Kesäteatterissa

Teimme Nasevan senioreiden kesäretken Lappeenrantaan. Aterioimme maukkaan lounaan rannan tuntumassa Kasinolla. Aikaa oli esityksen alkamiseen, joten kävelimme kolmeen museoon tuolla Lappeenrannan linnoituksen tuntumassa: Etelä-Karjalan museo, Ratsuväkimuseo ja Lappeenrannan taidemuseo.  Ehdimme myös pistäytyä ortodoksikirkossa. 

Ratsuväkimuseo toimii Lappeenrannan kaupungin vanhimmassa rakennuksessa, joka rakennettiin vuonna 1772 venäläisen varuskunnan vartiotuvaksi. Esillä on ratsuväkeen liittyvää esineistöä sodan ja rauhan ajoilta, unohtamatta ratsumiehen parasta ystävää, hevosta.

Ratsuväkimuseo tarjoaa kiinnostavan ja informatiivisen tietopaketin kotimaisen ratsuväen vaiheista.

 Lappeenrannan kesäteatterissa Pesänjako-esityksessä oli Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin  musiikkia. Nopeatempoinen rikoskomedia kaukana arkirealismista oli kutkuttavan hauska. Tämä nykyaikaan sijoittuva komedia, jossa kartano miljööseen syntyy väärinkäsitysten värittämä tapahtumarikas sattumusten sarja alpakoineen. 

 

Vastantekopäivä

 

Tänään väkersimme yli 300 vihtaa/vastaa Nasevan senioreiden talkoissa. Jokavuotinen perinne taloutemme kohentamiseksi.  

Yhdessä on mukava työskennellä, rupatella, kahvitella.

Saimme kokoontua näin sateisena päivänä autotallissa. Ahkerat miehet olivat jo aikaisin aamulla käyneet kaatamassa nuoria koivuja linjan alta, toki luvan kanssa. 

Älä kiellä apuasi, jos toinen on avun tarpeessa ja sinä pystyt tekemään hänelle hyvää. Älä sano lähimmäisellesi: "Mene nyt ja tule toiste, huomenna minä annan!" - kun sinulla kuitenkin on mitä antaa. ( Sananlaskut 2:27-28)

Jeesus:
"Kun siis autat köyhiä, älä toitota siitä niin kuin tekopyhät
 tekevät synagogissa ja kujilla, jotta ihmiset kiittelisivät heitä.
 Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun annat almun,
 älköön vasen kätesi tietäkö mitä oikea tekee, jotta hyvä tekosi
 pysyisi salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa,
 palkitsee sinut." (Matteuksen evankeliumi 6:2-4)

Ceciliat

Niina Laitisen suunnittelemat Ceciliat (Suuri Käsityö -lehti 3/2025) neuloin 48 silmukalla Aran-vahvuisella langalla 3,5 puikoilla lankana Kotikullan violetti sukkalanka. Varsinainen pitsipalmikkoneuloksen malli oli kuuden kerroksen korkuinen, taas helppo muistaa, kun oli sen pariin kertaan neulonut. Sukkaa neuloin junassa ja kotona vasta sain sukat tänään valmiiksi, koska neulaa en lähtenyt kaivamaan matkalaukusta kesken matkaa. Sukat painavat tasan 100 grammaa.

Tänään olimme Loistolaavulla paistamassa makkaraa ja kahvittelemassa Nasevan senioreiden kanssa. Aamulla keittelin kahvit ja teet termoksiin ja pakkailin makkarat tykötarpeineen mukaan. Timppa oli jo ennen meitä laittanut nuotion kuntoon, joten senioreille oli kaikki valmiina. Mukava oli tavata ja kuulla kuulumisia! Huomasin ajan kuluneen niin nopeasti, etten muistanut ottaa valokuviakaan. meitä oli 20 paikalla.

Illansuussa jälleen tein normaalin sauvalenkkini. Eilisen lenttopallonpeluun jäljiltä oikea käsi on taas kipeä eikä sauvakävely oikealla sauvalla meinannut sujua.

80-vuotisjuhlat

15.11. 2024 juhlittiin 80-vuotiasta Nastolan Nasevaa, urheiluseuraa. Seuran eri jaostoista oli lähinnä hallitusten jäseniä illallisella, jolla jälkiruokana oli lakkakakku. 
 

Juhlassa esitti Erkki Hämäläinen  ottamiaan kuvia vuosien varrelta ja kertoili tilanteista. Moni muisteli myös kisoja ja muita seuran tapahtumia sekä henkilöitä. Kiitos Erkki kuvistasi.

