Marjastusasu

Kosteaan metsään aamupäivällä yöllisen sateen jälkeen on hyvä laittaa sadetakki ja sadehousut ylle. Vaikka ei enää päiväsaikana sataisi, niin nuo varusteet suojaavat varpujen kosteudelta.

Sadehousujen alla on ohuet legginsit, koska muuten iho  tarttuisi ikävästi  kiinni housuihin. Samoin takin alla on ohut pitkähihainen pusero.

Meillä on nuo kurahousut käytössä, jotta voi huoleti myös istua tai olla polvillaan marjastaessa.

Etenkin minä marjastan yleensä, jos marjoja löytyy,  polvillani tai istuen, koska selkä tulee kipeäksi kumarteluista.

Usein marjametsässä on myös hyttysiä, joten hyttyshatut ovat tarpeen marjastajilla. Ne suojaavat myös ampiaisilta ja paarmoilta.

Tämä viikon MakroTex-haasteen aiheena on VAATTEET.

https://pappilanelamaa.blogspot.com/2019/07/marjastusasu.html

Heinäkuussa tapahtuu

Mökillä olen viettänyt heinäkuussa ihan mukavia jaksoja. Toisinaan pitää käydä kotona pesemässä pyykkiä ja tarkistamassa, mitä sinne kuuluu.

Viimeksi kotona putsasin ison joukon lasipurkkeja: poistin niistä etiketit liottamalla. Jos se ei auttanut, niin  astianpesuainetta (Fairy) terässöheröön, jolla sittten hankasin ja  sain purkeista liimat  irti.

 

Sen jälkeen laitoin purkit ja kannet astianpesukoneeseen puhdistautumaan. Ja lopuksi kuivumaan astiankuivauskaappiin. Kuivina laitoin kannet kiinni ja kannelliseen laatikkoon odottamaan hilloamisaikoja.

Viimeinen työviikko meneillään tätä tämän kesän pestiä. On ollut mukavaa käydä töissä paljolti mökiltä käsin. Vaikka on ollut viileää, on mökillä kamina lämmittänyt. Ulkona puolestaan on tarennut hyvin, kun pukee tarpeeksi vaatetta ylle ja liikkuu reippaasti. Uimaan olen uskaltautunut aamuisin ja iltaisin ja joskus jopa on ollut mahdollista päivälläkin pulahtaa järveen. Veden lämpötila tänään oli 17 astetta.  Ongella en ole ollut. Mies on saanut muutaman ahvenen, kun ensin on löytänyt matoja.

Verkolla on silloin tällöin tullut saalista. Viime kerralla verkosta löytyi kaksi siikaa. Noista riittää meille moneksi ateriaksi.
Mustikoita on löytynyt jo ämpärikaupalla. Viinimarjat puutarhassa alkavat kypsyä, punertaa ja mustua.

Valkeat viinimarjat ovat jo kypsiä, syöntimakeita.
Kurpitsat kukkivat ja pieniä alkuja on jo näkyvissä, kuten kurkkuillakin.

Monet kukat kukkivat mökin pihassa: edessä sininen ritarinkannus, sitten malva, ukonkello, jalopähkylä sekä kuunlilja.

MakroTex-haasteen aiheena tällä viikolla on HEINÄKUU.

Miesten sukat

Vihdoin sain valmiiksi sukat miehelleni. Olen neulonut näitä juhannuksesta lähtien. 
Näissä on 52 silmukkaa varressa, sitten kavensin resoriin jo 48 silmukkaa ja samoin terässä on saman verran 48 silmukkaa. Sukat on neulottu Novitan Seitsemän veljeksen ruskeasta langasta ja kirjavasta Polariksesta systeemillä kaksi kerrosta ruskeaa, kaksi kirjavaa kolmen ja puolen puikoilla. 
Sukan suussa on 10 kerrosta resoria kaksi oikein, kaksi nurin, sitten sileää ja juuri ennen kantapäätä taas 10 kerrosta resoria. Kantapää vahvistettua neuletta. Kärjessä leveä nauhakavennus.
Sukat on tehty 42 numeron jalkaan. Sukat painavat 127 grammaa. 

Aloitin eilen kokeilemaan uutta sukkamallia eli Sirkka-sukkia. Ohje on jossakin kierrellyt, ja alkuperäistä tekijää ei tiedetä,  mutta Kardemumman blogista sen nyt löysin.

Löysäpipoisten KyJy 2019:
1. Miesten sukat ruskeasta ja kirjavasta Seiskaveikasta. Aloitettu 22.6. Valmiit 6.7. Paino 127 grammaa.
2. Sirkka-sukat lilasta Eerosta. Aloitettu 5.7. Valmiit. Paino grammaa.

