Lähdössä

Laukut on pakattu ja punnittu. Olisi vielä mahtunut tavaraa, jos olisi tarvinnut. Varmaan tuolla kabiinilaukulla ja käsilaukulla pärjäisi aivan hyvin tuon reissun. Aina jostain syystä otan liikaa tavaraa mukaan. Kuvittelen, että jos sittenkin tarvitsisin vielä tuon ja tuon ja niin taas tuon kotiin käyttämättömänä monta vaatetta. Aina ei vain voi tietää, millainen sää ja muut olot ovat matkalla ja siellä, minne matka johtaa.

Tarkistus: Passi on mukana, Esta-lupa on mukana, luottokortti on mukana. 
Siis matka alkakoon!

Lähtöpäivälle päivän sana:   Ei kukaan, joka luottaa sinuun,  jää vaille apuasi. Vain luopiot joutuvat häpeään. (Psalmi 25:3)

Millaisia polkuja kulkemaan

Eilinen päivän sana kertoi: Herra, osoita minulle tiesi, opeta minua kulkemaan polkujasi. (Psalmi 25:4) 
Matkakuume alkaa vähitellen nousta.  Matkapakkauksia olen tehnyt tänään. Olen etsinyt monenlaista tarvittavaa. Tietysti aina on liikaa mukana tavaraa. Nyt ensimmäistä kertaa matkalla on mukana kabiinilaukku ja matkalaukku ja käsilaukku. Normaalisti sisälle kuljetan tavarat päivärepussa, joten siihen ei mahdu niin paljon kuin nyt käsipakaasilaukkuun. Kun isoon matkalukkuun laitoin tavaroita, huomasin, että eihän siellä ole juuri mitään. 

Sitten matkatoverilta tulikin pyyntö, että täyttäkää laukkunne täyteen tavaraa, joita voi antaa köyhille Bolivian vuoristossa asuville, joilla ei ole juuri mitään. On kylmää ja monilla lapsilla ei ole edes sukkia liian isoissa muovikengissään. Niinpä pitäisikin alkaa keräilemään sellaista, mitä on mahdollista antaa pois, lähinnä kai lastenvaatteita ja villasukkia ainakin. Viime tipassa tuo pyyntö tuli, mutta eiköhän tässä jotain saa kasaan.

Päivällä ajelin kaupunkiin tekemään viime hetken hankintoja ja hoitelemaan asioita. Kirjastoonkin piti palauttaa muutama kirja. Ja oli hankittava taas valecrocksit lisäjalkineiksi. Ja täydennystä matka-apteekkiin. 

Illansuussa toki sentään leivoin hieman: piti käyttää loput jogurttipurkista ja jotain muutakin jääkaapissa olevaa. Läppösiä taas. Lämpiminä ne ovat makoisia: Seesaminsiemeniä, auringonkukansiemeniä, neljänviljanhiutaleita, suolaa, hunajaa, öljyä, kuivattua minttua, leivinjauhetta ja vehnäjauhoja, jogurttia ja vähän vettä. Paistoin kymmenisen minuuttia 250 asteessa lusikalla sekoitettua ja levitettyä löysähköä taikinaa. Läppösten päälle sitten, mitä jääkaapista löytyi.  

Sana tänään:  Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu.(1 Kor. 10:12)

Perinnekasvi

MakroTex -haasteen tämän viikon aiheena on KUKKA

Kliivia kukkii parhaillaan verannalla. Meillä mies hoitaa kukkia ja saa ne useimmiten kukkimaan hyvin. Kliivia eli isopunasarja onkin kaunis koristekasvi kukkiessaan. Kliivialla on pitkät tummanvihreät ja paksut lehdet, jotka kasvavat tiheästi juurakon keskeltä.

Kliivia kukkii yleensä kevättalvella ja kukka säilyy pitkään, usein useamman viikon. Kliivia kukkii varmemmin silloin, kun juuripaakku täyttää koko ruukun. Kliivia kasvattaa  korkean kukkavarren, jonka päähän kehittyy pallomainen kukkarypäs.  Vanhemmat kliiviat voivat kasvattaa useita kukkavarsia.  Kukat ovat kellomaiset.  Kukkien keskellä on keltaiset heteet.

Kliivia tykkää olla paikoillaan, ei edes ruukkua pidä kääntää, jos sen haluaa saada kukkimaan.
Niinpä se viihtyy parhaiten valoisassa paikassa, jossa se saa olla rauhassa. Kesällä kliiviamme ovat usein parvekkeella. Kliiviamme saattavat toisinaan kukkia useammankin kerran vuodessa.

