Löytöjä

Kävin pienten kanssa mökillä. Koulu ja kerhot alkavat pian ja oli jo korkea aika lähteä yhdessä retkelle. Mökillä lähdimme metsäretkelle samoille seuduille kuin isonveljen kanssa aikaisemmin. Mukana oli mukit mustikoiden poimimista varten (ja minulla ämpäri ja poimurikin).

Kuljimme ns. hevospolkua pitkin väistellen hevosenkakkaroita. Polun vierestä poimimme mustikoita ja söimme niitä myös. Polun loputtua tulimme jollekin mökkitielle ja jatkoimme sitä eteenpäin, kunnes tulimme maatilalle. Tuoksusta jo tunsimme olevamme lähellä eläimiä. Pellolla olikin poni ja hevosia ja vähän kauempana lehmiä.

Yllätykseksemme näimme myös pitkän otsatukkaisen eläimen eli ylämaan lehmän.

 

Jatkoimme matkaa polkua pitkin ja saimme saalista. Mustikat noukittiin suihin ja sitten mukeihin ja ämpäriin (tosin mustikoiden päälle) alkoikin kertyä kantarelleja.

Mukilliset kantarelleja saivat lasten vanhemmat sitten tuliaisiksi.

Mökille palasimme metsäpolkuja pitkin. Pikkusisko osasi puhdistaa hienosti roskat mustikoista. Ja niin tein mustikkapiirakan välipalaksi.  Kun uunin lämmitimme, niin samalla siinä paistuivat perunarieskatkin perunamuusin lopusta. Pohdimme, miten voisi tehdä nuo leivonnaiset gluteiinittomina. Löysimmekin hyviä ideoita sellaisten valmistamiseen.

Pienet opettelivat Othellon pelaamista ystävävieraiden, entisten työtovereiden, seurassa. Othello on sellainen peli, jota voi pelata lähes vauvasta vaariin ja voittaja ei läheskään aina ole vanhin tai aikuinen.

Kansallispukupäivä

 

Suomessa on vietetty tänään virallista kansallispukupäivää. Lahdessa oli markkinat ja torillakin näkyi muutama henkilö kansallispuvuissaan.

Kansallispukujen suosio on vuosien varrella vaihdellut, mutta juuri nyt ne ovat taas muodissa. Suomalaisen kansallispuvun katsotaan saaneen alkunsa 130 vuotta sitten. Suomalaisella kansallispuvulla on vuosisataiset juuret, mutta virallisesti sen katsotaan syntyneen vasta vuonna 1885, kun Venäjän keisari Aleksanteri kolmas matkaili Suomessa.

5.8.1885 keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna olivat vierailulla Lappeenrannassa. Suomen naisten lahjana keisarinnalle annettiin soutuvene Suomen omaleimaisuuden ilmentäjänä. Veneen souti juhlapaikalle kahdeksan neitoa kansallispuvuissa, perää piti rouva Jääsken puvussa. Soutajien puvut edustivat Suomen eri säätyjä ja maakuntia. Hallitsijaparia oli vastassa rannalla yli satahenkinen kansallispukuinen joukko. Tämä oli ensimmäinen suurimittainen kansallispukujen julkinen esiintyminen ja siitä alkoi kansallispukuharrastuksen kukoistus. Sitä voidaan siis pitää kansallispuvun syntymäpäivänä!

Jo sunnuntaina oli joukko naisia kansallispuvuissaan. Tässä sveitsiläiset kuorovieraat omissa kansallispuvuissaan. Suomalaiset kuorolaisetkin olivat myös kansallispuvuissa niin päivällä kuin iltajuhlassakin.