Nasevan pitkäaikainen sihteeri Arja sai kiitokset ahkerasta työstään.

Pokaali

 Eilen oli urheiluseura Nastolan Nasevan syyskokous, jossa vuosittain valitaan kuluvan

vuoden seura-aktiivi. Sain tänä vuonna tämän kiertopalkinnon.

Olipa päivä

 Aamulla aikaisin heräsin kahvinkeittoon. Pari isoa termoskannullista täysin. Voileivät teimme jo edellisenä iltana valmiiksi. Ja tavarat olivat kasassa vihtatalkoisiin lähtöä varten. 

Nasevan senioreiden vihtatalkoot ovat yleensä juhannusviikolla vuosittain. Niinpä  jo kolmatta vuotta peräkkäin olemme olleet samassa paikassa Timpan pihapiiriin laitetussa paikassa vastoja eli vihtoja tekemässä. Timppa oli jo aamulla aikaisin lähtenyt kaatamaan nuoria koivuja ja jo yhdeksän maissa ensimmäiset olivat ahkeroimassa. Iso joukko meitä oli tänäkin vuonna hommissa. Valmiiden vihtojen kokonaismääräksi tuli 266! Joulun maissa ne kuivattuina myydään. 

Jouduin lähtemään talkoista kesken pois, koska minulla oli työpäivä jälleen. Kaksi siunausta ja yksi muistotilaisuus. Tunnin verran suuntaansa jouduin ajelemaan.

Lyhyet arkunkantohihnat ovat käytännölliset silloin kun arkku kannetaan ruumishuoneelta kirkkoon/kappeliin tai  autoon tuhkausta varten.

Vipinäviikko

Tiistaina oli Nasevan senioreiden laavutapaaminen Pajulahden parilaavulla. Pitkästä aikaa oli nukava jutella ja jaella kuulumisia. 

Aamulla jo kävin suuhygienistin hoidossa, hain kaupasta grillimakkaroita, sitten keittelin pari isoa termarillista kahvia ja lähdimme kantamusten kera laavulle. 

Illalla oli papiston piirin vuosikokous  jonka illallisesta kuva. Kuvassa maukas kuha-annos.

 Keskiviikkona oli aikainen herätys, kun olin jo 6.30 valmistamassa piirakankuoritaikinaa. Tosin pari henkilöä oli jo tullut kai ennen kuutta laittelemaan alkuun riisipuuroa.  Pyörittelin palleroita eli piirakanaihioita muutaman tunnin, välillä sain pitää aamuhartauden piirakantekijöille ja aihioiden valmistuttua alkoi tiskivuorokin joksikin aikaa. Piirakoita taidi tulla taas yli 600.

Jo ennen puoltapäivää lähdin kyläilemään. Sain katsella hautajaiskuvia, muistella. Rauha oli valmistanut maittavan kauniisti katetun lounaan, josta piti kiirehtiä kuntosalille tunnin ahkerointiin. Terveyskeskus on tarjonnut tällaisen opastetun mahdollisuuden. 

Torstaina oli elämänkertakirjoitusryhmä, jota varten oli pitänyt kirjoittaa hautaukseen/hautausmaan liittyvä kertomus. 

Koko viikon olen valmistellut ensi viikon töitä, ja pakkaillut tavaroita,  koska lähden lauantaina parin lapsenlapsen kera Saariselälle viikoksi tunturipapin hommiin. 

Särää syömässä

Nasevan seniorit tekivät retken Lemille. Matkalla poikkesimme juustolaan kahveille Sippolan juustolaan ja maistelemaan juustoja - ja tekemään ostoksia.

Syksyisen kaunis väritys puissa seuraili koko matkan. Löytäisinpä tuon värisiä lankoja neulomuksiini!

Lemin kirkossa vierailimme ja saimme hyvän opastuksen ja kuuntelimme sikäläistä neliäänistä virrenveisuuta.

Säräkaukalo.

Lammasta ja perunaa, pitkään uunissa haudutettua.

 

Kesätapahtumia

Vapaapäivänä oli hyvä lähteä vihdantekoon. Urheiluseuramme senioreiden kanssa teimme viime perjantaina kolmattasataa vihtaa myyntiin. Niillä rahoitamme toimintaamme.

