Sammalleimu on mattomainen kasvi, jolla on pienet
neulasmaiset tiheät lehdet. Se kukkii touko-kesäkuulla. Kukinta-aikana koko
kasvusto peittyy kukista. Sammalleimu kasvaa tiheinä mättäinä. Vähälumisina
talvina suositellaan peittämistä havuilla. Havut suojaavat sammalleimua myös
kevään ahavilta ja paisteelta. Muuten talvenkestävyys on hyvä. Kivikko- ja
kalliopuutarhaan sopii parhaiten tuollainen leviävä kasvi. Kasvupaikaksi suositellaan: aurinkoinen tai
puolivarjo, kuiva, keskiravinteinen, hiekka-multamaa. Sammalleimun voi istuttaa
noin 30 senttimetrin välein, koska se leviää hyvin.
Saksankirveli on
monivuotinen 100 -200 cm korkea ruoho. Kasvi kuuluu sarjakukkaiskasveihin. Varsi
ja lehtiruodit ovat paksuja ja meheviä. Valkoiset kukat ovat isot ja kukinta
alkaa yleensä kesä-heinäkuun vaihteessa. Saksankirvelistä käytetään yleensä lehdet ja varret,
mutta siemeniä ja juuriakin voi käyttää. Lehtiä (ja varsia) voidaan käyttää
tuoreena salaateissa, salaattikastikkeissa, yrttilevitteissä sekä jälkiruuissa.
Hienonnettu kirveli sopii hyvin jäätelön sekä kerma- ja rahkajälkiruokien
mausteeksi.
Kirveli-porkkanakeittoa innostuin valmistamaan, kun leikkasin
saksankirvelin maustemaalta ja piti keksiä sille käyttöä. Osan sitten pakastin
hienonnettuna.
Keittoon laitoin kolme desiä porkkanasosetta, noin litran vettä, hieman
valkosipuliöljyä, puolisen desiä vehnäjauhoja, liemikuution, suolaa,
mustapippurijauhetta, chiliä. Kun nuo olivat kypsiä, lisäsin hienonnettua
kirveliä reilusti ja kasi desiä laktoositonta vispikermaa lopuksi. Kirvelit
eivät saa olla kauan kuumassa, muuten ne menettävät makunsa.
Leivoin myös pehmeitä
sämpylöitä keiton kanssa nautittavaksi. Taikinaan laitoin perunamuusia,
porkkanasosetta, vehnäjauhoja, suolaa, kuivahiivaa, öljyä, hunajaa ja vettä.
Annoksesta tuli 25 sämpylää. Pehmeys tulee lähinnä perunasta.
2 kommenttia:
Ihanan kaunis, kesäinen kuva!
Saksankirveli on kaunis maljakossakin
Lähetä kommentti