Luin joku aika sitten kirjan kulttuuriin syvään juurtuneista naisten ja miesten rooleista. Tuo kirjan otsikko ei ehkä aivan pidä paikkaansa, mutta asia kyllä. (Otsikko on entisen Yhdysvaltain ulkoministerin Madeleine Albrightin kerran lausumista sanoista.) Naiset usein kadehtivat ja sortavat toisiaan ja puhuvat pahaa toisistaan eivätkä tue toisiaan kuten miehet. Miehillä on omat hyväveli-systeeminsä ja -ryhmänsä ja miehet pitävät toistensa puolta naiisa vastaan usein työelämässä, työpaikkojen täytössä ja työpaikalla esimerkiksi virkanimityksissä tai palkankorotuksissa. Naiset eivät osaa olla niin solidaarisia toinen toisiaan kohtaan. Tuota nuo kirjoittajat halusivat tuoda esille tuossa teoksessaan monin itsekoetuinkin esimerkein. He kertoivat mysö, miten tytöidtä kasvatetaan anisia ja pojista miehiä jo heti syntymästä lähtien antamalla mm. tietynlaisia leluja lapsille tai pukemalla lapset tietyn värisiin vaatteisiin. Tuntuu, että kaikki muokataan niin, että tytöistä tulee passiivisia, kilttejä ja avuliaita ja pojista aktiivisia, äänekkäitä ja vaativia.
Aamulla aikaisin vein auton vuosi- ja katsastushuoltoon. Piti kulua vain pari tuntia ja niin istuin huoltokorjaamolla ja neuloin sukkaa odottaessani ja lueskelin vanhoja siellä olevia lehtiä kuten Avotakkaa ja Tekniikan maailmaa. Vaan löytyi isompikin vika ja niin vasta noin puoli yhdeltä sain auton ulos ja suuntasin katsastusasemalle. Ja mitä vielä, ei yhtään tilaa tänään, joten vasta seuraavana päivänä pääsen katsastuttamaan autoni. Nyt on aika sentään varattuna jo etukäteen!
Aamulla aikaisin vein auton vuosi- ja katsastushuoltoon. Piti kulua vain pari tuntia ja niin istuin huoltokorjaamolla ja neuloin sukkaa odottaessani ja lueskelin vanhoja siellä olevia lehtiä kuten Avotakkaa ja Tekniikan maailmaa. Vaan löytyi isompikin vika ja niin vasta noin puoli yhdeltä sain auton ulos ja suuntasin katsastusasemalle. Ja mitä vielä, ei yhtään tilaa tänään, joten vasta seuraavana päivänä pääsen katsastuttamaan autoni. Nyt on aika sentään varattuna jo etukäteen!
Kaupunkireissulla kävin Oululaisen tehtaanmyymälässä ostoksilla.
Sain sieltä leipää edullisesti monen monta pakkausta. Niinpä pakastin taas sai lisää tavaraa sisäänsä eikä meidän tarvitse hakea lähikaupasta lähiaikoina ainakaan ruisleipää. Tosin aamullakin valmistui kotona leipäkoneella nokkosleipä, joten syötävää on riittänyt.
Kun lähden kaupunkiin saakka, niin teen aina monta asiaa samalla reissulla. Tälläkin kertaa kävin kirjastossa, jonne vein luettuja kirjoja ja hain tietysti taas myös uusia. Kirjastossa oli paraikaa poistokirjojen myyntiä ja löysin monta mukavaa lastenkirjaa ostoskassiini. Vierailin myös serkkuni luona, joka oli koonnut minua varten ison joukon tyhjiä hyviä lasipurkkeja kansineen. Ne laitoin astianpesukoneeseen, kun ensin liotin niistä etiketit pois. Onpahan hillopurkkeja taas käyttöön! (Ostin sokeriakin ison satsinkauppamatkalla hilloamista ja mehunkeittoa varten.)
Illalla oli vielä siunauskeskustelu. Kun itseä nuorempia ihmisiä kuolee, niin se aina puhuttelee.
