Lämpöä on ollut tänään ainakin kuusi astetta mittarin mukaan, mutta voimakas tuulinen sää muuten eikä lumi sulanut, ei siis ollut märkää. Lenkkini jäi lyhyeen, kun oli aika liukasta. Potkukelkka oli tukena.
Päivällä pilkoin pesuvadillisen antonovka-omenia, joita on vielä riittänyt päivittäisiksi kasviksiksi. Paistoin omena-kaurapaistoksen ja keittelin röpöskähilloa. Ja leivoin raejuustosämpylöitä.
Tein sämpylätaikinan, jonka pohjana oli kurpitsasose, minkä löysin pakastimesta. Raejuustoa, suolaa, kauraleseitä, vehnäjauhoja, kuivahiivaa ja tilkka rypsiöljyä. Löysän taikinan tein vain isolla lusikalla. Nostatin uunin päällä, leivoin pötköksi, jonka pilkoin ja pyörittelin leivinliinan päällä ja pellille, nousemaan taas uunin päälle. Paistoin 225 asteessa 20 minuuttia.
Sämpylän päälle laitoin porkkanahummusta.
Kävin matkamessuilla torstaina ja kun tilasin käsityölehden, niin sain ison pinon eli näytteen kaikista Sanoma Oy:n lehdistä, joita olen tässä vähitellen lueskellut.
VANHAN KANSAN LUONTOTIETOUTTA kertoi Juha Toikka blogissaan:
Muistatko vielä, että millaisia asioita on aikanaan tammikuusta kerrottu ja ennustettu?
- Tammikuinen vesisade ennustaa hyvää kesän satoa. Pohjois-Suomesta on päinvastaisiakin selityksiä: jos tammikuussa sataa vettä tai on latvakaasua (=sumua), tulee kylmä kevät.
- Kun ei kylmä kynttilänä (2.2.) eikä pauku Paavalina (25.1.), kylmää kynnet kyntäjältä.
- Pakkanen pyryn perästä, pahailma pakkasesta.
- Jos varis raakkuu sydänkuiden aikaan (=tammi- ja helmikuu) aamusella, tulee nuoskat, jos iltasella tulee pakkaset.
- Loppiaisesta alkavat ”selkäviikot ja reikäleivät” tai ”härkäviikot ja läpileivät”. Siis moniviikkoinen juhlaton ja ankeakin sydäntalven aika. Tähän aikaan oltiin ennen paljon mm. metsätöissä.
- Myös kaadettujen kuusten ja mäntyjen oksia ajettiin kotiin, jossa havuja levitettiin karjatiloihin eläinten makuualustaksi. Näin saatiin - paitsi puhdas alusta ja hyvä tuoksu esim. navettaan - myös ’apulantaa’. Havut lisäsivät lannan ’palamista’ kypsyttäen lannan sopivaksi pelloille. Tämä palaminen lisäsi karjatilojenkin lämpötilaa keskitalvella.
- Heikin päivänä (19.1.) karhu kääntää kylkeään ja sanoo: ”Yö puolessa, nälkä suolessa”. Sama asia usein myös Paavalin päivän (25.1.) kohdalla.
- Heikin päivän tienoilla tarkastetaan myös, että karjan rehu riittää lopputalveksi - puolet rehusta oltava jäljellä. Muuten ”Erkki (18.5.) lehmät tappaa”. Ihmisen viljasta piti Heikinpäivänä olla 2/3 jäljellä. Sama asia usein myös Paavalin päivän (25.1.) kohdalla.
- Heikin tai Paavalin päivän aikoihin sää usein muuttuu. Tähän aikaa on usein pyryjä, tuiskuja.
"Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen laupeutensa ei lopu koskaan. Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa. Sieluni sanoo: "Herra on kaikkeni, häneen minä turvaan.""
