Apua - kasvin nimi hukassa

 

Varjoliljat kukkivat paraikaa niin kotipuutarhassa kuin mökilläkin. Varjolilja on monivuotinen sipulikasvi ja viihtyy auringossa ja puolivarjossa. Se leviää hyvin niin siemenistä kuin sipuleiden jakamisen kautta. Sen kukinta alkaa Etelä-Suomessa yleensä kesä-heinäkuun vaihteessa. Varjolilja on vanha lääkekasvi.

Kurjenkello on isoin kellokukista. Pihalla sitäkin kasvaa luonnonvaraisena muutamassa kohdassa.

  

Verenpisara on perinteinen vanhan ajan kukka. Meillä isoimmat yksilöt ovat talvehtineet kymmenisen vuotta kellarissa.

 Tämän puutarhassa kukkapenkissa kasvavan kasvin nimeä en tiedä -  osaisiko joku selvittää?

"Jo joutui armas aika ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon.

Oi Jeesus Kristus jalo ja kirkas paisteemme,
sä sydäntemme valo, ain asu luonamme.
Sun rakkautes liekki sytytä rintaamme,
luo meihin uusi mieli, pois poista murheemme."
(Suvivirrestä 517:1, 4)

 

Mojova kiiskisaalis

  

Illalla laitoimme verkon veteen. Olimme ostaneet muikkuverkon juhannukseksi. Nyt kokeilimme sitä. Verkkoon tarttui 59 kiiskeä ja 88 ahventa! Olipa siinä miehellä ja kummitytöllä ensin irroittamista. Ja kaiken tuon mies sitten perkasi. Paarmat ja hyttyset vain tuppasivat tulemaan seuralaisiksi.

 

Kiisket ja ahvenet hyvässä sovussa...

Kiiski on aika yleinen sisävesien kala. Olimme luulleet, että järvessämme on vain muutama kiiski, mutta nyt oli iso parvi osunut verkkoon. Kiiskihän on pohjakala, joka viettää päivät piilossa paikallaan ja vasta illalla lähtee pyyntiretkilleen. Kiisken liha on yhtä hyvää kuin ahvenen,  vaikka kiiski on aika pieni, limainen ja piikkinen - kyllä miehen peukalot olivatkin aika arpiset sen perkausurakan jälkeen! Kiiski on ahvenen ja kuhan sukulaiskala.

  

Paistetut ahvenet olivat tänäänkin lounaan pääruokana mangoldikastikkeen ja uusien perunoiden (paljon tuoretta tilliä) ja vihreän salaatin kera.

  

 Mökin pihassa kasvaa kantarellien alkuja - tosin näköjään etanillekin ne maistuvat.

 

Juhannussaunassa pitää olla aina tuore vihta.

  

Mukillinen mustikoita.

 

Tänään olin eräässä naapuriseurakunnassa toimittamassa messun. Suntio oli koristanut kirkon kauniiksi luonnonkukilla ja koivunoksilla sekä järjestänyt kirkkoon niin eilen kuin tänäänkin jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit ja kahveille jopa jäätelöt.

Päivän aiheena oli: Armahtakaa. "Jeesus sanoi: "Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan." (Luukkaan evankeliumi 6:37)

Juhannuskokolla

Seurakuntamme järjestää joka vuosi juhannusaattona juhannusjuhlan seurakunnan kesäkodilla. Tänäkin vuonna saunat olivat lämpiminä jo klo 15 lähtien kaikille halukkaille. Juhannusjuhla alkoi klo 18.30, jolloin oli yhteislaulua ja  hartaus. Pitkin iltapäivää oli  leikkimielisiä kisoja kuten saappaanheittoa, pallon kuljetusta lusikassa, kasvomaalausta. Ja väkeä oli paljon...Tänäkin vuonna olimme hommissa.

 

 Oli tarjolla kahvia, maukkaita pullia, mehua, teetä, kakkua,

 

 ja makkaranpaistoa  ja arpajaiset lähetystyön hyväksi.

 

 Illan kruunasi  juhannuskokko.

  

Hiljentymismahdollisuuskin oli leirikirkossa.

Kypsiäkin mustikoita

 

Mökillä katselin mustikkavarvikkoa. Muutama kypsä mustikka näkyi jo pihassa. Ja uutta näkyy tulevan. Raakileita on paljon, joten marjoja on tänäkin vuonna tulossa.  Aurinko paistaa.

  

Lumpeet ja ulpukatkin kukkivat mökin rannassa. Tyyni vedenpinta. Pari telkkää uiskenteli myös rannassa, kun käväisin uimassa.

  

Keisarinkruunu kukkii. Kukkapenkin monet perennat ovat jo kohta kukkineet tai kukassa - hassua, että jo juhannuksen maissa alkaa kukkakesä olla jo näin pitkällä tänä vuonna.  Onneksi juhannusruusussa on vielä muutama tuoksuva kukka jäljellä.

