Edelleen Portossa

Lepopäivä eli toipumispäivä. Kun piti olla poissa albergesta, kävelin keskustaan.

Tein raitiovaunuajelun, kuuntelin kirkossa konsertin,

kirkkomuseokierroksen ja nautin istumisesta penkissä. Enpä ole tänään kovin paljon kävellyt, tähän mennessä vain 7, 5 kilometriä. Eilenkin tuli enemmän.
Nautin levosta alberguella. Tein myös itselle ruokaa: keitin jonkun jättämää makaronia ja laitoin päälle edelleen jäminä juustoraastetta. Olen juonut edelleen suolasokeriteetä ja söin jopa porkkanan, jonka hankin  Merkadosta. Ostin myös huomiseksi juustoa ja kinkkuleikettä pienet pakkaukset. Poikkesin myös rautakauppaa ja ostin lyhyen pienen linkkarin.

Olen jutellut sveitsiläisen kera alberguen  keittiössä saksaksi. Mukavaa ymmärtää kieltä. Portugalia en osaa valitettavasti tervehdyksiä enempää, joten paikallisten kanssa juttelu on vähäisempää.

Tämä albergue on Camino varrella, joten aamulla pääsee heti matkaan. Kun nuolet tajusi, nii hyvin ne ohjasivat tuolta keskikaupungilla tänne.

Lähtenen piakkoin kävelylle, sadetauolla hakemaan päivä leimat pyhiinvaelluspassiin. Unohdin näet päivällä passin tänne. Tänään on satanut tuureittain ja toisinaan todella rankasti. Sadevaatteet olivat päällä ja hyvin pärjäsin niillä.

5

Portossa

 

Seikkailu on alkanut. Muutaman tunnin yöunen jälkeen herätys klo 2.30 ja kolmelta lähti mies viemään minua bussiasemalle, josta bussi lähti lentokentällä tälle 3.20. Lentokenttä on remontissa taas ja bussi ei pysähdykään ykkösterminaalin kohdalla, vaan kakkosen ja ykkösessä oli tsekkaus, koska TAPin lentoa ei voinutkaan netissä tsekata. Lento lähti sitten taas kakkosen puolelta. Sauvat sain ja repun koneeseen. Reppu tosin punnittiin ennen matkaa, koska vain alle 8 kg sai olla käsimatkatavarana.  Sauvat olivat näkyvissä repun päällä. 

Hieman myöhässä kone lähti, mutta ei haitannut, koska odotteluaikaa oli reilusti Lissabonissa koneen vaihdon takia.

TAPin koneissa sai reilun aamupalan ja vettä, kahvia, teetä, viiniä, tuoremehua kunkin toiveiden mukaan. Ruoka oli tosin mauton, sanoi vieruskaverikin. Minulla kävi vain niin, että jonkin aikaa ateriasta alkoi oksettaa. Ehdin sentään vessaan. Toisenkin kerran. Istuskelin sitten henkilökunnan paikoilla vessan vieressä oksennuspussi käsissä.

Kentälle päästyä  pussi edelleen lähellä suuta tuli sitten todella paljon nestettä. Roskiskin oli onneksi lähellä.

Porton lento olikin parisen tuntia myöhässä ja lähtöporttikin vaihtui. Istuskelin vain odotellen ja välillä toiletissa käväisten.
Lähtöselvityksessä eipä kelvannutkaan reppu. Oli kuulemma liian iso. Kone oli pieni, rivillään vain neljä, mutta kyllä tuo reppu olisi sinne ylälokeroon mahtunut. Mittauksessa se mahtui puristaen mittaan, mutta lopulta jouduin laittamaan sen ruumaan, tosin maksutta.

Portossa tuli reppu hyvin. Sauvat olivat matkustamossa, kun kannoin ne takin sisällä piilossa!
Lentokentältä lähdin metrolla katedraalille. Selkeä matka, kun luki ohjeita. Ainoa hankaluus lipun osto, kun en ymmärtänyt portugalia. Mutta seuraava ostaja neuvoi, vaikkei ollutkaan yhteistä kieltä.

Metroon lentokentällä mennään liukuportaita alas ja opasteiden mukaan. Lähtölaiturilla on sitten tuo lipunostoautomaatti. Lippu leimataan jo laiturilla. Vaihdoin junaa Trindalen asemalla ja vaihdoin keltaiselle Santo Ovidion suuntaan menevään junaan siis metroon. Jäin pois Sao Benton asemalla ja olin miltei katedraalilta. Se näkyi hyvin.

Kävin ostamassa katedraalista Peregrinopassin, joka tarvitaan albergeissa yöpymiseen. Kävin myös hakemassa Turistitoimistosta kartan, joka on parempi kuin minkä sain lentokentällä.

