Makrotex # 120: Kide

 

Makroviikoilla on tarkoitus kuvata joka viikko jokin kohde LÄHELTÄ! 

VIIKON AIHE on KIDE.

 Kidesokeria

 Hiekka"ruusu" Tunisiasta. Hiekkaruusut ovat hiekaisesta suolavedestä kiteytyneitä isoja kukkamaisia muodostelmia.

 Sama hiekkaruusu toisenlaisella taustalla.

Valokuvatorstai 299: Valo

Syksyn pimeyteen sopivana valokuvatorstain aiheena on kuvata jotain sanasta VALO.

 

 Hotellihuoneen lamppu luo tunnelmavaloa.

 Varavalo kylpyhuoneessa.

Valot moottoritiellä  palatessa kotiin reissusta viime yönä. Luntakin oli jo satanut maahan.

Makrotex 117: Keltainen

Makrotexin viikon aihe on KELTAINEN

  

Joka puolella Tunisiassa  oli hienosti eri värein maalattuja ja koristeltuja ovia ja portteja, joiden kautta kuljetaan sisään perheen/suvun yksityiselle alueelle.

Kylläpä varsinainen sarja tulisi niistä ovista, joita kuvasin!

 Soussen medinan vieressä keltaista kaupiteltavaa.

Neljänneksi pyhin

Lämmintä yli 30 astetta. Ei kuitenkaan mikään kovin hiostava päivä. 

Moskeijaan ei pääse tutustumaan kuin säädyllisesti vaatetettuna: Naisilla huivi päässä ja kaikilla, niin miehillä kuin naisillakin, olkapäät peitossa ja alle polven ulottuva vaatetus.

 Kairouanin Suuri moskeija.

Koko tuon piha-aukean alla on suuri vesivarasto.

Kaivo

 Tänne varsinaiseen rukoussaliin eivät pääse muut kuin muslimimiehet sisälle.

 

Kuvata sai kuitenkin rukoussalia oviaukoista. 

Tämä mies oli lueskelemassa moskeijassa.

Kairouanin Suuri moskeija, vanhin moskeija Afrikassa,  neljänneksi tärkein moskeija maailmassa ja Kairouan pyhä kaupunki, joka oli koko islamin maailman kulttuuripääkaupunki vuonna 2009, on nyt tarkastettu! Olipa se mahtava. Sen rakennutti sotapäällikkö Okba Ibn Nafi. Se on läntisen islamin maailman vanhin kulttipaikka 600/700-luvulta, jonka rukoushuonetta koristelee yli 400 marmoripylvästä. Yllätykseksi sieltä löytyi myös yksi risti. Moskeija on nimittäin rakennettu käytetyistä kivistä ja pylväistä. Niinpä kai jokainen sen pylväskin oli erilainen. Naisena ja ei-muslimina en päässyt sisälle moskeijan varsinaiseen rukoustilaan, mutta ulkopuolelta sai kuvata sisätilaa kyllä.

Toisessa moskeijassa, Sidi Sahabin moskeijassa katsoimme lähietäisyydeltä, vaan en sielläkään päässyt sisälle, kolmea Muhamedin partakarvaa. Pyhinä, pyhiinvaelluskohrteina pidetään näitä sinne haudatun profeetta Muhamedin parturin mukanaan kuljettamaa kolmea partakarvaa, joista yksi , toinen .Vartija kävi rahaa vastaan ottamassa muutaman kuvan. Siinä moskeijassa suoritetaan myös poikien ympärileikkauksia. Oppaamme, joka itse on muslimi, kertoi, että hänet on kuitenkin ympärileikattu nukutuksessa sairaalassa. Yleensä maalaiset ja uskovaisimmat tuovat poikansa ympärileikattaviksi moskeijan ympärileikkaajalle.

Abbasidien kalifaatin aikana 800-luvulla perustettu aghlabidien dynastia teki Kairouaninista laajan itsenäisyyden omaavan maakunnan pääkaupungin. Aglhabidien emiireitten nimi on yhdistetty suuriin pyöreisiin altaisiin kaupungin ulkoreunalla, joista suurimman halkaisija on 128 metriä. 

Kairouania kutsutaan myös kolmensadan moskeijan kaupungiksi. 

Kairouan on myös tunnettu matoistaan, mutta en ostanut sellaistakaan, vaikka miltei  joka perheen naiset kutovat mattoja omassa mattokutomossaan, kotona. Tässä mattoliikkeessä käväisimme juomassa minttuteet ja saamassa mattoesittelyn. Nuo villalangat kiehtoivat... Käsin solmitaan mattoa ryijysolmulla, samanlaisella kuin aikoinaan koulussa opettelimme tekemään käsityötunneilla.

Erämaan laiva

Kameli on aikamoinen eläin. Sen sain kokea ja kuulla. Tunisiassa on dromedaareja. Dromedaarilla on selässään yksi rasvavarastona toimiva kyttyrä. Kyttyrän koko vaihtelee ravinnonsaannin mukaan: kuivimpina kausina se on melkein olematon ja sadeaikaan se kasvaa suuremmaksi.  Dromedaari voi elää jopa 30 päivää ilman vettä. Se on ruuan suhteen varsin vaatimaton ja pystyy syömään myös piikikkäitä kasveja.  Dromedaari on sopeutunut elämään aavikoilla. Sen tuuheat kaksinkertaiset silmäripset, karvapeitteiset korvat ja nenän rakenne suojaavat sitä hiekalta. Sillä on jokaisessa jalassa kaksi varvasta. Sen varpaissa on leveät ja litteät polkuanturat. Kun se kävelee, niin polkuanturat leviävät estäen sitä vajoamasta pehmeään hiekkaan.

Kamelista hyödynnetään kaikki osat. Elävänä se kuljettaa niin ihmisiä kuin tavaroitakin, antaa maitoa, villaa ja suojaa. Muuten siitä käytetään liha ja nahka ja samoin tavoin koko eläin kuin porot meillä Suomessa. Kameleiden maitoa käytetään monin paikoin ruuan valmistuksessa, mutta sitä ei ole kaupan, koska kamelit laiduntavat irrallaan, lähinnä naaraat.  Urokset ovat enemmän työläisiä. Samoin kuin porot, kamelitkin merkitään, mutta ei korvaan vaan takajalkaan.

Saimme kokeilla ratsastusta kameleilla. Sain 19-vuotiaan hieman omapäisen alleni. Pysyin kuitenkin satulassa.

 Karua on, mutta täälläkin asutaan.

Berberikyliin olimme tutustumassa. Elämä on aika yksinkertaista. Perusasiat ovat olemassa maahan kaivetuissa tavallaan luola-asunnoissa. Luola-asunto on yleensä tehty niin, että on kaivettu suuri kuoppa, mistä johtaa ovet eri huoneisiin.
Nyt yövymme hotellissa, joka mainostaa itseään berberihotellina. Osa huoneista on kaivettu ja suurin osa tehty kuvaamaan kuin olisi sellaisessa tilassa.