Olen
lueskellut mielenkiinnolla loppukesän ja syksyn aikana muutamia kirjoja liittyen lähetystyöhön.
Eeva-Liisa Syrjän Laajoille hiekoille Hän
vie minut lepäämään (Pilot-kustannus Oy 2005) alkaa prologilla, jossa Eeva-Liisa
kertoo suuresta surustaan. Hän katsoi vanhoja valokuvia ja kuvan katsominen,
jossa vanhemmat ja kaksi pikkusisarusta olivat laivan kannella ja lähdössä Afrikkaan
Ambomaalle lähetystyöhön, oli tiukka paikka. 8-vuotias Eeva-Liisa ja pikkusisarensa
Sirkka näet jätettiin Suomeen sukulaisten hoiviin ja kouluun. Eeva-Liisa oli
syntynyt Namibiassa ja elänyt siellä kuusivuotiaaksi asti.
(Tästä
samasta asiasta, heistä Sirkasta ja Eeva-Liisasta ja kaltaisistaan
lähetyslapsista, on Hilja Haahti
kirjoittanut romaanin Maksoi mitä maksoi (Otava 1944).)
Eeva-Liisa
Syrjän kirja kertoi elämästä Ambomaalla, mitä hän muisti ja mitä oli hänelle kerrottu.
Kirja kertoi myös Eeva-Liisan elämänhistorian. Epilogissa tuli esiin matka
Namibiaan tutuille paikoille. Uusien ja vanhojen ikimuistojen täyttämä matka,
jolla hän tapasi myös hoitajansa, Emilian yli viidenkymmenen vuoden jälkeen.
Tästä Emilian huolehtivasta rakkaudesta oli hänelle jäänyt koko elämän ajaksi
meme-ikävä.
”Kuinka ihailenkaan ambolaisten viisautta,
kun he päättävät päivänsä syöden ja jutellen tulen ääressä. Kiirettä ei ole.
Tarinaa on helppo iskeä, kun ympärillä olevien ystävien kasvoille häilyy
salaperäinen valon ja varjon leikki.”
Aune Mikkonen: Kotona viidakkokylässä kertoo lähetystyöntekijä Pirkko
Luoman elämästä Papua- Uudessa-Guineassa. Tämäkin kirja kertoo lähetystyöstä ja
lähetystyöntekijöistä.
Pirkko Luoma asui lähes kolmekymmentä vuotta
Papua-Uudessa-Guineassa. Hän työsti urimin kieltä alusta lähtien kirjakieleksi
ja käänsi Raamattua urimin kielelle paikallisten urimilaisten kera asuen
jaksoja viidakkokylässä. Niinpä hän tutustui sikäläisten elämään aluksi opetellen
paikallista kieltä ja kulttuuria. Hänet otettiin perheenjäseneksi urimin
heimoon. Urimin kielialueella asuu kahdessatoista kylässä yhteensä noin 3200
ihmistä.
Ensimmäisten vuosien aikana tärkeää oli urimin kielen oppiminen.
Pirkko ja työtoverinsa Ritva keräsivät ja järjestelivät materiaalia sekä
kieliopin että äänneanalyysin tekoa varten. Vähitellen oli luotu kirjakieli.
Sitten alkoi oppimateriaalien valmistaminen ja lukutaitokoulutus. Ja sitten vähitellen
päästiin alkamaan kääntää Raamattua luodulle kirjakielelle.
Esimerkiksi I-kirjainta
opetettiin kirjoittamaan paikallisessa esikoulussa näin: ”Piirtäkää keppi ja
roska sen päälle.”
Mielenkiintoista
oli tämän kirjan avulla tutustua aivan uudenlaiseen kulttuuriin ja heimoelämään,
luonnon ehdoilla elävän viidakkoheimon elämänrytmiin.
Kolmantena
lähetystyöstä kertovana kirjana luin eilen Mailis
Janatuisen Kaksi Naista, yksi usko (Perussanoma Oy 2014). Mailis Janatuinen
toimi pitkään Japanissa lähetystyöntekijänä. Kirja kertoo hänen tukijstaan eli
lähettäjästään Laurasta ja japanilaisesta Chiekosta. Molemmat, laura ja Chieko
ovat kokeneet kovia kohtaloita. He ovat lähes samanikäisiä ja elämänkohtalot
ovat tavallaan kulkeneet samoja latuja. Mm. heidän puolisonsa ovat kuolleet
suhteellisen nuorina. Tärkeää on, että molemmat ovat kohdanneet Jeesuksen
Vapahtajanaan. Molemmat ovat toimineet ahkerasti seurakunnassaan.