Kliiviaa kannattaa lannoittaa vain maaliskuusta syksyyn, mutta antaa sen olla rauhassa talvella. Myöskään talvella ei kannata kastella sitä kovin paljon.  Kliivia kasvaa noin 50-70 cm korkeaksi.
Meillä kliivia on talvetkin valoisalla verannalla, jossa lämpötila on paljon matalampi kuin sisällä. Kliivia näet tykkää lepokaudella myös viileämmästä.

Kliivia on lievästi myrkyllinen kasvi. Kliiviat ovat alun perin eteläisestä Afrikasta kotoisin. Kliiviaa alettiin käyttää huonekasvina Suomessa jo 1870-luvulla.

Sinivalkoiset Olgat mallikuvio ohjeineen

Kolmastoista neule (numero 15) valmistui Löysäpipoisten Jyjy 2017 -haasteeseen (13/20).
Neuloin Novitan sinivalkokirjavasta Nalle Garden -langasta Olga-mallin sukat. Tällä kerralla neuloin myös päällisosan kuviolla. Yhdellä puikolla oli siinä 14 silmukkaa, kun varressa olevassa Olga-kuviossa oli puikollaan 16 silmukkaa. Neuleessa oli alunperin 64 silmukkaa. Sukat painoivat 67 grammaa.

Malli on helppoa neuloa. Joka toinen kerros on mallikuviota, joka toinen kaikki oikein.
Varren suussa on ensin kaksi kerrosta nurjaaa, sitten varsinainen mallikuvio alkaa:
Ensimmäinen kerros: Kaksi oikein yhteen takakautta, viisi oikein, langankierto, kaksi oikein, langankierto, viisi oikein ja kaksi oikein yhteen (tämä jokaisella puikolla).
Toinen kerros: Kaikki oikein.

Neuloin 20 kerrosta mallineuletta, sitten seuraavalla kerroksella jätin langankierrot väliin ja vain puikkojen päissä kavensin. Seuraavat 15 kerrosta kaksi oikein, kaksi nurin. Vahvistettu kantapää.

Sitten päälliskuviota muuten samoin kuin varressa, mutta välissä jää viiden oikean silmukan sijaan 4 silmukkaa. Eli  kaksi yhteen takakautta, neljä oikein, langankierto, kaksi oikein, langankierto, neljä oikein ja kaksi oikein yhteen.

Löysäpipoisten Jyjyssä 2017 on aikaisemmin aloitettu ja ovat valmistuneet:

1. Farkunsiniset perussukat lapselle. Aloitettu 25.12. Valmiit 28.12.  Paino 60 grammaa.   
2. Harmaankirjavat Olga-sukat. Aloitettu 29.12. Valmiit 2.1.  Paino 50 grammaa.
3. Jämälangoista Aalto-sukat. Aloitettu 4.1. Valmiit 4.1.  Paino 102 grammaa.
4. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 6.1. Valmiit 6.1.  Paino 103 grammaa.  
5. Vaaleankirjavat Pitsisukat. Aloitettu 9.1.  Valmiit 11.1.  Paino 82 grammaa.
6. Jämälangoista raitasukat. Aloitettu 13.1. Valmiit 15.1. Paino 88 grammaa.
7. Jämälangoista kapearaitasukat. Aloitettu 16.1. Valmiit 16.1. Paino 93 grammaa.
8. Vihreänkirjavat Aalto-sukat. Aloitettu 18.1. Valmiit 20.1. Paino 70 grammaa.
9. Sinapinkeltaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 26.1. Valmiit 30.1. Paino 97 grammaa.
10. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 2.2. Valmiit 5.2.. Paino 93 grammaa.
11. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 6.2.. Valmiit 7.2. Paino 100 grammaa. 
12. Rikottua helmineuletta sukat. Aloitettu 9.2. Valmiit Paino grammaa. 
13. Jämälangoista perussukat. Aloitettu 14.2. Valmiit. Paino grammaa.  
14. Sammalenvihreät Kerttu-sukat. Aloitettu 20.2. Valmiit. Paino grammaa.
15.Sinivalkokirjavat Nalle Gardenista Olga-sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 11.3. Paino 67 grammaa
16. Mustankirjavaa  ja harnmaata  sukat. Aloiettu 26.2. Valmiit. Paino grammaa
17. Sinivalkoisesta Polkasta perussukat. Aloitettu 26.2. Valmiit 5.3. Paino 93 grammaa.
18. lilakirjavaa ja vaaleanharmaata sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit. Paino grammaa.
19. Keväisenvaaleat sukat. Aloitettu 26.2. Valmiit. Paino garmmaa.
20. Valkoista ja lilaa sukat. Aloiettu 26.2. Valmiit. Paino grammaa

Kirjavat junasukat

Nämä junasukat painavat 29 grammaa. Ne on neulottu 2,75 mm puikoilla Strömpegarn sock wool -langasta. Lankja on 75%  villaa ja 25 % polyamidia. Aloitin nämä eilen ja sain tänään valmiiksi. Nämä matkustavat vastasyntyneelle miehen veljentyttärentyttären pojalle.