Pari viikkoa päivärippikoulua takanapäin. Viime sunnuntaina oli päivärippikoulunkin konfirmaatiomessu. Rippikoulu on aina iso ponnistus - ainakin minulle. Oli hyvä nuorisonohjaaja turvallisuusvastaavana ja mukavat isoset ja rauhalliset riparilaiset - ehkä liiankin rauhalliset, mutta mukavat.

Tulkoon tie sinua vastaan,
olkoon tuuli aina myötäinen,
päivä poskillesi paistakoon,
sade pelloillesi virratkoon.
Ja kunnes kohdataan,
elämäsi jääköön käsiin Jumalan.

(Virsi 979)

 Vapaapäivinä olimme lastenlasten kanssa mökilläkin. Sammakonpoikaset eli vielä nupipäät kiinnostivat kovasti. Toki soutelimme, lämmitimme saunan, heitimme tikkaa, teimme metsäretken ja

 

kävimme katselemassa ylämaan lehmiä. Oli kuumaa ja lehmät lepäilemässä.

Vihreää on vielä, vaikka on ollut kuivaa. Heti laiturin päässä on syvää, reilusti yli kaksi metriä. Sieltä ongin haavilla sinne uponneen leikkilaivan.

Kasvimaat alkavat olla kunnossa ja kylvökset hyvässä kasvuvauhdissa. Niitä on kuitenkin tänä kesänä pitänyt kastella ahkerasti. Perunamaatakin olen letkuttanut eli järvessä on pumppu, jolla nostan veden.

Sunnuntai sujui sutjakasti

Päivä käynnistyi lastenlasten kera. He tulivat jo eilen, vaikka  töiden jälkeen vielä käväisin mökillä kastelemassa - todella kuivaa olikin niin pihassa kuin metsässä. Illalla kotiin tultuani leivoin mummon mustikkapiirakan, joka lapsenlapsista on "pakollinen" mummilaruoka ja aina myös tuliaisiksi pitää sellainen leipoa. 
Lastenlasten kanssa jotain kerkesimme tehdä aamusta. Toisenkin lapsen perhe tuli käymään. Sitten lähdin paikallisille markkinoille hommiin. Mies oli siellä jo aikaisesta aamusta lähtien. Urheiluseuramme seniorit myivät kahvia ja leivonnaisia ja makkaraa ja meille jokaiselle riitti jotain vapaaehtoistehtävää. Olipa myös omalla seurakunnalla markkinoilla koju, jossa päivystivät niin lähetyssihteeri kuin pappikin. Ja näkyi siellä toisiakin seurakunnan työntekijöitä kirkkoherraa myöten.

 Illansuussa oli taas jokasunnuntainen lentopallopeli. Kenttä on parasta siivota ennen peliä, jotta ei kompastu puista pudonneihin roskiin. Tänään satoi kentälle mennessä, mutta pelin saimme pelata sateettomana - ukkonenkin jylisi jossakin loppupelien aikana.

 Illalla vielä tein pari annosta tyrni-omenahilloa tai marmeladiako se peräti oli. Ainakin hyytyi hyvin.

Tyrnimehun sain pari päivää sitten kiehauttamalla tyrnit, kuutisen litraa, puolessa litrassa vettä, rikkomalla ne sauvasekoittimella ja sitten siivilöimällä. Mäskin eli siivilään jääneen aineksen laitoin leivinpaperin päälle ritilöille kuivumaan. Jauhan ne siemenet  ja muun aineksen Moulinexilla  hienoksi ja purkitan. Terveellinen lisä sämpylöihin tai puuron päälle tai sekaan! Tyrniöljyä on  noissa siemenissä ja se on terveellistä.

Tyrnihyytelöä tein silloin hillo-marmeladisokerilla . Reilu neljä desiä tyrnimehua ja purkillinen hillo-marmeladisokeria. Hitaasti kuumensin seoksen ja kun se kiehui, vielä kolmisen minuuttia sitä sekoittelin. Kuumennettuihin ja Atamonilla huuhdeltuihin purkkeihin laitoin seoksen. Nyt on valmiina jouluksi tehtäviin lusikkaleipiin väliin hyytelö. Sain kaksi ja puoli pienehköä purkillista hyytelöä.

Tein tyrnimarmeladia tyrnistä ja omenasta. Laitoin omenasoseen joukkoon tyrnimehua ja hillosokeria sekä Melatinia. Yhdessä  annoksessa oli noin 3 litraa omenasosetta ja noin 1 litra tyrnimehua ja kilo hillosokeria ja pussillinen Melatinia.