Sivun näyttöjä yhteensä

16.4.2026

Mökkielämää huhtikuussa

 

Tulin mökille muutamaksi päiväksi. Istuskelin saunan portailla nauttien auringonpaisteesta ja tyynestä säästä, lintujen laulusta, kimalaisen pörinästä ja sammakon hyppelystä.


Punaiset sinivuokot
Mökkielämää edelleen. Mies tuli tutkimaan mehiläispesiämme ja samalla auttoi mökkihommissa. Laitoimme vesipumpun paikoilleen ja käänsimme veneen. Mies kärräsi kompostia ja hevosenlantaa kasvimaille. Yrittelin hieman haravoida, mutta selkä ei oikein tykkää siitäkään. Niinpä kävely ja sukanneulominen ainakin onnistuu. Onpa kiva istuskella verannalla riipputuolissa, katsella järvelle ja neuloa.
Lähettyviltä kasvaa valkovuokkoja, sinivuokkoja ja punaisia sinivuokkoja.

Tasaraidalliset sukat

Seiskaveikkojen loppuja. Vihreääkin jäi vajaa metri. Valkea oli useana pätkänä, Paraati loppui kesken ja paikkasin oranssinsävyisenä kärkeen. Varressa resoria 10 kerrosta yksi takaa oikein, yksi nurin. Raidoitus 2+2+2 .joka toinen raita vihreää. Varren silmukat 48 ja terän 44. Neuloin kolmen ja puolen puikoilla. Sukat painavat 87 grammaa. Koko noin 37 - 38.

13.4.2026

Huhtikuun ensimmäiset


 Jämälankasukat nämäkin. Neuloin punasävyisen Nalle Taikan pussilangan viimeiset. Loppui hieman kesken, joten neuloin yksivärisellä Nallella pitemmän terän, jossa leveä nauhakavennus. Sukissa on 50 silmukkaa varressa ja terässä 48. Kolmosen puikoilla aluksi kolme kuviota valepalmikkoa lilalla, sitten pelkkää oikeaa kirjavalla ja kantapää vahvistettuna neulottu sinisellä. Sukat painavat 69 grammaa. 

31.3.2026

Maaliskuun toiset jämälankasukat


 Olipa päättelemistä taas näissä! Neuloin seiskaveikan ja vastaavan paksuisten lankojen jämistä miesten sukat  koko 42. Kolmen ja puolen prymeillä ja 13 silmukkaa puikollaan, paitsi varressa 12,12,12 ja 16, koska resori on kolme oikeaa ja yksi nurin -neulosta. Monen monia erilaisia harmaita nöttösiä oli ja muutama punainenkin. Kantapää jälleen vahvistettua neulosta ja kärjessä leveä nauhakavennus. Sukat painavat 135 grammaa.

23.3.2026

Saariselkäviikko

 Lauantai oli matkapäivä pohjoiseen. Junalla Tikkurilan kautta Rovaniemelle ja bussilla Saariselälle.

Tunturipapin hommissa tämä viikko vierähti. 
Sunnuntaina hiihtelin Savottakahvilaan.Oli hyvä keli suksilleni: ne pitivät ylämäissä ja luistivat hyvin alamäissä. Matkalla huutelin moimoi ja kutsuin kappelin tilaisuuksiin vastaantujoita. 
Iltapäivällä vierailin Anjan ja Ilpon luona. Mukavaa tavata heitä täällä Saariselällä. 
Illalla vietettiin leipäsunnuntain messu kappelissa. Kiitos Anja  avustuksesta.
Hiihdin vaskoolihiihdon lyhimmän reitin. Ladut olivat jäiset tänään. Yhdessä mäessä, kun latu teki jyrkän mutkan, en älynnyt aurata ja niinpä vain kävi, että lensin pyrstölleni ja oikean käden sormetkin jotenkin jäivät jonnekin, koska  kipeät. Alaselkä on arkana, liikkuminen hieman hankalaa, kun oikea sääri kolhiintui myös. Eiköhän se siitä...
Tein kävelylenkin: kiersin Aurorapolun, mutta en sielläkään nähnyt kuukkeleita tänään.
Illalla kappelissa pyhiinvaelluksista mm. Santigo de Compostelaan. 
Aamulla heti herättyäni paistoin yön yli sämpylät, joista tuli maukkaita! Riittivät hiihtoeväiksi ja seuraavalle päivällekin jäi.