Mitä katolla, sitä maassakin

Pari viikkoa sitten kävimme mökillä kaatamassa männyn. Sen oksat jäivät silloin pilkkomatta ja risut polttamatta. Tänään oli sopiva tuuleton ja leuto päivä nuotion tekemiseen. Niinpä nuo oksat karsittiin ja risut poltin nuotiossa. Nuotiolla tietysti myös paistoimme makkaraa - sehän kuuluu aina asiaan, kun on nuotio.

Lunta oli sadellut päivä kaksi sitten hieman ja nyt tällä kerralla maa ja katotkin olivat jälleen valkoisena.  Taisi olla eilen, kun radiossa kehotettiin tutkimaan katot, ettei niillä ole liian suurta lumikuormaa. Ei todellakaan ollut! Aurinkokin alkoi lämmittää ja tuo vähäinen lumi alkoi sulaa katoilta vesipisaroina. 

Kävin katsomassa vajassa, oliko hiirenloukussa saalista ja olihan siellä yksi pieni utelias nälkäinen jäänyt kiinni juustonpalaa yrittäessään napata. Rotanmyrkyt olivat koskemattomina. Ihmettelin, mitä rapinaa vajasta kuului. Sitten paikallistin rapinan vajan taakse. Kun kiersin kurkistamaan nurkan taakse, niin huomasin rapinan aiheuttajiksi vesipisarat, jotka tippuivat pressulle.

Vielä ei ollut saunomisen aika - avantoa meillä ei ole, joten pitää odottaa jäiden lähtöön, ennen kuin pääsee veteen. Saunan verannalla katselin järvelle. Pilkkimies siellä sai saalistakin - joku kyläläinen oli tullut hakemaan päivällisruokaansa.

Sillä aikaa, kun mies kaatoi toisen puun, latvasta lahon pitkänpitkän lepän, hoitelin nuotiota ja keräilin ja kannoin siihen lisää risuja ja pienempiä oksia tontilta. Eipä ollut kylmä!

Matkakuumettako?

Tänään sain postissa pyhiinvaelluspassini. Suunniteltuun lähtöön on vielä yli kuukausi aikaa, mutta matkakuume alkaa nousta. Uuden repun olen jo hankkinut. Muuten varusteet taitavat olla jokseenkin samat kuin edellisilläkin vaelluksilla.  

Tämä pyhiinvaelluspassi tekee matkasta todellisemppa, kun siinä on mainittu jopa vaelluksen alkupäiväkin. Minusta on mukavaa lähteä vaeltamaan Suomesta hankitulla passilla. Viime reissulla hankin Lissabonin katedraalista toisen pyhiinvaelluspassin, johon sitten myös pyysin ja sain leimat vaelluksen varrella samanaikaisesti kuin Suomesta hankittuun passiinikin.

 

Passin mukana tuli lähete, jossa kerrotaan mm. että Compostela voidaan antaa vain niille, jotka ovat tehneet pyhiinvaelluksensa kristillisellä mielellä ja jotka ovat kävelleet vähintään viimeiset 100 kilometriä jalan tai pyöräilleet viiimeiset 200 kilometriä varmentaen kulkunsa vähintään kahdella leimalla päivässä.

Lähetteen takasivulla oli myös ohjeita. 
Jotta vaellus olisi pyhiinvaellus, tulee siihen liittyä myös hengellinen osuus: rukouselämä, Raamatun lukeminen ja jumalanpalvelukset.

Vinkiksi annettiin  Kalle Elonheimon Pienen pyhiinvaelluskirjan otteita, kuten Raamattua on hyvä lukea pitkin päivää:aamurukouksen yhteydessä, päivän mittaan tienvierien tauoilla tai kirkoissa, illalla uudessa majapaikassa. Pyhiinvaeltajan on hyvä lukea  Raamattua rauihallisesti ja jättää lukemistaan kappaleista jonkin jatuksen saattelemaan seuraavaa vaellusjaksoa. Elonheinmo toteaa vielä, että säännöllinen Jumalan Sanan käyttö syventää pyhiinvaellusta.

Tämä tämänpäiväinen Päivän sana johdattaa sopivasti vaellukselle: Herra antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. (Psalmi 91:11-12)