Kirja kertoo
vuoroluvuin Lauran ja Chiekon elämästä lapsuudesta yli 90-vuotiaiksi asti. Kummankin
vanhemmat kuolivat lasten ollessa hyvin nuoria. Laura koki evakon tien, Chieko
tavallaan myös: Japanilaisen lapsena Koreassa ja sieltä sitten Japaniin
16-vuotiaana.
Kun Mailis Janatuinen
haastatellessaan kysyy, mitä Laura toivoisi läheteille, Laura sanoo: ”Että he
kulkisivat sitä latua, jonka Jumala on edeltä käsin valmistanut heitä vasten ja
pysyisivät sille uskollisina. Herra kyllä tietää, mitä varten heidät on
kentälle lähetetty. Pyydän rukouksessa
sitäkin, että heidän tielleen lähetettäisiin ne ihmiset, jotka tarvitsevat heitä
juuri sinä päivänä.”
Chieko sanoo:
”Evankeliumi on uskoni kulmakivi. Se on pitänyt minut seurakunnan yhteydessä, vaikka
ihmissuhteiden vuoksi kirkossa käyminen on ollut joskus vaikeaa. En halunnut,
että minulle kävisi, kuten monelle tuntemalleni kristitylle, että luovutaan ensin
kirkosta ja sitten vähitellen uskostakin.”
Monet Laura
ja Chieko-kertomukset kirjassa vahvistivat minua uskossani.
Nämä kirjat
osuivat lukuhaasteen kohtiin. (15, 22, 24, 46)
Kirjan vuoden 2015 lukuhaaste
- Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
- Kirja, josta on tehty elokuva
- Vuonna 2015 julkaistu kirja
- Kirja, jonka kirjoittaja oli alle 25-vuotias, kun kirja julkaistiin
- Kirja, jonka henkilöistä kaikki eivät ole ihmisiä
- Kirja, jonka nimi on yksi sana
- Novellikokoelma
- Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat Suomen ulkopuolelle
- Tietokirja
- Suositun kirjailijan ensimmäinen kirja
- Sellainen suosikkikirjailijasi kirja, jota et ole aiemmin lukenut
- Kirja, jota ystäväsi on suositeltu sinulle
- Kirja, joka on voittanut merkittävän kirjallisuuspalkinnon, esim. Finlandia-palkinnon
- Tositapahtumiin pohjautuva kirja
- Kirja, jonka lukemista olet harkinnut jo pitkään
- Kirja, jota äitisi rakastaa
- Kirja, joka on mukaelma jostakin klassisesta tarinasta, esim. sadusta, Shakespearen näytelmästä tai kirjallisuusklassikosta
- Yli 100 vuotta vanha kirja
- Kirja, joka kertoo seksuaalivähemmistöön kuuluvasta henkilöstä/henkilöistä
- Kirja, jonka valitset pelkästään kannen perusteella
- Kirja, joka sinun piti lukea koulussa, mutta et lukenut
- Muistelmateos tai elämäkerta
- Kirja, jonka pystyt lukemaan päivässä
- Kirja, joka tapahtuu paikassa, jossa olet aina halunnut käydä
- Syntymävuonnasi julkaistu kirja
- Kirjatrilogia
- Nuorille tai nuorille aikuisille suunnattu kirja
- Kirja, jonka nimessä on väri
- Kirja, jossa on taikuutta
- Sarjakuva-albumi tai -romaani
- Elämäntaito- tai self-help-kirja
- Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat kotikaupunkiisi tai -kuntaasi
- Kirja, jonka kirjoittaja ei ole kotoisin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta
- Kirja, jonka nimessä on numero
- Kirja kirjailijalta, jonka nimikirjaimet ovat samat kuin sinulla
- Runokirja
- Kirja, joka on kielletty jossain päin maailmaa
- Kirja, jonka lukemisen olet aloittanut, mutta joka on jäänyt kesken
- Kirja, jonka muistat lapsuudestasi
- Tulevaisuuteen sijoittuva kirja
- Kirja, jonka kirjoittaja oli yli 65-vuotias, kun kirja julkaistiin
- Kirja, jonka lukeminen hieman nolottaa sinua
- Kirja, jossa on yli 500 sivua
- Klassinen rakkausromaani
- Kirja, joka pelottaa sinua
- Kirja, joka kertoo jonkin alkuperäiskansan jäsenistä tai kulttuurista, esim. saamelaiset, intiaanit tai aboriginaalit
- Hauska kirja
- Kirja, joka kertoo henkilöstä, joka on eri sukupuolta kuin sinä
- Jännityskirja tai dekkari
- Kirja, jota kirjaston henkilökunta suosittelee sinulle
2 kommenttia:
minä muistan Hilja Haahdin kirjan lapsuudesta, mummolla oli sen ja luin sen useamman kerran
Mizumatte: Samoin kuin sen ensimmäisen kerran yli 50 vuotta sitten.
Lähetä kommentti