Alkoi hieman sataa ja piti laittaa sadeviittakin päälle.
Kiertelin jonkin aikaa Portoa ja etsin lähintä majoittumispaikkaa, mutta en tietysti löytänyt. Ja paikalliset eivät tunnu tietävän kaduistakaan, vaikka kartalta näyttää. Toinen ohjaa toisaalle ja toinen toisaalle. Talojen numerointikin on hieman epämääräistä. Lopulta tein niin, että lähdin metrolla albergeen. Metroasemalla yritin löytää tietyn kadun. Kysyin nuorilta, mutta eivät osanneet neuvoa. Sitten tuli perhe, joka kertoi olevansa Brasiliasta ja nyt asuvansa täällä ja opasti todella hyvin - heillä oli samansuuntainen matka.
Kännykkäkartalla olisin itsekin osannut paremmin!

Alberge de Peregrinos, Barao de Forrester 954, maksaa 12€ yö. Sain yöpyä toisenkin yön!
Pääsin kuuden hengen huoneen alapetiin. Sain vielä hyvän puhtaan mantankin eli huovan, kun vilutti. Enpä paljon ole syönyt vieläkään, vaan pääasiassa makaillut. Kummasti tuo tauti vei voimat. Olen yritellyt juoda hieman suolasokeriteetä ja söin jo illalla ja nyt aamulla pussipuuron. Nyt aamulla jopa banaaninkin.
Yöllä oli tuntui kuumeiselta.

Täältä pitää olla pois 10-14, jolloin talo siivotaan. Siistiä on. Kolme miestä hoitelee hyvin ja jämäkästi ja ystävällisesti. Repuille on oma säilö ja vain muovilaatikossa saa huoneisiin tuoda tavaraa. Keittiössä on tarpeeksi astioita ja toisten jättämiä ruokakin, jos ei halua lähteä pitemmälle. Omia mukana on onneksi ollut. Tämän päivän lepään ja huomenna aion lähteä vihdoin kävelemään. Nyt lähden neljäksi tunniksi kaupungille.
Tänään sataa reilusti.

Pakkaukset valmiina lähtöön

Tänään olin aamupäivällä messussa ja ennen messua ja messun jälkeen laittelin kirkkokahveja ja soppalounasta muutamaan muun kera Lahden Suomi-Unkasri-seuran vuorolla Ristinkirkolla.
Iltapäivällä piti tehdä veroilmoitus valmiiksi.
Nyt on reppu pakattu ja eväätkin laitettu alkumatkalle: vettä ja leipää ja vedenkin otan vasta lentokentällä turvatarkastuksen jälkeen. 
Pikkurepussa on jopa käsityö matkatekemisenä: Villasukat, mitäpä muutakaan...  painoa on aivan turhan paljon repussa, mutta kilo ainakin vähenee, kun eväät on syöty ja pussipuurot nautittu. Otin untuvatakinkin, koska sääennustuksen mukaan Portugalissa on 10-12 astetta ja sataa muutaman päivän aluksi ainakin. 

Matkapakkauksissa kävi vielä niin kurja homma, että pitää mennä hakemaan ensin pyhiinvaelluspassi, kun se ei tullut ajoissa kotiin. Tilasin vain noin kuukautta ennen... liian myöhään. Oma moka.

Matkalaulunani ja rukoukseni jälleen:

Tule kanssani Herra Jeesus,
tule siunaa päivän työ.
Tule illoin ja aamuin varhain,
tule vielä kun joutuu yö,
tule vielä kun joutuu yö.
Tule askele askeleelta
minun kanssani…

Pääsiäisajan tapahtumia

  

Pääsiäisyön messu omassa kirkossa tuntui juhlavalta jälleen kerran. 

Kristus on ylösnoussut!

Messun jälkeen minut siunattiin matkaan. Siunattuna saan lähteä pyhiinvaellukselle.

Käväisimme myös mökillä tekemässä muutaman homman ennen lähtöä. Veimme hevosenlantakuorman ennen pääsiäsitä ja kylvin porkkanaa ja hernettä kasvulaatikoihin.

Pääsiäispäivänä vielä istutimme mökin perunat.

Tomaatit ja paprikat ovat jo aika isoja.

Kimalaisetkin lentelevät mehiläisten ohella: Pölytys alkaa vähitellen.

Caminovarusteiden päivitys IV

Nyt on sitten kaikki loputkin tavarat  koottu kasaan. Kaikkea pientä ja vähän enemmänkin tilpehööriä ja tarpeellista (?). 

