Kotipäivä

Kun olimme monta päivää kotoa pois, niin kotihommia on riittänyt. Pikkusiskokin tuli jo aamulla viettämään päivää meillä ja isoveli koulun jälkeen.

 Papan kanssa on mielenkiintoista touhuta. Yhdessä on mukavaa hakea puita takan lämmitystä varten, laittaa rotanmyrkkyä hiirten tuhoksi, suojata pensaita verkoilla jäniksiltä ja montaa muuta puuhaa. Tässä on meneillään kuivattujen sellerinlehtien hienontaminen.

Tuoksuvaa jauhetta sellerinlehdistä tulikin. Sitä laitamme sopparuokiin mausteeksi. Tänä vuonna itse sellerit jäivät aika pieniksi.

Pikkusiskon kanssa teimme ruokaa. Hän on taitava kuorimaan porkkanoita. Yhdessä teimme taas myös piparitaikinan. Nyt jo joulua ajatellen teimme sen siirappipipareita varten. Edellisen kerran kerkisimme tehdä Hanna-täteihin vain taikinan ja leipominen jäi minulle. Ehkä nyt sitten huomenna yhdessä iltapäivällä molempien pienien kanssa leivomme tuon piparitaikinan pipareiksi - jos ei syödä kaikkea taikinana aikaisemmin. - Tein kyllä kaksinkertaisen taikinan, jotta riittäisi niin maistelemiseen kuin leivontaan.

Kun pikkusiskon vein päiväkerhoon, niin samalla reissulla tuli isoveli iltapäivää viettämään. Kyllä hän reippaasti heti tekee läksyt ennen kuin mitään muuta touhuaa niin kotona kuin täällä. Jännä vain, että nuo läksyt pitää tehdä lattialla, vaikka pöytätilaa olisi paljon tarjolla.

Olenpa saanut pelata muistipelejä tänään ja joka kerta hävinnyt noille lapsille.

Nooan arkissa

Ohhoh! Mikä tuolla saarnatuolissa oikein on? Ei tämä kuitenkaan eikä kukaan muukaan saarnannut tänään saarnatuolista.

Eilisiltana katsoin paikkakunnan seurakunnan jumalanpalvelusohjelmaa ja huomasin pääkirkossa olevan perhemessun. Niinpä valmistelimme lapsenlapsia jo illalla sunnuntaipäivän ohjelmaan. Aamulla tosin nukuimme kaikki aika pitkään, joten vauhdilla sitten söimme aamupalan, etsimme kirkkovaatteet ja lähdimme matkaan. Onneksi vanhin lapsenlapsi osasi toimia navigaattorina, joten kerkisimme juuri sopivasti ennen messun alkua kirkkoon.

Kirkossa oli eri puolilla paljon pehmoeläimiä ja myös Nooa ja Nooan arkki. Lauloimme jumalanpalveluksessa Lasten virren lauluja kuten

 Valmista on, Nooa, Nooa, valmista on, koko arkki valmis on.
Avoinna on, Nooa, Nooa, avoinna on, ovi avoimena on.
Tulossa on, Nooa, Nooa, tulossa aina kaksi kerrallaan.
Pienimmät nyt, Nooa, Nooa, pienimmät nyt, kaksi pientä vuorollaan.
Puhuen" Muurahaiset, pikkulinnut, etanat ja kuoriaiset."
Suuremmat nyt, Nooa, Nooa, suuremmat nyt, ei kompuroida saa!
Puhuen: Sisiliskot, kilpikonnat, apinat ja leopardit.
Tungosta on, Nooa, Nooa, tungosta on, aivan silta natisee.
Puhuen: "Kirahvit ja antiloopit, kengurut ja elefantit."
Valmista on, Nooa, Nooa, valmista on, koko arkki täynnä on. 

Messussa saimme kaikki laulaa ja leikkiä monta laulúa ja kuunnella ja nähdä saarnan myötä Nooa-kertomuksen.

Aivan messun aluksi pappi toki kertoi hieman Ranskan surusta ja suntio sytytti samalla kynttilän menehtyneiden muistoksi.