Luonto antaa lahjojaan

Seitsemäs kerta toden sanoo: ehkä. Tänään on yritellyt sataa kuusi kertaa aikaisemmin. Hetken oli tullut muutama tihkupisara. Niin vähän tuli, että sademittariin ei tullut mitään. Joskus muutama pisara tuli saunan katolle, kivipolulle ei jäännyt märkää, koska kivet olivat lämpimiä. Nyt myöhään illalla alkoi sataa seitsemännen kerran, vielä nyt aluksi samanlaista tihkua kuin aikaisemminkin. Miten paljon olikaan lainehtinut eilen Lappeenrannassa, tänään Helsingissä ja Lahdessakin  kaduilla tulvavesi ja täällä ei oikeastaan lainkaan ole tullut vettä taivaalta.

Kun vettä ei satanut ja kasteluvesitynnyrit olivat aivan tyhjiä, niin piti laittaa pumppu käyntiin. Tällä tavoin sain järvestä letkulla ylhäälle kasvimaille kasteluvettä. Kastelin kaikki kurpitsat, niin talvikurpitsat kuin kesäkurpitsatkin, ja kurkut ja tomaatit ja paprikat, pavut, herneet, lehtikaalit, kukkivat kukat ja jopa maustevihannekset. Näiden kasvua seurailen ja satoa odottelen.

Muutama kantarellin alku on jo näkynyt ja tatteja löytyy enemmänkin, vaikka kuivaa on ollut. Tai siis pojan perhe löysi ja poimi ja sai jopa sienikastikkeen verran kokoon.

Nokkosviljelmältä olin muutama päivä sitten leikannut nokkoset ja riipinyt niistä lehdet kasvikuivuriin. Tänään vielä hieman kuivasin noita ja hienonsin lehdet siivilän läpi. Purkitin hienonnuksen käytettäväksi mm.soppaan, kastikeisiin tai leipiin.

Saman tein mintuille viikko sitten. Pian on lähdössä juuri kuivuriin sitruunamelissa, sitten lipstikka.

Mökin pihasta sain tänään mukillisen mustikoita. Samalla poimiessani söin suuni mustaksi. Pojan perheen koirakin tykkää mustikoista. Tuo koira näykki niitä suuhunsa innokkaasti.

Nyt illalla valmistin raparperipiirakan. Raparperit ovat tuottaneet satoa tänä kesänä kasteluiden ansiosta moneen piirakkaan.

Raparperipiirakan resepti:

Laktoosittomaan ja munattomaan pohjataikinaan laitoin 8 dl vehnäjauhoja, 3 dl sokeria, 2 tl leivinjauhetta ja 2 tl soodaa ja 2 tl vaniljasokeria sekä 250 g sulatettua laktoositonta margariinia. Nämä ainekset sekoitin ja otin eroon kolmanneksen seosta toiseen astiaan. Lisäsin 2,5 dl laktoositonta maustamatonta jogurttia. Sekoitin ja levitin taikinan leivinpaperin päälle reunalliselle uunipellille.

Pari litraa raparperinpaloja levitin pohjataikinan päälle. Täytteeseen sekoitin 4 desiä laktoositonta maustamatonta jogurttia  sekä 3 tl vaniljasokeria ja 2 dl sokeria. Kaiken päälle levitin muruseoksen, joka jäi pohjataikinan osasta. Paistoin piirakkaa noin ¾ tuntia 175 asteessa.

Tämän viikon MakroTex-haasteen aiheena on LUONTO. 

Tuoksua mintun ja ruusun

Mökin verannan pöydällä maljakossa on ruusun ja mintun oksia.

Leikkasin juuri mintut kuivuriin. Riivin lehdet ja niin kädetkin tuoksuvat minulta. Samoin mintun tuoksu nousee tässä verannalla olevasta kasviskuivurista.

Tämä ruusu, kurttulehtiruusu kuuluu noihin hävitettäviin vieraslajikasveihin,  mutta annan sille vielä tänä kesänä kukkimisrauhan. Kurtturuusu on erittäin kestävä ja pitkään kukkiva ruusu, joka sietää paahdetta, kuivuutta, lumikuormia ja voimakasta leikkausta. Nyt kiinteistöjen omistajilla, myös mökkiläisillä, on  kolme vuotta aikaa kaivaa kurtturuusut ylös ja hävittää ne kokonaan..

