattavaakin reippaasti.

Vielä viikko sitten pihamaa ja marjaomenapensas näytti tällaiselta.

Vuosikampa # 23: Marraskuinen ilma

 

 

Sataa, sataa tihuuttaa ja tuuli on riepotellut lehtiä yltympäri. Sisällä on kuitenkin viihtyisää takan lämmössä - marraskuu on ihan hyvä kuukausi sateella neulomiseen ja muihinkin sisätöihin.

  

 Seurantakasvi marjaomenapensas on saanut olla lintujen ruokintapaikkana lumen tultua. Nyt siinä on siellä täällä enää muutama yksittäinen marjaomena, mikä ei ole kelvannut marjansyöjille.

 

 Aika surkealta tämä nyt näyttää vesipisaroineen. Odottelemme lunta sen oksille.

 

Onneksi callunat ovat värikkäitä.

Vuosikampa # 22: Marjaomena vielä marjoissa

 

Marjat ovat pensaassa vielä punaisina. En ole itse niistä yrittänyt mitään, mutta lastenlasten äiti kokeili tehdä pienen erän, pari desiä, hilloa. Tulihan siitä kuulemma aika lailla kuin vattuhilloa siemenineen, toki omenanmakuista.

 

Tässä tämä nyt on pihalla odottelemassa lintuja.

 

Kun pihalta kaadettiin viemäriremontin yhteydessä koivu, niin se tietysti osui myös tähän marjaomenaan ja vahingoitti sen yhden sivun. Suuirnpiirtein kaikki marjat siitä reunasta myös rapisivat maahan, josta linnut ovat kyllä ne käyneet nokkimassa suuhunsa.

Vuosikampa # 21: Lehdet putoavat

 

Seurantakohde marjaomenassa ovat melkein kaikki lehdet jo tippuneet maahan ja marjat ovat kypsyneet.

  

Puiden lehtiä on kaikkialla maassa.

 

Viinirypäleet odottavat poimijaansa.

 

Samoin marja-aroniat ja toisaalla karhunvatutkin.

Verenpisara jatkaa ulkona vielä kukintaansa

 

niin kuin myös pensashanhikit.

Vuosikampa # 20: Jo punaista, mutta myös keltaista

Seurantakohde marjaomena. Lehdet tippuvat jo maahan.

Näin punaisia nuo marjat jo ovat.

   

Puutarhassa on alkanut vihdoin kukkia maa-artisokka.

 

Kultapiiskut ovat parhaimmillaan.

Vuosikampa # 19: Punertaa

VUOSIKAMMAN TARKOITUKSENA ON KUVATA VUODENAIKOJEN VAIHTELUA JOSSAIN VUODEN ALUSSA VALITUSSA VAKIOKOHTEESSA.

Seurantakasvissa marjaomenassa marjat alkavat tulla näkyviin kauempaa katsoessakin.
 

Punaisuus lisääntyy pienissä marjaomenoissa.
 

Päärynät kypsyvät ja pienimmät jo tippuilevat puusta. Niitä olemme jo maistelleet ja pian pääsee päärynähillonkeittoon.

 

Asterit kukkivat kukkapenkissä.

 

Oppineiden kukka eli zinnia.

 

Samettikukatkin ovat vielä voimissaan.

Vuosikampa # 18: Syksyn havinaa

  

Vielä seurantapensas marjaomena on vihreänä.

 Pienet marjaomenat alkavat muuttaa väriään kohti punaisuutta.

 

Pensashanhikki on kukkinut koko kesän.

Luumut kypsyvät.

 

Kiireen vilkkaa tulisi laittaa kuivuriin mäkimeiramit ja mintut.

 

Paatsamassa yhä hyörii jonkin verran mehiläsiiä. Paatsama onkin mehiläisten suosikkipuu pihassamme.

 

 Kehäkukat kukkivat edelleen ja lutikatkin tykäävät niistä.

Vuosikampa #17: Punertaa

Elokuussa omenat alkavat kypsyä. Kesäomena Pirja on ollut syötävää jo parin viikon ajan ja

 

 jopa marjaomenan marjat/omenat alkavat hieman punertaa.

 

Tämä seurantapensas/puu  marjaomena on vielä muutoin vihreä.

Pihlajanmarjat ovat kuitenkin jo punaisia.

Vuosikampa # 16: Kissankäpäliäkö?

TARKOITUKSENA ON KUVATA VUODENAIKOJEN VAIHTELUA  VUODEN ALUSSA VALITUSSA VAKIOKOHTEESSA KAHDEN VIIKON VÄLEIN.

 

 Tässä tämä seurantakohde eli marjaomenapensas tällä hetkellä.

 

 Pieniä omenanraakileita siinä on paljon. Niiden punastumista odotellessa voi ihailla

 

muun muassa  vadelmien kypsymistä.

 

 Hämähäkkikukkakin on avautunut "hämähäkiksi".
 

Glorianvillakko

 

Mies sanoi tätä joskus kissänkäpäläksi, mutta se on kuitenkin villanukkajäkkärä. Se kukkii heinä-elokuulla ja sitä voidaan käyttää myös kuivakukkana.