Nenäliinoja, WC-paperia ( vessoissa albergueissa ei enää aamulla useinkaan ole paperia. Aina kannattaa pitää mukana taskussa myös baareissa käydessä, koska joskus paperi on loppunut kriittisellä hetkellä), vesipullo x 2 rinkan sivutaskuihin, kynä, matkapäiväkirja (jonka välissä on  portugalinkielinen sanalista tärkeimmistä asioista), käyntikortteja, muutama pieni tarralappu, reittiopaskirja, känny ja laturi ja vara-akku, haaroituspistotulppa omien ja naapureiden sähkövehkeiden lataamiseen, aurinkolasit, läpinäkyvää ilmastointiteippiä lyhyen lyijykynän ympärillä (tällä Jeesus-teipillä on hyvä korjata miltei mitä vain), ompeluvehkeet (= neula ja lankaa), muutama nippuside ja muutama kuminauha, muutama muovipussi: likapyykille ja eväspusseiksi ja yksi iso, johon voi sateella repun sisään pakata kaikki tavarat.

Iso ohut, kevyt sinivalkokirjava puuvillainen huivi, joka on monikäyttötarvike: suoja sängyn ympärillä, pyyhe, tyynyliina, lakana, hame, huivi... (Tuo huivi on kulkenut kymmenen vuoden ajan reisuilla, ensimmäisestä pyhiinvaellusmatkasta lähtien).  Makuupussi painaa 550 grammaa ja kevyt silkkinen makuupussilakana on hyvä makuupussin sisällä - ja jos on oikein lämmin, se riittää pelkästään nukkumissuojaksi.

Lierihattu on jo mainittu aikaisemmassa postauksessa - se on hyvä yöpussi. Hatussa on kuminauha leuan ympäri, ettei tuli vie sitä ja tästä kuminauhasta se on hyvä ripustaa esimerkiksi tikkaisiin tai sängynpäätyyn ja laittaa siihen yöksi tarvittavat: silmälasit, otsalamppu, kännykkä, ellei ole latauksessa, aamulla laitettavia vaatteita, päiväkirja ja kynä....

Reppu, Ospreyn Talon 44 S/M,  itsessään painaa noin kilon, repun sadesuojus sekä sauvat.  Repussa on ristinmuotoinen heijastin roikkumassa ja kankainen Suomen lippu ommeltuna.  Repun yläosaan pakkaan eväät vaelluksella, koska ne on  sieltä helppo ottaa käyttöön eikä tarvitse koko reppua purkaa auki. Repun joustavassa taskussa kuljetan sadevaatteita ja repun sadesuojaa, jotka näin on helppo ja nopea ottaa sieltä käyttöön. Tuohon taskuun myös laitan, jos tulee kuuma,  fleezen yltäni. Repun ulkopuolelle  voi kiinnittää myös sauvat, jos niitä ei käytä - ja liikennevälineissä matkalla ne kulkevat sidottuina hyvin näkyvissä.
Repun taskussa on pieni kevyt istuinalusta, kosksa märkään maahan on ikävä istahtaa, vaikka olisi sadevaatteetkin päällä, pehmittää.

Kevyt pieni reppu on ollut minulla usein etureppuna eli tavallaan takaperin yllä. Laitan ensin tuon pienen repun ja sitten vasta ison repun selkään, niin pieni reppu pysyy hyvin. Toinen mahdollisuus on ottaa mukaan vyölaukku, jossa kuljettaisin vaelluspassin, neäliinoja välillä ehkä kännykän pientä purtavaa. Kumpikin painaa 100 grammaa. Etureppu toimii  matkalla tärkeiden tarvikkeiden kuten eväiden kuljetuksessa käsilaukkuna ja iltaisin caminolla kauppakassina kylillä. 

Jos innostun, otan mukaan sukankutimet kuten muutamalla edelliselläkin caminolla. Tulee kyllä taas hieman yli 100 grammaa lisää painoa. Lentokentillä ja muissa odotustilanteissa tuo neulominen on mukavaa ajanvietettä.

Reppu kaikkineen ilman vesiä painanee kuutisen kiloa - joten se 10 % painosta mennee suurinpiirtein... Jos matkalla on etureppu, siinä lienee kilon verran tuolta selän puolelta tavaraa - ilmeisesti eväätkin. 

 Tilasin pyhiinvaelluspassin, mutten ole saanut vielä. huomenna kiirastorstaina viimeinen postipäivä ennen lähtöä. Jos en saa, niin otan vanhan ja hankin Portugalista jostain uuden tilalle.

Caminovarusteiden päivitys III

Matkalla tarvitsee lämmintäkin. Kun matka alkaa yöllä, niin on vielä viileää pääsiäisen jälkeenkin. Ja ainahan yöllä on vilu, kun on uninen. 