Mintut ovat monivuotisia mausteyrttejä. Maailmassa on arviolta 1200 erilaista  minttua. Ne sopivat lampaanlihan, kastikkeiden, vihannesten, juomien, minttuhyytelön ja hedelmäsalaatin maustamiseen kuten leivontaankin. Nyt on sopiva aika korjata niistä ensimmäinen sato. Toki jätin jäljelle muutaman oksan teeaineksiksi. Pianhan taas on kasvimaalla uutta tulossa.

Seuraavaksi kuivattavaksi lähtenevät lipstikan lehdet kuin sitruunamelissankin. Pari päivää sitten kuivurissa oli mäkimeiramia ja sitä ennen nokkosia.

Keskikesä on jo sadonkorjuun aikaa. Metsässä kypsyvät paraikaa mustikat ja ahomansikat metsätien vierillä. Ensimmäiset on jo poimittu.

Tämän viikon MakroTex -haasteen aiheena on KESKIKESÄ.

Verannalla

Istun auringonpaisteessa tuulisena iltana mökin verannalla. Tulin äskettäin töistä, söin salaattia, tilliä, kurkkua ja päärynää vegaanisen kastikkeen kera ja söin siementahnalla päällytetyn ruisleivän sekä join teetä. Kesä!

Sukkaa neulon miehelleni. Eipä hyttysetkään tai muut lentäväiset juuri nyt häiritse.

Hiljaista. Rauhallista. Järveltäkään ei kuulu ihmisääni, vain järven takana kukkuu käki kesä viimeisiä kukuntojaan.  Sanotaankin, että juhannuksena käki saa kurkkuunsa vihneen*, jolloin se vaikenee ja muuttuu haukaksi. Uskomus johtunee käen haukkaa muistuttavasta ulkonäöstä. Vain koiraskäki kukkuu.

Käki oli erityisesti naisten lintu. Käkeä entisaikaan toivottiin mahdollisimman lähelle laulamaan, sillä käen kukunta oli erityisen onbekasta, varsinkin jos pääsi lähelle. Tällöin kaikki toiveet toteutuivat.
 Nuoret naiset ovat laskeneet käenkukunnasta naimisiin pääsyyn kestäviä vuosia. Vanhat ihmiset taas jäljellä olevia eli vuosiaan.

Käki on kuvattuna mm. Päijät-Hämeen vaakunassa.

*Vihne kurkkuun sanonta tulee siitä, että viljasadot valmistuvat samoihin aikoihin, kun käen pesimäaika päättyy. Koiraskäet kukkuvat houkutellakseen naaraita. Jos ihminen matkii käen kukkumista, saattaa paikalle lentää hermostunut käki koiras haastamaan kilpailijansa naaraista, kertoi Ohto Oksanen ESS:ssa.

Juhannuksesta jouluun

Taas olen lähtenyt uuteen haasteeseen mukaan tänäkin vuonna. Löysäpipoisten KyJy 2019 eli juhannusyöstä jouluyöhön eli kesäyöstä jouluyöhön on aikaa neuloskella tässä haasteessa. 
Tarkoituksena on aloittaa 20 neule- tai virkkaustyötä aikavälillä 22.6.2019 - 30.9.2019 (silmukat puikolla/koukulla lasketaan jo aloitukseksi!) ja saattaa ne valmiiksi 24.12.2019 klo 24.00 mennessä. 
Työ voi olla virkattu (kelpuutetaan myös haarukkapitsi) tai neulottu. Materiaalina käy: lanka, kude, paperinaru. Työhön pitää käyttää vähintään 50g lankaa tai 250m, esimerkiksi 25g vauvan tumput + 25g vauvan sukat = yksi työ!

Eipä tuo ole kovin hankala haaste, kun varmaan muutenkin tuon verran sukkia neulon. Nyt juhannuksena tietysti heti aloitin ensimmäisen sukkaparin, miesten sukat Novitan seiskaveikasta, ruskeasta ja polariksesta. Neulon vuorotellen kerroksen tai kaksi kumpaakin lankaa. 

Juhannuksen viettoa mökillä tänäkin vuonna. Oli luvattu aika huonoa ilmaa, mutta mielestäni ihan sopivaa on ollut, aurinkoa ja tuulta, mikä on pitänyt poissa hyttyset suurimmaksi osaksi. Onkimista, luontoa, metsää, uimista, saunomista, savustusta, perinteistä syömistä: uudet perunat, siikaa, tilliä ja silliäkin...
Käki kukkui. Juhannusruusut olivat jo ohikukkineita. Veden lämpötila 22 astetta.

Löysäpipoisten KyJy 2019:
1. Miesten sukat ruskeasta ja kirjavasta Seiskaveikasta. Aloitettu 22.6. Valmiit. Paino grammaa.
2.