Messun jälkeen lähdimme lounaalle Mäkkiin. Mummokin taisi olla elämänsä ensimmäisen kerran McDonaldsissa aterioimassa. Lapsille tämä lounas oli ilo: Kun vanhemmat tulivat kotiin koulutuksestaan, niin ensimmäisenä heille kerrottiin, että korkealla tuolilla istuttiin Mäkissä syömässä. Vasta sen jälkeen tulivat muut kuulumiset. Pappa sanoikin, että messun ohella pitäisi tuoda aina muitakin elämyksiä, jotta pienet innostuvat lähtemään mielellään kirkkoon.

Kanoja piti tänäänkin käydä kurkkailemassa ja tarkistamassa, onko niillä ruokaa ja vettä sopivasti. Kanat pääsevät vielä ulkoilemaan omassa aitauksessaan. Eipä ollut pakkasta eikä satanutkaan päivällä. - Vasta iltapimeällä ajelimme tihkusateessa kotiin.

Anna meille rauhasi

Anna meille rauhasi, Herra, tänäänkin.
Älä hylkää kansaasi koskaan vaaroihin.
Sillä vain sinä voit,sillä vain sinä voit
elämämme varjella, Herra, tänäänkin.

(Virsi 514:1)

Kaikkivaltias Jumala. Viha synnyttää ahdistusta ja turvattomuutta. Se nostaa muureja ihmisten välille. Anna meille sinun rauhasi, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, jotta maailma olisi parempi paikka elää meille kaikille. Anna meidän olla rauhantekijöitä kukin omalla paikallamme ja nähdä jokaisessa lähimmäisessämme sinun kuvasi. Auta meitä voittamaan paha hyvällä. Aamen.

Arkipäivään tuli ankara asia: Pariisin terrori-iskut. Toisaalta pienten kanssa touhutessa ei voinut tuoda esille noita isoja tunteita, mitkä mielessä liikehtivät.

Arkipäivää on eletty lastenhoitajina tänäänkin.

 Päälläseisontaa en minä osaakaan. Neuvojia ja mallinantajia kyllä on riittänyt.

Leivottiin yhdessä pienten kanssa pipareita: Hanna-tätien muunnoksia. Ahkeria apulaisia riitti. Ja pizzaakin leivottiin lauantailämpiäisiksi.

Monta tuntia ulkoilua: juoksentelua, kilpailuja, kanojenruokkimista ja -katsomista, monenlaista pihatouhua.

Päivä humahti nopeasti. Lapset touhusivat, mutta aikuisten ajatukset pyörivät osin maailmalla ja edelleen.

Jo joulukoristelua!

Ulkoilua autossa istumisen lisäksi saimme tänään. Kävimme lapsenlapsen ja äiitnsä kanssa lounaalla kävellen. Nautinto olla raikkaassa marraskuun ilmassa. Aamu oli sumuinen, mutta eipä tuo haitannut matkantekoa kuitenkaan.

 Oli mukavaa hetkisen olla pienen miehen seurassa.

Ruokapaikalla olivat jo joulukoristeet valmiina. Tuntui aivan hassulta, että joulukuusi ja tontut ovat jo marraskuun alkupuoliskolla koristeina.

Ja olkipukkejakin oli eri puolilla ruokapaikkaa. En oikein ymmärrä tätä joulukoristevimmaa vielä tähän aikaan vuodesta. Ruoka sentään oli maukasta tavallista eikä onneksi vielä jouluruokaa.

 Lähdimme tapaamaan toisiakin lapsenlapsia. Pienin heistä innostui palapeleistä.

Isommat opettivat meillekin Twister-peliä. Pelissä pyoräytetään nuolta ja laudalla on sitten ohjeita, mitä pelaajan tulee tehdä käsiensä ja jalkojensa kanssa. Pelaajan tulee siirtää ilmoitettu käsi tai jalka ilmoitetun värin päälle mahdollisimman nopeasti. Jos polvi tai kyynärpää koskettaa pelimattoa tai jos pelaaja kaatuu, hän putoaa pelistä pois. viimeinen pelissä olija voittaa.

Fraktuuran koukerot ovat kauniita

Valokuvatorstaissa sen 385. haasteessa haastesanana on tällä kerralla FONTTI.

