Pinkit Kerttu-sukat

 

Pinkit Kerttu-sukat valmistuivat tänään lähetyspiirissä.  Ne lähtevät matkalle Etiopiaan. Sukat painavat 97 grammaa. Ne on neulottu kolmen ja puolen puikoilla Novitan sukkalangasta, jossa on 40 % villaa 47 silmukalla.

Mtwarassa valmistautumista piispanvihkimykseen

 

Illalla myöhään pääsimme hotellille, josta olimme varanneet kaksi bungalovia. Hotelli väitti meidän varanneen neljä. Saimme taistella aika kauan, että saimme vain nuo kaksi. Jouduimme pitkään käymään myös hintaneuvotteluja, vaikka etukäteen oli käsitys, että yö kahden hengen asumuksessa maksaa 100 dollaria, mikä oli huikea hinta sekin.  Bungalovit olivat aika mukavia, mutta henkilökunta ynseää tuossa hotellissa.

 

 Maisemakin sieltä Msemo-hotellilta oli kaunis ja aamupala eurooppalaistyylinen maukas. Päätimme kuitenkin jo illalla, että seuraavana päivänä muutamme pois jonnekin muualle. Piispanvihkimykseen oli tullut myös muualta Suomesta pappi, joten selvitimme, missä hän asusti. Niin tapasimme hänet hotellillamme ja hän ohjais meidät omaan majapaikkaansa, jossa neuvottelimme emännän ja muutaman muun kanssa meille huoneet. Taas me naiset saimme yhteisen huoneen.

 

 Mama Hilaria hoiteli benediktiinien lomapaikan, majapaikkamme, siisteyttä. Hän keitti myös päivittäin vettä meitä varten. Tansaniassa ei vesijohtovettä voi juoda. Täälläkin sadevesi keitettiin 10-20 minuuttia ja sitten laitettiin suodattimeen ja tuota suodatettua vettä voimme sitten keittää teehen ja kahviin.

 Näkymä suoraan oveltamme Intian valtamerelle. Oli mukavaa päästä uimaan siihen ja sen jälkeen suihkuun huuhtomaan meriveden suola pois.

  

 Lähdimme hiippakuntakeskukseen, jossa oli kova touhu päällä laittaa kaikki kuntoon juhlia varten. Tässä valmistellaan kirkkoa juhlakuntoon.

 

 Kirkon eteen pystytettiin katoksia auringonsuojaksi.

  

 Juhliin tulleet papitkin pääsivät hommiin mukaan.

 

 "Tuomiokirkon" kellotapulikin on juuri maalattu piispan väreihin.

  

Lucas Mbedulen tapasimme aika pian tultuamme kirkon alueelle. Tervehtimiseen kuuluu myös halauksia.

 

 ja kättelyitä ja kuulumisten vaihtoa.

  

 Piispanistuinkin tuotiin kirkkoon.

 

 Iltapäivällä juhlittiin jo. Emme vain tienneet sitä etukäteen ja niin yhtäkkiä sitten meidät papit pyydettiin valmistautumaan tekstinlukuun jo silloin perjantaina. En oikein edes tajunnut, mitä ja missä, mutta mukana kulkueessa kuljin silloin ilman albaa - pantapaita oli sentään onneksi päällä. Niinpä olimme hiippakunnan perustamislaatan paljastukseen tässä matkalla.

  

Ja tässä luemme vuorotellen raamatunkohtia hiippakuntatoimistojen luona.

 

 Mbedule ja piispa Mengele

  

 Tuleva piispa Lucas Mbedule ja vihkivä piispa Mengele paljastivat perustamislaatan.

 

 Hiippakunnan toimisto ja toimiston työntekijät siunattiin.

  

 Sitten siirryttiin kirkon puolelle jatkamaan juhlaa ja siunaamaan piispan tarvitsemat sauvan, hiipan, kasukan jne. asusteet.

 

 Tuleva Mtwaran kirkkoherra ja samalla apulaispiispa Yeriko Y. Ngwema.

(Jatkoa seuraa...)

