Sivun näyttöjä yhteensä

8.7.2012

Löhöilyäkin

Perjantaina ajelin sinne katsastuskonttorille ja auto meni läpi eli ei havaittavia  vikoja ainakaan ole polosessani. Siis vuodeksi on taas turvattu auto, ellei jotain satu. Toki tiedänkin, että ainakin öljypohja pitänee uusia tai paikata lähiaikoina. Siis loppujen lopuksi oli helppokatsastus helppo.

Sieltä sitten siirryin ostoksille ja hankin hyttysverkolla varustetun paviljongin mökille. Tosin emme sitä kerinneet vielä pystyttää, vaan sen laitto siirtyi jonnekin hamaan tulevaisuuteen. 
Matkalla poikkesin vielä hautausmaalle. Putsasin äitini isovanhempien hautaa ja kävin katsomassa myös omien vanhempieni haudan sekä serkkujen haudan, jonne sitten istutin tuomani kukatkin.
 
Mökin puutarhassa olivat monet uudet kukat  päässeet avaamaan terälehtensä. Varjolilja on sitkeä ja melko vaatimaton kasvupaikkansa suhteen. Varjolilja on vanha lääkekasvi.  Kukat tuoksuvat vain illalla ja yöllä ja ne tuoksuvat yrttimäiseltä.
Oppineiden kukat eli zinniat ovat myös heränneet kukkimaan. Kasvit ovat pieniä kooltaan, mutta kukka on samankokoinen kuin muuten rehevämpi sisarensa.
Ulpukat kukkivat rantavedessä.
 
Mökinkin puutarhassa kasvaa minttua. Siitä on mukava hauduttaa minttuteetä ja nauttia sitä tuoreen hunajan kanssa.
 
 Perjantaina minulla oli vihkiharjoitus ja lauantaina vihkiminen erään mökin pihalla.Ruohikolle maton päälle oli rakennettu alttari ja polvistumisjakkara.
 
Lauantaina sitten olivat häät lähimökillä. Morsiustyttönä oli sulhasen nelivuotias tytär, joka toi sormukset. Kuten tavallista morsian oli kaunis ja sulhanen komea ja tietysti morsiamen äiti kyynelehti (helpotuksen huokaus: kaikki oli saatu valmiiksi juuri ja juuri: kotona oli leivottu ja siivottu ja kaikki oli itsetehtyä morsiuspukua myöten). 
 
Kakkukin oli värkätty itse koristeineen kaikkineen!

Mökillä oli mieluista hieman kitkeä ja kohennella puutarhaa ja kastella kasveja tarpeen mukaan. Mökin piha oli täynnä mustikoita, joita napostelin sieltä vähän väliä kourallisen ja poiminkin jonkin verran. Tärkeää oli päästä uimaan ja saunomaan ja nautiskelemaan olosta laiturilla kummitytön ja hänen kaverinsa kanssa. Lauantai on leipomapäivä ja niin tein taas mökillä sämpylöita ja uusista mustikoista tämän vuoden ensimmäisen mustikkapiirakan.  

Mies laittoi minulle mukaan ison pussillisen mangoldinlehtiä. Niinpä perjantaina saimme mangoldikeiton lounaaksi ja sunnuntaina tein vuorostaan mangoldikastiketta miehen saalistamien ja paistamien ahvenien seuraksi.

4 kommenttia:

Anneli kirjoitti...

Hei !
Tulin pitkästä aikaa kurkkaamaan tänne !
Ihana vihkimispaikka ja hauska kakku !

Meillä alkaa myös pikku hiljaa mustikat kypsyä. Josko ensi viikolla pääsisi poimimaan :)
Mukavaa heinäkuun jatkoa :)

Kiiris kirjoitti...

Niin hienoa!!! Ja paistettua ahventakin, nam!

pappilanmummo kirjoitti...

Innokasta marjastamista!

pappilanmummo kirjoitti...

Ahvenia onneksi on saatu mökkijärvestä pitkin kesää. Kalaruoka on terveellistä...