Matkailua monella tapaa

Torstaina matkailin junalla Helsinkiin ja Suomen Lähetysseuran järjestämään Symposiumiin Henrikinpäivän kunniaksi. Henrikinpäivä on näet Lähetysseuran syntymäpäivä: 19.1.1859 se perustettiin. Suomen Lähetysseura liittyi reformaation merkkivuoteen järjestämällä teologisen symposiumin ”Armo ja arvot”. 

 

 ”Yksin armosta – vai eikö sittenkään? Työn ja armon hedelmällinen ristiriita” oli Esko Laineen esityksen aiheena.

Symposiumissa tarkasteltiin reformaation perinnön merkitystä yhteiskunnallisille arvoille, ekumenialle ja etiikalle: miten yhteiskunnallinen ja poliittinen kehitys on sidoksissa uskontoon, mikä on reformaation perinne tänään ekumenian näkökulmasta, ja millaisiin pelastusta, ihmistä ja luomakuntaa koskeviin arvoihin armo velvoittaa.

 

Esitelmissä tuli ilmi myös luterilaisten kirkkojen suuruusjärjestys. Etiopian Mekane Yesus -kirkko on luterilaisten kirkkojen suurin ja meidän oma kirkkomme on vasta kuudennella sijalla!

Symposiumissa istutetiin puu - kukkaruukkuun kylläkin - koska Suomen Lähetysseura kutsuu reformaation juhlavuoden kunniaksi seurakuntia mukaan istuttamaan metsää Tansaniaan. Seurakunnat voivat kerätä varoja taimien ostamiseksi. Lähetysseuran yhteistyökumppani vastaa puiden istuttamisesta paikallisen yhteisön kanssa kuivuudesta kärsivälle Kishapun alueelle. 

Luther oli päässyt myös mukaan matkamessuille tänä juhlavuotena: 500 vuotta reformaation alkamisesta. 

Toki matkamessuilla myös mainostettiin kotiseutua ja kotimaakuntaa. Ei vain katsetta ensi kesään, vaan myös kuukauden kuluttua oleviin hiihdon MM-kisoihin, jotka ovat Lahdessa.

Kaukokaipuukin sai minut taas valtaansa. En nyt sentään taida lähteä bussilla maailmanympärysmatkalle, vaan ehkä kävelemään caminolle keväällä. Siihenkin löysin vinkkejä noilta matkamessuilta, joilla torstaina pistäydyin kotimatkalla.

Matkoja olen tehnyt lähipäivinä lähiseudullekin: on ollut hautajaisia. Tässä kappelissa olin taas siunaamassa vainajan.

Kaste oli tänään täällä. Keikkalaisena olen opetellut eri seurakuntien käytäntöjä.

Toki viikolla kerkisin sentään hieman käydä hiihtämässä. Ladut vain tahtoivat olla liippalatuja, kun olivat jäätyneet. Ja myös laduilla oli paljon roskaa tuulisen sään jälkeen. Ja koirien ja kävelijöiden jälkiä! Tuntui helpommalta hiihdellä järvellä. Järvelle oli myös aurattu luistinrata.

Ja tänään juhlittiin pikkusiskon syntymäpäviä: 7 vuotta. Olipa kivannäköinen voileipäkakku! ja paljon muuta maukasta syötävää. Ja oli mukava tavata sukua samalla juhlinnalla.

Tämä sunnuntai olikin  oikea vauhtipäivä: Ensin jumalanpalvelus, jossa oli mukana tämän vuoden rippikoululaiset vanhempineen eli kirkossa oli paljon väkeä. Sitten toisaalle pienen pojan kastejuhlaan. Sieltä taas syntymäpäiville ja illalla oli vielä suvun lentopallopeli. Sain sentään hieman muutakin liikuntaa kuin autolla ajamista.

Matkamessuilta Galiciaan

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matka 2016 mahduttaa koko maailman  Helsingin Messukeskukseen. Matkamessuilla voi tutustua etenkin monipuoliseen Espanjaan, joka oli valittu tämän vuoden teemamaaksi.Löysin Calician osastolta vaellusvinkkejäkin. Santiago de Campostelasta eteenpäin rannikolle en olekaan aikaisemmin vaeltanut ja nyt sain osuudesta Fisterraan asti kartan ja ohjeita. Ja vaellusinto vain kasvaa! 

Kotimaan osastoilla oli monenlaista matkailutarjontaa. Kun olin aikani kävellyt ja kierrellyt, istahdin askartelemaan Rovaniemen osastolle pussin poronnahasta, johon sisällykseksi tuli mukaan pussillinen yrttejä jalkakylpyä varten.

 Hanki erilainen matkamuisto:käy kirkossa.

Toinen miellyttävä paikka oli luterilaisen kirkon ulkomaantyön osasto. Siellä sai ison mukillisen kahvia, stressipallon ja laastaria ja mukavia juttelutuokioita.

Paljon nähtävää ja koettavaa oli tämän päivän aikana tuolla messuilla. Pääsin messuille jo aamusta ammattilaiskortilla. Monia tuttuja näytteilleasettajia tapasinkin.  Aika monen mainoksen kera palasin kotiin.

Aamulla aikaisin kolmenkymmenen asteen pakkasessa mies kuljetti minut junalle. Takaisin pääsin sponsoribussissa. Tapasin näet tuttuja messuilla, jotka kertoivat, että heillä bussissa oli kai pari paikkaa vapaana. Kun löysimme ryhmän veteäjän, hän otti minutkin kyytiin kotimatkalle. Kun sitten vielä bussissa arvottiin lahjakortti istuinpaikan numeron mukaan, se sattui kohdalleni.