Matkalle aion laittaa lämmintä jo lentokoneen tuuletustakin, vetoisuutta varten. Tukisukat, nuo punakirjavat  on pakko laittaa jalkoihin ja toiset sukat, paksummat ovat hyviksi koetut edellisilläkin vaelluksilla - sukan suu ei kiristä. Alushousut, rintsikat, pitkät kalsarit eli silkkivillaiset housut alle ja merinovillainen t-paita, merinovillainen ohuen ohut poolopaita, vaaleat vaellushousut (joilla olen 10 vuotta sitten vaeltanut ensimmäisen kerran ja ohut lyhythihainen tunika. 
Noita vaaleita housuja pidän pääasiassa iltahousuina ja vaellan capreilla. Molemmissa on hyvät taskut: vetoketjutasku pikkurahapussia varten, syvät taskut, joihin voi laittaa vessapaperia parin kerran tarpeisiin ja/tai nenäliinoja sekä askelmittarin ? ym.

Lisäksi fleeze ja todennäköisesti otan mukaan vielä tuon untuvapuseron, joka on päivän vaelluksen jälkeen tarpeen levätessä makuupussissakin ja kylminä öinä, jos ei ole majapaikassa lämmitystä enää - kivinen asunto.

Päähän laitan tuubihuivin ja jalkoihin vaelluslenkkarit, jotka lähtevät viidennelle vaellukselle, Olen laittanut niihin vihreät nauhat (erottuvat kenkien joukosta hyvin!), samanväriset kuin Haltin ohuessa tuulenpitävässä takissa (100 g), jota pidän aurinkoisina tuulisina päivinä auringonsuojanakin. Tuubihuivi on hyvä kaulassa tai päässä tai samalla kertaa molemmissa. Jos en käytä tuubihuivia, minulla on lierihattu auringonsuojana.

Fleezekäsineet ovat hyvät aamuviileällä ja auringonsuojana sekä sateellakin. Välillä voi puristaa veden pois ja ne lämmittävät  märkinäkin enemmän kuin ei olisi lainkaan. Myös käsineet ovat hyvät sauvojen kanssa - ei tule hankautumia peukalohankaan.

Muina vaatteina, jotka pakkaan sadevaatteita ja crocseja lukuunottamatta oranssiin pussiin, on kaksi merinovillaista T-paitaa, ohuet sukat, paksummat sukat, yöasuksi merinovilla-silkkikerrasto ja villasukat, kahdet alushousut ja rintaliivit, lierihattu, silkkinen kaulahuivi, crocsit toisiksi jalkineiksi = iltakengiksi ja suihkukengiksi, sadehousut ja sadetakki ja vielä hyvin kevyt sadeviitta, jotta vesi ei valu selän ja repun väliin. Sadetta on lupailtu ainakin neljälle alkumatkan päivälle Forecan nettiennustuksen mukaan. 

 Villasukat ovat ehdottomat! Käytän niitä jo heti suihkun jälkeen, jolloin rasvaan  jalat vaseliinilla ja  laitan nuo sukat jalkaan. Tietysti ne ovat myös yösukkina. 

SIlkkinen  kaulahuivi lämmittää mukavasti, tarpeen tullen viilentääkin ja se on hyvä vessakäynneilläkin: siihen voi kuivata kädet. Tuon ohuen huivin voi pestä päivittäin ja taas on puhdasta seuraavana päivänä, koska se kuivuu nopeasti.

Kun nuo vaatteet ovat pääasiassa tummia= samanvärisiä, se helpottaa pyykinpesua: ei tarvitse pohtia, laskeeko jokin väriä tai muuten sotkee.

Sinistä

Lankakori on täynnä lankoja odottamassa neulojaa. Onhan siinä toki yhdet valmiit sukat sekä aloitettu sukkaneule.

Tänään sain valmiiksi sukat, jotka aion ottaa vaellusreissulle yösukikseni tai vaelluslenkkarisukiksi, jos ehdin neuloa toiset yösukiksi. Yöllä minulla täytyy aina olla villasukat jaloissa, muuten jalkani palelevat.

Nämä Novitan sinisestä Nallesta neulomani sukat painavat 60 grammaa. Neuloin sukkiin Olga-mallin mukaan varren. Varressa on 56 silmukkaa. 114 puikollaan. Neuloin esin kaksi kerrosta nurjaa ja sitten kahden kerroksen mallikuviota:

1. Kerros: joka puikolla kaksi takaa yhteen oikein, neljä oikeaa, langankierto, kaksi oikeaa, langankierto, neljä oikeaa ja kaksi yhteen oikein, 

2. Kerros: kaikki silmukat oikein 

20 kerrosta mallikuviota, sitten kavensin joka puikon alussa kaksi oikein yhteen. 52 silmukalla resori kymmenen kerrosta. 

Vahvistettu kantapää 26 silmukalla. 

Kavennukset niin, että pohjaan jää kummallekin puikolle 12 silmukkaa, pääliosassa 13 kummallakin puikolla.  

Kärkikavennus: joka puikon lopussa joka kerros kaksi oikein yhteen. 

MakroTex-haasteen tämän viikon aiheena on  SININEN.