Juhannuksena  pitää kerätä seitsemän vai oliko se yhdeksän erilaista kukkaa - en sentään enää tyynyn alle laita vaan maljakkoon.

  

Mökillä sähkökaapin päälle on harmaasieppo tehnyt pesän. Tänään se oli hautomassa pesässään neljää munaa.

Tempaukseen taas lähdössä

 

Kesäyöstä Jouluyöhön -tempauksessa neulotaan (tai virkataan). Tempaus alkaa juhannusaattona 21.6. ja päättyy jouluaattona 24.12. 

Lyhyesti:  Aloitetaan 20 uutta neuletyötä aikavälillä 21.6. - 2.8.2013.  Kaikkien 20 työn on oltava valmiina viimeistään 24.12.2013. Jokaiseen työhön tulee käyttää lankaa vähintään 50 g tai 250 m.

Kaksi kertaa aikaisemmin olen ollut mukana tässä tempauksessa eli viime ja sitä edellisenä vuonna. Kaikki työt valmistuivat, vaikka huivien neulominen tekikin aika tiukkaa. Ehkä tänä vuonna neulon taas pelkkiä sukkia, muutamat lapaset väliin. En ole vielä suunnitellut sen enempää, mutta elokuun alussa tiedän ;)

Huomenna tuo neulomisten puikoillelaitto alkaa... Puikot ja langat ovat jo valmiina mökkikassissa.

Mummon mutakakku (laktoositon ja munaton)

Hääpäivän kunniaksi innostuin leipomaan. Leivoin tietysti pullia ja sämpylöitä, mutta juhlaa varten myös kakun. En ollut tällaista tehnyt aikaisemmin, joten kokeilu tämä on. Mielestäni tästä tuli ihan hyvännäköinen kokeiluksi!

 

Kakku on laktoositon ja munaton. Pohjaan laitoin 3,5 desiä vehnäjauhoja, 2 desiä sokeria, 3/4 desiä tummaa kaakaojauhetta, 1 teelusikallisen leivinjauhetta ja soodaa samoin, 3 tl vaniljasokeria. Sokerin ja 75 grammaa laktoositonta margariinia hieroin vaahdoksi, lisäsin kuivat aineet ja 3 ruokalusikallista sitruunamehua. Kiehautin 2,5 desiä vettä ja kaadoin sen kulhoon ja sekoitin kaikki aineet. Laitoin taikinan rengasvuokaan, jonka pohjan olin päällystänyt leivinpaperilla. 

Paistoin leipomusta 175 asteessa yli puoli tuntia, kunnes se vaikutti kypsältä, mutta ei kovalta. Otin sen pois vuoasta kippaamalla lautaselle nurinpäin ja laitoin kylmään.

Parin tunnin kuluttua (kun olin tehnyt välillä muita leipomuksia) murskasin kulhoon parisataa grammaa tummaa laktoositonta suklaata, kiehautin 25 grammaa laktoositonta margariinia ja vähän yli desin laktoositonta kermaa ja kaadoin ne suklaan päälle. Lisäsin hieman vaniljasokeria ja sekoittelin ainekset tasaiseksi (?) ja lirutin seoksen kakun päälle. Kuorrutus valui hyvin eikä tarvinnut tehdä mitään sen tasoittamiseksi - ehkä se oli liian löysääkin... Kakun keskelle laitoin pienen muovisen putkenpätkän, johon sijoitin tarjoiltaessa muutaman pienen orvokin.

Laitoin kakun kuorrutuksenkin jääkaappiin jäähtymään.

Kostea tuosta kakun sisustasta tuli - sopiva. Kuorrutusta varten olisi ollut hyvä murentaa suklaa hieman tasaisemmaksi... mutta eihän se makuun vaikuttanut.

Villimansikoita

Kun on villivadelmia, niin ehkä myös villimansikoita.

Tänään löysimme desilitran verran ahomansikoita puutarhan laidalta pellon reunasta.

Mies kaatoi parisen viikkoa sitten puun, jonka isoja tyvipöllejä oli vielä pihalla. Yhden pöllin alle maahan oli lintu tehnyt pesän. Yritin kuvata munia jo aikaisemmin - silloin niitä oli kolme. Yhtenä päivänä katsoin uudelleen pesää ja siellä olikin neljä munaa. Ajattelin, että muistin väärin. Tänään mies oli ottamassa pölliä pois, kun luuli, että lintu oli hylännyt pesän. Pölliä oli näet aikaisemmin liikautettu. Pesässä olikin  jo seitsemän munaa ja punarinta pyrähteli lähellä.

Tällaisen kasvin mies löysi ja toi tänään minulle lahjaksi: latinaksi naislogic.

Mokomat kotieläimemme, mehiläiset, jatkavat parveiluaan...