Raunioyrtti? - kadonnutta etsimässä

 

Eilen vietettiin nuorimman kummipoikamme syntymäpäiviä. Juhlaväkeä oli monta lapsiperhettä ja me "vanhat" kummit. Oli mukava tavata tuttua väkeä ja tutustua uusiinkin. Tuo vempele tuossa kuvassa lentää mainoksen mukaan jopa kolmenkymmenen metrin korkeuteen, kun sen osaa oikein polkaista vauhtiin. Lapset kokeilivatkin sitä innolla ja jokunen vanhempikin.

Syntymäpäiväjuhlista suunnistimme mökille. Juhannusta varten jo jotain tehtiinkin: ruohoa on leikattu. Kitkin kasvipenkkejä ja kastelin kurpitsoita ja kesäkurpitsoita ja kurkkuja, jotka ovat nyt päässeet jo hyvään alkuun. Tutkin pihan kukkivia kasveja. Tämän kukan nimi oli aivan hakusessa. Etsin sitä netistä monella eri haulla ja ilmeisesti se on jonkinsortin raunioyrtti. Joko rohtoraunioyrtti tai tarharaunioyrtti. Raunioyrtti kuuluu lemmikkikasveihin. Se saattaa kasvaa yli metrin korkeaksi.

 

 Koristevattu eli tuoksuvatukka kukkii. se on lisääntynyt jo isoiksi pehkoiksi, joiden juuria yrittelen kaivella pois sopimattomista paikoista kuten päivänkakkarapenkistä. Päivänkakkaratkin kukkivat jo.

Mökillä oli mukava saunoa ja uida, vaikka ilma olikin viileä. Veden lämpötilakin oli pudonnut viisi astetta lämpimimmästä tämän kesän mittauksesta. Vesi oli enää 18-asteista. Aamulla laitoin jopa tulen kaminaan pitkästä aikaa. 

Työpäiväkin oli tänään. Oli messu vaihteeksi naapuriseurakunnassa. Päivän aiheena oli Kadonnut ja jälleen löytynyt.

Jeesus sanoi: "Näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa."(Luukas 15:7)

  

Kadonneita ja löytyneitä oli kotona puutarhassakin. Mehiläiset olivat alkaneet parveilla. Löysimme omenapuusta parven. Mies yritti jopa vesisuihkulla saada pysymään ne tiiviinä pallona ja aamulla aikoo sitten ottaa ne talteen. On ollut viileää ja sateista ja niin mehiläisillä ei ole ollut tekemistä...olivat päässeet kasvattamaan emokennoa ja niin uuden emon kanssa sitten lähdettiin etsimään parempia "ruokamaita". Tällainen sateinen sää edistää parveilua mehiläispesissä. Krainilaiset mehiläiset ovat taipuvaisia parveiluun ja parveilun huippuaika on kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.

Poliisi- ja sotilassaattueessa Mtwaraan

 " Yhtä pyydän, Vapahtaja, tänään yhtä pyydän vain:

Näytä yhden päivän matka, askel, jonka tänään sain.

Keiden kanssa, mihin suuntaan polku tänään avautuu?

Millä tavoin Isän tahto meissä tänään tapahtuu?"

(Virsi 525:3)

Vietimme päivän Lindissä odotellen pääsyä Mtwaraan. Olimme epätietoisia pääsystä eteenpäin, koska kuulimme Mtwaran levottomuuksista ja kuulemma ainakin neljä poliisia oli siellä kuollut yhteenotoissa.

Iltapäivällä tuli tieto, että saamme poliisisaattueen Mtwaraan. Pohdimme, voimmeko lähteä, koska olimme jo varanneet hotellista seuraavaksikin yöksi huoneet. Piispa Mengele kuitenkin oli järjestänyt meille kuljetuksen, joten jäimme sitä odottamaan Lindiin ja saimmekin odotttaa iltaan asti lähes paikallamme. Onneksi päivällä aikaisemmin olimme kerinneet hieman tutustua Lindin kaupunkiin ystävällisten luterilaisen seurakunnan jäsenten opastuksella.