Yö meni huonosti, kun alaselkä kipuili. Aamulla pohdin, mitä tehdä. Lopulta lähdin paikalliselle lääkäriasemalle hakemaan apua. Röntgenissä ilmeni, ettei luut ole hajalla, vaikka selkärangan alaosassa on kipua ja sain vahvoihin kipulääkkeisiin reseptin. Lääkkeen saa kuljetuksella Ivalosta mm. kirjastoauton mukana. 
Päivä humahti kummasti hiihtämättä. Toki kävelin edes kaupalle ja vein ensi viikon mainoksia sinne näytille.
Kun tapasin hiihtäneitä, kertoilivat, että ladut ovat olleet hankalia hiihtää, pöpperölunta ja muuten erittäin jäinen.
Illalla oli konsertti kappelilla. Nelisenkymmentä oli tullut kuuntelemaan, osa englanninkielisiä. Niinpä esiintyjät selostivat laulujen sanoja/sanomaa myös englanniksi.
Keskiviikkona Iisakkipää valloitettu kävellen. Olipa mahtava puhuri: meinasi viedä mennessään siellä ylhäällä. Tein Iisakkipään kiertolenkin, saman, minkä yhtenä syksynäkin kävelin. Onneksi oli hyvä polku eikä jalka uponnut, vaikkei minulla ollutkaan lumikenkiä. 
Selkäkin turtui jossakin matkan  vaiheessa, eikä kipu ollut ylen kova. 
Illalla viikkomessu kappelissa. Kanttori toi kaverinsakin ja niin saimme monenlaista musiikkia viululla ja flyygelillä. 
Leivoin iltasella sämpylöitä jälleen. Eipä tässä ainakaan nälkään pääse kuolemaan.
Torstai-iltana Saariselän ekumeenisessa Pyhän Paavalin kappelissa oli Elvis-konsertti. Aron-Elvis lauloi Elviksen biisejä. 
Mukavia kohtaamisia kappelissa ja kylällä päivän aikana.
Päivä humahtikin nopeasti, kun sain hierottua vahvaa kipugeeliä Voltaren Forte selkääni. Kävin näet taas Kuukkelissa, jossa on ns. lääkekaappi ja ostin Voltarenin  lisäksi ibuprofeiinia. Kun otin kaksi 400 mg tablettia ja olin hieronut selkääni kipugeelit, niin kohta alkoi vaikuttaa unettavasti  ja nukuinkin pari tuntia. 
Täällä kappelin matalammassa osassa on huone vierailijalle.

Perjantai ja viimeinen ilta tällä erää Saariselällä  oli kappelilla lättyilta. Paistoin ison kulhollisen taikinasta vegaanisia lettuja: kauraryynejä, vehnäjauhoja, sokeria, suolaa, vaniljasokeria, leivinjauhetta, öljyä ja vettä. Kun kahdella pannulla paistaa yhtäaikaa, niin aika nopeasti ainakin kolmekymmentä lettua valmistui. 

 Oli mukava ilta, kun porukasta löytyi kitaransoittotaitoinen säestämään. Lauloimme Kauneimpia hengellisiä lauluja - vihkosesta.

Päivällä paistoin läppösiä matkaevääksikin.

Satoi lunta, satoi vettä, satoi melkein pieniä rakeitakin eikun isoja hiutaleita...kosteaa on ollut aamun jäisen kelin jälkeen. Minulta hiihtämiset jäivät vähiin, kun selkä kipuilee edelleen. Olen pakannut tavarat aamun lähtöä varten, jospa osaisi nukahtaa...

Lauantaipäivä kului matkustaessa. Ensin Eskelisen bussissa Saariselältä Rovaniemelle, jossa sitten vaihto junaan. Junavaihtojakin oli  vielä Tampereella ja Riihimäellä. Lopulta mies oli Lahdessa vastassa. 
Matkan aikana neuloin Slalomit-sukat.
Selkä on edelleen kovin kipeä ja Panadol-Ibu ja voide käytössä. Portaita en pysty edelleenkään kunnolla kulkemaan, koska silloin aikamoinen kipu iskee. Mitenkähän kauan tässä vielä mennee? 
Sunnuntai-iltana oli komeita revontulia täällä etelässäkin.

22.3.2026

Slalomit II

Lapin reissun junamatkojen aikana neuloin lilasta Nallesta aikaisemminkin neulomani Slalomit omin sovelluksin. Ohje on Niina Laitisen ja se löytyy Suuri Käsityö -lehdestä 1/2025.  Ohje oli tehty fingervahvuiselle langalle, mutta koska käytin Nallea ja kolmosen puikkoja, niin vähensin silmukoita alkuperäisestä 66 nyt 56 silmukkaan. Kuvio toki säilyi sellaisenaan. Kantapää on ristiinvahvistettu ja kärjessä leveä nauhakavennus. Sukat painavat 78 grammaa ja sopinevat noin 39-40 numeroiseen jalkaan. 

Ps. Kun olen neulonut lyhyillä Prymin muovipuikoilla, niin vaikuttaa neulekäsialani tiivistyneen.

Mutkamäestä en sentään itse laskenut! Katselin vain rohkeita... Minulle riitti sukkien mutkat...
 

19.3.2026

NapaNuora


 Hanna Ekola on toimittanut kirjan NapaNuora, Äidin eväät elämään. Tähän hän koonnut haastatteluja tunnettujen ihmisten äitisuhteista, mitä he ovat saaneet äidiltään henkistä perintöä. Luin tämän SLEY-kirjojen vuonna 1995 kustantaman kirjan Saariselän kappelin kirjojen lainaushyllystä. 

Olen äitini tytär. 

Me kaikki olemme. 

Tyttäriä tai poikia.

Meilla jokaisella on 

oma napanuoramme.

Side, joka yhdistää meidät äitiimme 

koko elämän ajan.

Minä kiitän omastani.

Näin Hanna Ekola taustoittaa kirjaansa.