Fraktuura oli suomalaisille lukijoille tutuin kirjain aina 1900-luvulle asti. Fraktuura yhdistetään kuitenkin Saksaan ja saksalaisuuteen. Jo 1700-luvun lopulla kirjaimet haluttiin kiinnittää saksalaiseen kansallisromantiikkaan. Niinpä koulussakin jouduin/sain opiskella saksaa fraktuura-fonteilla.

Tässä on näyte kouluhallituksen hyväksymästä saksankirjastani Deutsches Lehrbuch für den Anfangsunterricht vuodelta 1958 (WSOY).

Perinteisen Sisurasian kirjaimet ovat nekin fraktuuralla:

Suppilovahveroita löytyy vielä

Marraskuu näyttää nyt sumuiselta. Aamut ovat olleet hämärähyssyä, mutta päivällä on sumu jo hälvennyt. Kun tiistaina aamusella menimme mökille, niin maisema vielä oli harmaa. Kuitenkin mieli teki metsään.

Niinpä lähdimme kokeilemaan onneamme suppisten suhteen. Löysimme jonkin verran niitä tiistaina ja keskiviikkona vielä lisää. Tosin suppikset eivät olleet kovin isoja, koska oli ollut pakkasia. Muutamia komeita yksilöitä kyllä löytyi sammalikoista. Kuivuri saa usean annoksen, kun nuo kaikki (ainakin isoimmat) poimitut suppilovahverot keritään putsata.

Sellerit eivät olleet kerinneet tänä vuonna kovin isoiksi. Niinpä jätin ne mökillä vielä maahan, mutta saksin sellereistä lehtiä kuivattavaksi. Soppamausteena ne ovat hyviä.

Kukkivia kukkia oli mökillä useita. Orvokit ovat kiitollisia kasvatettavia. Ne kukkivat aikaisesta keväästä myöhään syksyyn, etenkin, jos niitä muistaa välillä kastella ja nyppiä niistä kukkineet kukkaperät pois. Markettakin on tuollainen koko kesän kasvi. Siinäkin oli vielä kukkia. Mökissä sisällä on maljakoissa vielä kukkivia krasseja ja pelargonioita. 

Kukat niin kuin kasvitkin tarvitsevat lannoitusta. Haravointia oli jonkin verran ja kompostin tekoa. Lisäksi lannoitteeksi toimme jo nyt syksyllä peräkärrykuormallisen hevosenlantaa, jota saimme hevostallilta. Kun tuo turvetettu lanta on talven muhimassa, niin se on sopivaa sitten keväällä kasvimaille. Toki tuosta kuormallisesta riittänee ainakin pariksi vuodeksi meidän pieneen mökkipuutarhaamme. Hevosen turvelantaa parempaa tuotetta on vaikea löytää. Se on hyvää maanparannusainetta.

Tiistaina veimme verkot veteen ja tänään ne nostettiin: saalis ei ollut kovin iso, ahventa ja yksi pienehkö siika. Mukava huomata, että siikaa sentään löytyy taas mökkijärvestämme.

Mökillä on aina kiva saunoa ja tottakai käydä samalla myös järvessä. Nyt uimalenkit jäävät jo kastautumiseen, kun järven veden lämpötila oli enää neljä astetta. Miltei avantouintia! Saunomisen yhteydessä vedesssä käynti alkaa heti jäiden lähdettyä ja jatkuu niin kauan, kunnes jää peittää järven.

Marraskuussa 2015

  

MakroTexissä tällä viikolla on aiheena MARRASKUU.

Marraskuinen syksy on vähäluminen! – ei tähän mennessä ole lunta ollut näillä seuduin. Sumuista on ollut monet päivätkin ja sateista. Haravointia on edelleen päivän ohjelmassa. Puut alkavat olla lehdettöminä. Vielä Antonovka-omenapuussakin on lehtiä jäljellä ja tammessa ja lehmuksessa. Pienet syreenien alut ovat alkaneet tuottaa uutta lehteä. Marjaomenassa, koristeomenapuussa, on vielä muutama marja rastaiden joukkotuhon jäljiltä. Callunat piristävät harmaata arkea.