 

Swahilinkielinen lehti (jonka yksi paikallisen seurakunnan jäsen toi meille ja toi myös pähkinöitä maisteltavaksemme) kertoi noista Mtwaran levottomuuksista. Mtwaran seudulla on löydetty kaasua ja öljyä. Tansanian rannikolta, Mtwaran ja Lindin läänien kohdalta tehtyihin kaasu- ja öljylöydöksiin kohdistuvat talouskasvuodotukset ovat suuret, ja niiden on ajateltu tuovan  pitkällä aikavälillä uusia mahdollisuuksia alueille ja paikallisille elinkeinoille. Presidentti haluaa kuitenkin rakennuttaa kaasuputken Mtwarasta Dar es Salamiin (vieläpä omille mailleen), jossa vasta tapahtuisi jalostus. Tätä mtwaralaiset protestoivat. Heiltä menisivät työpaikat ja muu kaasun ja öljyn tuoma rikkaus pois. Niinpä kaasu- ja öljylöydöksiin liittyy myös paljon suuria riskejä, mikäli päätöksentekijöillä ja hallinnolla ei ole tahtoa jakaa saatavia resursseja esimerkiksi peruspalveluiden parantamiseen ja työpaikkojen luomiseen.

 

 Lindissä hotellimme vieressä tien toisella puolella oli ruokala vai sanoisiko sitä tavallaan nakkikioskiksi - tosin siinä ei nakkeja tarjoiltu, vaan pääasiassa riisiä. Nainen keitteli ja tiskaili tuossa kadun varrella.

 

Monen perheen ruoka valmistetaan näkyvissä kadun varrella ja keittiöhommat hoidetaan yleensäkin maan tasossa.

  

 Pienet lapset ovat selässä parhaiten turvassa.

 

 Myös isojen tavaroiden kuljetus hoituu usein pään päällä.

   

 Paikalliseen torielämään oli mukava tutustua.

  

Liha kaupataan parhaiten elävänä - eipä pahetu. Tuolla verkkoaitauksessa on valinnanvaraa lisää...

Pieniä kauppoja on siellä täällä - lähiruokaa myytävänä.

 

Kangoja ja kitengejä etsin. Hain myös niihin sopivia tekstejä: Mungu akubariki tai vastaavia Jumalan siunausta toivottavia kankaita. Kangahan on Tansaniassa ja muualla itäisessä Afrikassa käytettävä värikäs kietaisuvaate, kangas. Kangassa on yleensä jokin swahilinkielinen mietelause ja samaa kuva-aihetta toistava graafinen kuvio. Yleensä hankitaan kaksi samanlaista kangaa, joista toinen puetaan hameeksi ja toinen ylävartalon suojaksi. Useimmiten ne myös myydään parina eli kangasta on leikattu jo valmiiksi kahden kuvion verran. 

Kitenge puolestaan on eri tyyppistä kangasta, mielestäni hieman paksumpaa kangasta, jota voi ostaa myös metritavarana. Usein sitäkin  käytetään myös noin kaksi kappaletta ja usein asut valmistettu kitenge-kankaasta.

  

Koulutytöt palailivat koulustaan ja halusivat kokeilla englannin kielen taitoaan juttelemalla kanssamme. Tansanian kouluissa on yleisesti koulupuvut, joiden väritys ja mallikin on erilainen eri kouluissa. Koulupukuun kuuluu tytöillä hame ja valkoinen kauluspaita, kengät ja sukat.  Köyhimmillä lapsilla on suuria vaikeuksia hankkia tätä pakollista asua. Varsinainen kouluopetus valtion kouluissa on ilmaista, mutta pakollinen koulupuku, kirjat ja vihot ja kynät ja kouluruokailu jää perheen maksettavaksi. Peruskoulu käydään swahilin kielellä, toisen asteen koulu englanniksi. Englanti on välttämätön, koska se yhdistää Tansanian ja muun maailman teknologian, kaupan ja hallinnon kautta. 

  

Tässä matkareittiä Lindistä Mtwaraan. 

