Sivun näyttöjä yhteensä

18.1.2015

Iloja ja harmeja, enemmän iloa

Eilen laitoin takkauuniin hautumaan puuron. Jo päivällä laitoin pyrex-kulhoon likoamaan puolitoista desiä rikottuja ohrasuurimoita ja hieman alle desin ruis-vehnä-ohra-helmiä. (Ohraryynit näet olivatkin lopussa, joten piti soveltaa). Laitoin teelusikallisen suolaa ja litran punaista laktoositonta maitoa sekä pari-kolme desiä purkin huuhdevettä. Illalla sitten nämä uuniin ja käydessä nukkumaan vielä kattilan teräskansi päälle kulhoon.
Aamulla saimme hyvin hautunutta puuroa aamupalaksi.

Messusta palatessa kotiin näimme matkalla latukoneen. Tänään vihdoin oli meidän lähelle ajettu hiihtolatu.Tänään ei tarvinnutkaan siis lähteä urheilukeskukseen asti hiihtämään, vaan sai lähteä heti kotoa liikkeelle. Niinpä tein hiihtolenkin ensin länteen, sitten itään. Osa ladusta kyllä oli vielä aika huonoa, koska lunta ei ollut tarpeeksi joka kohdassa. Lisäksi sielläkin, missä oli hyvä latu, ihmiset olivat käyneet kävelemässä jo alle tunnin ladun avaamisen jälkeen koirien kanssa. 
Ja niin koirien jätöksiä oli ladullakin, siis latu-uralla, vaikka selvästi kieltomerkki kertoo, että koirien kanssa käveleminen on kielletty lumisena aikana.
Illansuussa lähdimme jälleen pelaamaan lentopalloa, kuten yleensä sunnuntai-iltaisin. Ajellessa kotiin satoi jo reilusti räntää.
"Seurakunta koolla on, Herra, huoneessasi.
Täällä jälleen etsimme sinun kasvojasi.
Keskellämme kärsien, Jeesus Kristus, kuljet.
Köyhät, sairaat, sorretut sydämeemme suljet.
Keskellemme, Kristus, tuot joukot vailla työtä,
lapset, joita kukaan ei kylläisiksi syötä,
kaikki, joiden juuri nyt täytyy nälkään kuolla,
joiden oikeuksia yksikään ei puolla. 
Kristus, virressämme soi tuska naisten, miesten,
joilta mieli murretaan kiduttaen, piesten.
Vangituiden hiljaisuus kaikuu korvillemme.
Sinä heissä menehdyt, kun me vaikenemme."
(Virsi 175:1-3) 

Ekumeenista rukousviikkoa vietetään vuosittain kaikkialla maailmassa 18.–25. tammikuuta. Meillä Suomessa rukousviikkoa on vietetty 1950-luvulta alkaen, mutta säännöllisen viettämisen katsotaan alkaneen vuodesta 1964, jolloin Helsingin Vanhankirkon seurakunnassa järjestettiin rukousviikon tilaisuus. Viikon aikana kokoonnutaan ekumeenisiin jumalanpalveluksiin, kirkkovaelluksiin, konsertteihin ja tapahtumiin. 

Tänään jumalanpalveluksessa luettiin myös rukouspäiväjulistus.Tasavallan presidentin 28.11.2014 antama vuoden 2015 rukouspäiväjulistus painottaa turvallisuutta. Turvallisuus pohjautuu ihmisarvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Turvallisuus on ihmiskunnan ja maapallon yhteinen asia. Turvallisuus syntyy luottamuksesta, joka ulottuu uhkakuvien ja erottavien muurien yli. Turvallisuus kasvaa avoimuudesta, jonka raamatullinen nimi on vieraanvaraisuus.

5 kommenttia:

sartsa kirjoitti...

Takan jälkilämpöjen käyttö on hyvä idea. Ei vaan tuu kovin usein sitä käytettyä. Lihaa on joskus hauduteltu sielä.
Miä oon ihan myyty ateriajyville, joita löysin Prismasta. Oon nyt laittanu niitä sellasenaan, sekä kaalilaatikkoon. Niitä vois käyttää salaatteihinkin.

tuulento kirjoitti...

Kumma, että antavat koirien kakata ladulle! Minulla on talvisin mukana aina pikkuinen lasten muovilapio. Sillä heitän kakat ojaan tai puskiin, en nyt ihan maaseudulla viitsi pussiin ottaa. Kesällä koira kakkaa ojaan. Tosin nykyisin ojatkin leikataan ruohonleikkurilla, se vähän on haittana.

annekatariina kirjoitti...

Minäkin lenkkeilen päivittäin koirani kanssa ulkona, muttei tulisi mieleenkään mennä kävelemään hiihtoladulle. Ajattelematonta, ja vielä jätetään jätökset maahan. Meitä on moneksi, myös koiranomistajia. Mutta onneksi on lunta ja hienot hiihtokelit.

pappilanmummo kirjoitti...

Tuulento: Hyvä, hyvä:
Annakatariina: Meitä on todella moneksi. Ja onneksi on lunta!

pappilanmummo kirjoitti...

Sartsa: Meillä uuni lämmitetään joka päivä ja lasiluukun takaa on kiva katsella niin lämmitystä kuin haudutustakin...