Mahambikaan, noin kolmekymmenen kilometrin päähän, lähdimme Lindistä kovaa vauhtia illan pimetessä, kun tuli viesti, että siellä poliisisaattue odottaa meitä. No, saimme hetken vielä odottaa siellä, kunnes lännestäpäin tuli toinen auto, jossa oli pappeja ja piispoja myös menossa Mtwaran piispanvihkimykseen. He kulkivat samassa saattueessa poliisiauto edellä ja jäljessämme sotilaita (joilla oli myös koko matkan aseet näkyvissä) täynnä oleva auto.

 

Kahdeksan yhdeksän maissa olimme sitten perillä Mtwaran luterilaisella kirkolla. Siellä heti meidät naiset ystävällisesti ohjattiin naistenhuoneeseen. Sen jälkeen pääsimme aterialle, jossa tapasimme monia juhliin osallistuvia piispoja ja pappeja puolisoineen.

Sen jälkeen pääsimme lähtemään majapaikkaamme hotellille, josta alkaakin taas uusi kertomus...

Matkustuspäivä Tansaniassa

  

Edellisiltana myöhään olimme saapuneet Suomesta Dar es Salaamiin. Majoituimme tässä Passionist Fathers' Guesthousessa -  me naiset kolmen hengen huoneessa. Hyttysverkot olivat sänkyjen yllä ja ilmastointikin (air-condition) oli. Mukava paikka.

 

Aamulla aikaisin kuuden maissa pikaisen aamupalan jälkeen lähdimme matkaan kohti Mtwaraa, jonne oli yli 500 kilometriä pääosin hyvää tietä.

Paljon tuollaisia kolmipyöräisiä "takseja" oli liikenteessä moottoripyörien, bussien, kuorma-autojen, henkilöautojen ohella. Ruuhka oli valtava Dar es Salaamissa ja kesti kauan ennen kuin pääsimme ulos kaunpungista.

 

Matkan varrella näimme paikallista elämää.

  

Tärkeää oli pysähtyä ostamaan vettä, koska lämpötila oli kolmenkymmenen paremmalla puolella. Nestettä kului...

 

 
Hiiltä käytetään ruoanlaittoon.

 

Tervehtiminen on tärkeää. Tervehdittäessä varsinkin tuttuja on kyseessä yleinen ”small talk”, jonka lomassa kysellään erilaisia kuulumisia, kuten mitä kotiin, töihin, perheelle ja lapsille kuuluu.Vastaukseksi riittää ”hyvää”.Tervehdittäessä tulee kätellä, mutta tavattaessa erityisen tärkeitä ihmisiä vaikkapa pitkän ajanjälkeen voidaan myös tuttavallisesti halata.

 

Vesi ja puu, jos ei ole hiiltä, joudutaan hakemaan usein kaukaa.

 

Pään päällä on paras kuljettaa kantamukset.

 

Jos sattuu omistamaan polkupyörän, sen avulla on hyvä kuljettaa tavarat.

 

   

Ompelimokin toimii ulkona. Miehet olivat räätäleinä etenkin näillä alueilla.

 

  Lounas Lindissä

  

Kala oli maukasta. Papuja ja riisiä ja banaaneja taisi olla lähes joka aterialla.

.

Lapset ovat uteliaita kaikkialla

   

Jouduimme pysähtymään Mtwaran levottomuuksien takia ja odottelemaan tietoa, pääsemmekö matkustamaan eteenpäin. Odotellessa kuljeskelimme paikkakunnalla noin 30 kilometriä Lindistä etelään. Siellä oli menossa herätyskokouskin.

 

Iloista hallelujalaulua ja samalla ylistystanssia.

  

Jouduimme sittenkin  palaamaan takaisin Lindiin, jossa lähdimme käymään paikallisella luterilaisella kirkolla.

Siellä tutustuimme paikalliseen kirkkoon. Saimme ystävällisen vastaanoton ja apua majoittumiseen. Muutamat seurakuntalaiset lähtivät neuvomaan meille hyvän hotellin.

 
Lindissä oli pitkiä sähkökatkoja ja niinpä hotellissakin oli ledlamppu valmiina vuoteen vieressä.